Joukkoliikennejaosto, kokous 5.5.2026

Esityslista on tarkastettu

§ 15 Joukkoliikennejaoston 2. vastaus valtuustoaloitteeseen Maksuton joukkoliikenne EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle

PRIDno-2025-6625

Aikaisempi käsittely

Kaupunginvaltuusto, 22.9.2025

Perustelut

Useat valtuutetut, ensimmäinen allekirjoittaja valtuutettu Minka Leino-Holm jättivät valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

”Elinvoima- ja ympäristölautakunta on 3.9.2025 kokouksessaan päättänyt, ettei näkövammaisten maksuttomia joukkoliikennematkoja jatketa. Taustalla on kesällä 2021 toteutunut joukkoliikenteen järjestämistapa- ja lipputuoteuudistus, jonka myötä hetkellisesti poistui vuonna 1996 solmittu Porin Linjat Oy:n ja Satakunnan näkövammaiset ry:n kahdenvälinen sopimus näkövammaisten ja heidän avustajiensa maksuttomista matkoista Porin paikallisliikenteessä. Tuolloin joukkoliikennejaosto jatkoi tilapäisesti etua. Tilapäinen etu laajennettiin koskemaan myös EU:n vammaiskortin haltijoita, eli muutkin vammaisryhmät pääsivät edun piiriin. Laajennettu etu jatkui kuitenkin vain vuoden 2022 loppuun, jolloin uuden valtuustokauden käynnistyttyä ja uuden jaoston käsiteltyä asiaa palattiin aiempaan käytäntöön, jossa etu koski vain näkövammaisia. Tämä etu on nyt päätetty poistaa, mikä on perusteltua, sillä maksuttomat joukkoliikennematkat asettivat näkövammaiset ja muut vammaisryhmät eriarvoiseen asemaan keskenään.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Erilainen kohtelu on kuitenkin oikeutettua tapauksissa, joissa kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Niin ikään samaisen lain mukaan viranomaisen on tehtävä asianmukaiset ja kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia palveluita. Lain tarkoittamaksi erilaiseksi kohteluksi ja asianmukaiseksi mukautukseksi voitaneen tulkita esimerkiksi avustajaa liikkumiseensa tarvitsevan vammaisen liikkumismahdollisuuksien parantamisen.

EU:n vammaiskorttia voivat hakea henkilöt, joilla on esim. Kelan vammaisetuus tai vammaispalvelulain mukainen päätös. Kun EU:n vammaiskortissa on A-merkintä, tarkoittaa se, että henkilö tarvitsee avustajaa. Esimerkiksi suuressa osassa kulttuuripalveluja ja -tapahtumia on käytäntönä, että A-merkinnällä varustetulla EU:n vammaiskortilla avustaja pääsee avustettavan lipulla maksutta mukana. Avustettavalla itsellään pitää siis kuitenkin näissä tapauksissa olla ostettuna lipputuote. 

Esitämme, että:

  1. maksuton joukkoliikenne -etu tarjotaan jatkossa kaikille EU:n vammaiskortin saaneille henkilöille mahdollisine avustajineen. Etu todennettaisiin linja-autoon noustessa esittämällä EU:n vammaiskortti, tai mikäli poliittisessa päätöksenteossa todetaan tämän vaihtoehdon kustannusvaikutus joukkoliikenteen kokonaiskuluihin liian suureksi, 
  2. tarjotaan maksuton joukkoliikenne -etu kaikille A-merkinnällä varustetun EUn vammaiskortin haltijoille ja heidän avustajalleen, tai pienimmän kustannusvaikutuksen aiheuttavalla tavalla
  3. tarjotaan A-merkinnällä varustetun EU:n vammaiskortin haltijan avustajalle maksuton matka avustettavan maksaessa oman matkansa.

 

Porissa 22.9.2025,

Minka Leino-Holm (Vihr.)

Jenni Laurila (Vihr.)

Mona Koski (Vas.)

Johanna Huhtala (SDP)

Anssi Salmi (PS)

Emmastiina Skrov (Vas.)

Oskari Siitari (Vihr.)

Laura Tamminen (Vihr.)

Katja Lundell (Vas.)

Oili Heino (Vas.)"

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä käsiteltäväksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston päätösten toimeenpanon yhteydessä käsiteltäväksi.

Joukkoliikennejaosto, 4.11.2025

Valmistelija

Merika Lanne, joukkoliikennepäällikkö, merika.lanne@pori.fi

Perustelut

Kaupunginvaltuustossa 22.9.2025 § 130 on jätetty aloite Maksuton joukkoliikenne EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle ja kaupunginhallitus on pyytänyt asiasta lausuntoa joukkoliikennejaostolta 31.12.2025 mennessä. Valtuustoaloitteessa esitetään mm. seuraavaa:

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on tehtävä asianmukaiset ja kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia palveluita. Lain tarkoittamaksi erilaiseksi kohteluksi ja asianmukaiseksi mukautukseksi voitaneen tulkita esimerkiksi avustajaa liikkumiseensa tarvitsevan vammaisen liikkumismahdollisuuksien parantamisen.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että osa tai kaikki EU:n vammaiskorttiin oikeutetuista ja sen kanssa matkustavista henkilöistä saisi maksuttomat matkat Porin joukkoliikenteessä:

  1. kaikki EU:n vammaiskortin saaneet henkilöt mahdollisine avustajineen tai
  2. kaikki A-merkinnällä varustetun EU:n vammaiskortin haltijat ja heidän avustajansa tai
  3. kaikille A-merkinnällä varustetun EU:n vammaiskortin haltijan avustajat, kun taas avustettava maksaisi oman matkansa.


Esteettömyys ja yhdenvertaisuus liikkumisessa

Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden eteen tehdään jatkuvaa työtä. Esteettömyyden parantaminen helpottaa liikkumista kaikille liikkujille. Liikenteen aiheuttamia haittoja ja vaaroja ehkäistään rakentamalla erillisiä väyliä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille, hidastamalla ajonopeuksia vilkkailla jalankulkualueilla, lisäämällä valaistusta ja ohjaamalla talvikunnossapitoa käytetyimmille väylille. Liikkumista helpotetaan tekemällä isoja ja pieniä muutoksia ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi, esimerkiksi rakentamalla meluesteitä ja tuulensuojaistutuksia, lisäämällä sadekatoksia, pyörätelineitä ja levähdyspenkkejä.

Paraikaa ja seuraavina vuosina Porissa kaupunki toteutettanee useita vammaistenkin liikkumista edistäviä toimenpiteitä:

  • Kaduilla olevien pysäkkien korjausvelkaa vähennetään pysäkkien vuotuisilla kunnostuksilla (noin 7-10 pysäkkiä vuodessa). Joukkoliikennettä on yhä enemmän keskitetty samoille pitkään ajetuille reiteille ja eniten käytetyille pysäkeille. Pysäkkien odotustiloja levennetään ja korotetaan, rakennetaan ja uusitaan sadekatoksia ja toteutetaan turvalliset kulkutiet pysäkeille. Kunnostetuilla pysäkeillä varmistetaan sadevesien kaadot ja kuivatukset jäätymisen ja liukkauden torjumiseksi, ja tila mitoitetaan aurauskaluston tarpeisiin.
  • Kauppatorin peruskorjaus (toteutussuunnittelu käynnissä 2025-26) parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja matkustajien odotustilaa. Linja-autosta toiseen vaihtaminen helpottuu ja matkaketjut sujuvoituvat.
  • Joukkoliikenteessä valmistaudutaan vuonna 2029 alkavaan sopimuskauteen, jota varten hankitaan uusia linja-autoja. Koska linja-autot tilataan suoraan valmistajalta, hankittavien linja-autojen esteettömyys noudattaa markkinoiden ajantasaista osaamista.


Haavoittuvat ryhmät ja liikenneköyhyys

Joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonnan kattavuudesta hyötyvät yleensä lapset, iäkkäät, autottomat ja pienituloiset. Rakennetun ympäristön peruskorjaaminen esteettömäksi mahdollistaa joukkoliikenteellä matkustamisen useimmille liikkujille. Erityisesti katujen, pysäkkien, linja-autokaluston, reittioppaiden ja opasteiden helppokäyttöisyydestä sekä linja-autonkuljettajien asiakaspalvelusta hyötyvät haavoittuvat kohderyhmät mm. lapset, iäkkäät, liikuntarajoitteiset, autottomat, näkö- ja kuulovammaiset. Esteettömyysasioissa huomiota kohdennetaan yhä enemmän haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, joilla on puutteita kirjallisten asiatekstien ja ohjeiden ymmärtämisessä suomen kielellä, digitaidoissa, vaikeuksia muistin, oppimisen ja tiedonkäsittelyn toiminnoissa tai kaupunkiympäristössä toimimista haittaavaa aistiyliherkkyyttä (melu, haju, valo jne).

Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisilla tulo- ja tarveharkintaan perustuvilla liikkumisen tuilla ehkäistään liikenneköyhyyden aiheuttamia haittoja. Liikenneköyhyyttä voivat aiheuttaa liikkumisen kustannukset, esimerkiksi kallis polttoaine, taksimaksu tai joukkoliikenteen lippuhinta, tai liikkumisen vaihtoehtoja on autottomassa taloudessa vähemmän kuin autollisessa taloudessa joukkoliikenteen puuttumisen tai vähäisen vuorotarjonnan takia.

Liikenneköyhyys voi olla myös saavutettavuuden puutetta, jossa haavoittuvat kohderyhmät eivät pääse kulkemaan riittävän läheltä ja lähelle kotinsa ja päivittäisten asiointikohteidensa välillä. Joukkoliikennettä ei välttämättä ole ollenkaan tai matka ei onnistu ilman useaa bussinvaihtoa, jolloin matka-aika  tai kävelymatka lähimmälle pysäkille pitenee kohtuuttomaksi. Tällöin tulo- ja tarveharkintaan perustuvalla liikkumisen tuella hankittavat taksimatkat saattavat olla ainoa mahdollinen liikkumispalvelu.

Vammaispalvelulain mukaiset tukipäätökset ja EU:n vammaiskortti

Satakunnan hyvinvointialue vastaa vammaispalvelulain 675/2023 nojalla myönnettävän liikkumisen tuen päätöksistä uuden, vuoden 2025 alusta voimaan tulleen lainsäädännön nojalla.

28 § 

"Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia."

29 §

"Vammaisen henkilön liikkumisen tuki voidaan toteuttaa: 1) kuljetuspalveluna; 2) henkilökohtaisen avun avulla; 3) saattajan avulla; 4) antamalla taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo; 5) myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan taloudellista tukea; 6) muulla soveltuvalla tavalla."

Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 20.5.2025 § 184 määritellä liikkumisen tuen asiakkailta perittäväksi asiakasmaksuksi eli omavastuuksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella joukkoliikenteen käytössä olevan Seutu+ taulukon ja maksujärjestelmän mukaisen maksun. Asiakasmaksu peritään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta.

Vammaiset henkilöt eivät matkusta maksutta tulo- ja tarveharkintaan perustuvissa hyvinvointialueen kuljetuspalveluissa, eivätkä kaikille avoimessa joukkoliikenteessä. Vammaisten henkilöiden kohtelu on kummankin viranomaisen toiminnassa yhdenvertaista, koska vammaisilta henkilöiltä peritään omavastuu tai lipunhinta kulkemisestaan. Vammaisen henkilön liikkumisen tukipalvelu sisältää henkilökohtaisen avun tai saattamisen tukipäätöksessä kuvatulla tavalla, ja avustamisesta tai saattamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat tukipäätöksen sisältöön.

Hyvinvointialue ei myönnä vammaiskortteja. Vammaiskortin voi saada ilman, että henkilöllä on samanaikaisesti voimassa olevaa vammaispalvelulain mukaista liikkumisen tuen päätöstä. Vammaiskorttia voi hakea jonkin seuraavan uuden vammaispalvelulain nojalla myönnetyn palvelu- ja tukitoimipäätöksen nojalla:

  • valmennus (A)
  • henkilökohtainen apu (A)
  • erityinen osallisuuden tuki (A)
  • tuettu päätöksenteko (A)
  • vaativa moniammatillinen tuki (A)
  • asumisen tuki (A)
  • lapsen asumisen tuki (A)
  • lyhytaikainen huolenpito (A)
  • päivätoiminta (A)
  • kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta (A)
  • liikkumisen tuki (A)
  • taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle (A)
  • tuki esteettömään asumiseen


Vammaiskortti on voimassa kymmenen vuoden ajan. Aiemman lainsäädännön aikana myönnetyt tukipäätökset ovat edelleen voimassa (ellei asiakkaan palvelutarvetta ole tarkistettu), eikä vammaiskortteja uusita ennen voimassaoloajan loppumista. Muut vammaiskortin hankintaan oikeuttavat päätökset ja lisätietoa kortin tilaamisesta ja käyttökohteista löytyy vammaiskortti.fi -verkkosivuilta.

Näkövammaisten oikeus maksuttomiin matkoihin joukkoliikenteessä

Joukkoliikennejaosto käsitteli kokouksessaan 4.2.2025 asiaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 871/2024 koskien näkövammaisen matkustajan ja hänen saattajansa vapaalippua, ja kävi evästyskeskustelua näkövammaisten oikeudesta maksuttomiin matkoihin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon perusteella joukkoliikennejaoston oli ensisijaisesti päätettävä, onko joukkoliikenteen lipun maksaminen linja-autossa kuljettajalle käteisellä, älypuhelimen sovelluksella, matkakortilla tai maksukortin lähimaksulla tosiasiallinen tekninen, ei-taloudellinen este näkövammaisten henkilöiden joukkoliikenteen käytölle, ennen kuin voidaan päättää maksuttomien matkojen olevan positiivista erityiskohtelua myös muille vammaisille henkilöille.

Evästysten jälkeen joukkoliikennejaoston päätti kokouksessaan 13.5.2025, että näkövammaisten matkat ovat maksullisia 1.7.2025 alkaen. Joukkoliikennejaoston päätös nojautui yhdenvertaisuusvaltuutetun lausuntoon, josta käydyn keskustelun tuloksena joukkoliikennejaosto totesi, että maksaminen ei ole joukkoliikenteen käytön estävä, tosiasiallinen ja ei-taloudellinen este näkövammaiselle, eikä siten maksuttomuutta voida pitää positiivisena erityiskohteluna myöskään muille vammaisille henkilöille.

Yhteenveto

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella joukkoliikennejaosto on päättänyt, että maksaminen Porin joukkoliikenteessä ei ole tosiasiallinen ei-tekninen este, joka estäisi näkövammaisen henkilön matkustamisen joukkoliikenteellä. Maksuttomien matkojen mahdollistaminen kaikille vammaisille henkilöille ei ole perusteltavissa matkan maksamisen vaikeudella, jota pitäisi asianmukaisesti ja kohtuullisesti mukauttaa.

Satakunnan hyvinvointialue tekee vammaispalvelulain nojalla liikkumisen tukipäätökset yksilölliseen tarveharkintaan perustuen. Vammaispalvelulain mukaan kyseessä on kohtuullinen liikkumisen tuki, jos henkilöllä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Päätökseen sisällytetään myös henkilökohtaisen avun tai saattamisen tarpeen täyttäminen, ja siksi päätös sisältää myös työstä aiheutuvan kustannusvaikutuksen. Liikkumisen tuen matkoista maksetaan omavastuu, joka on asetettu Satakunnassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkimassa joukkoliikenteessä käytössä olevan Seutu+ -lippujen hintataulukon mukaiseksi.

Porin joukkoliikenteessä ei ole perusteita myöntää EU:n vammaiskortin käyttäjille eikä heidän saattajilleen maksuttomia matkoja. Vammaiskorttia voi hyödyntää apuvälineenä vuorovaikutuksessa linja-autonkuljettajan kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Joukkoliikennejaosto päättää antaa oheisen lausunnon valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Merkitään, että jaosto kuuli joukkoliikennepäällikkö Merika Lannen alustuksen asiasta.

Kaupunginhallitus, 1.12.2025

Valmistelija

Johanna Jokelainen, hallintopäällikkö, johanna.jokelainen@pori.fi

Perustelut

Useat valtuutetut, ensimmäinen allekirjoittaja valtuutettu Minka Leino-Holm jättivät kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.9. 2025 § 130 Maksuton joukkoliikenne EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle -valtuustoaloitteen. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.9.2025 § 400 pyytää aloitteesta joukkoliikennejaoston lausunnon.

Joukkoliikennejaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 4.11.2025 § 23.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat historiatiedoissa.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetun lausunnon tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

_____________

Merkitään, että Petri Huru ja Mari Kaunistola saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn jälkeen kello 15.04.

Kaupunginvaltuusto, 8.12.2025

Perustelut

Useat valtuutetut, ensimmäinen allekirjoittaja valtuutettu Minka Leino-Holm jättivät kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.9. 2025 § 130 Maksuton joukkoliikenne EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle -valtuustoaloitteen. Kaupunginvaltuusto lähetti asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.9.2025 § 400 pyytää aloitteesta joukkoliikennejaoston lausunnon.

Joukkoliikennejaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 4.11.2025 § 23.

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 1.12.2025 § 510.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat historiatiedoissa.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen päätösehdotus:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet ja annetun lausunnon tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun.

Kokouskäsittely

Valtuutettu Minka Leino-Holm ehdotti valtuutettu Johanna Huhtalan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun.

Vammaisneuvosto, 29.1.2026

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt (15.12.2025 § 527) vammaisneuvostolta lausuntoa valtuustoaloitteesta, joka koskee maksutonta joukkoliikennettä EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle. Lausuntoa pyydetään 31.3.2026 mennessä. Aloite ja asian aiempi käsittely näkyvät historiatiedoissa.

Ehdotus

Vammaisneuvosto keskustelee asiasta. Työryhmä laatii lausunnon kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Lausunto käsitellään vammaisneuvoston seuraavassa kokouksessa 26.3.2025.

Päätös

Vammaisneuvoston työryhmä laatii lausunnosta luonnoksen, jota käsitellään vammaisneuvoston seuraavassa kokouksessa 26.3.2026.

Vammaisneuvosto, 26.3.2026

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt vammaisneuvostolta lausunnon valtuustoaloitteesta, joka koskee maksutonta joukkoliikennettä EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle. Lausuntoa pyydetään 31.3.2026 mennessä.

Työryhmän laatima lausuntoluonnos on liitteenä.

Ehdotus

Tehdään tarvittaessa muutoksia lausuntoon ja hyväksytään lausunto lähetettäväksi kaupunginhallitukselle. Päätetään tarkistaa pöytäkirja tämän asiakohdan osalta heti kokouksessa.

Päätös

Vammaisneuvosto teki kokouksessa muutoksia lausuntoon ja päätti lähettää sen kaupunginhallitukselle. Pöytäkirjan liitteenä on muutokset sisältävä valmis versio. Vammaisneuvosto päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asiakohdan osalta heti kokouksessa.

Valmistelija

  • Merika Lanne, joukkoliikennepäällikkö, merika.lanne@pori.fi

Perustelut

Kaupunginvaltuusto palautti 8.12.2025 § 14 valmisteluun aloitteen Maksuton joukkoliikenne EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle. Kaupunginhallitus pyysi 15.12.2025 lausuntoa vammaisneuvostolta ja uudelleen joukkoliikennejaostolta.

Alun perin aloite oli jätetty kaupunginvaltuustossa 22.9.2025 ja joukkoliikennejaosto vastasi aloitteeseen 4.11.2025. Asian esittely ja aikaisempi käsittely ovat historiatiedoissa.  

Kaupunginvaltuuston palautuskeskustelussa pyydettiin tarkentamaan maksuttomien matkojen kustannusvaikutuksia eli lipputuloja ja liikennöintikustannuksia, vammaisvaikutuksia (vammaisneuvoston lausunnossa) ja yhdenvertaisuusvaikutuksia.

Vammaisneuvosto on lausunnossaan 26.3.2026 kuvannut, miten hyvinvointialue tukee vammaisten henkilöiden liikkumista taloudellisesti (mm. lait, tukipäätökset, avustajatunnit, kustannusten korvausten maksuajat), ja millaisia haasteita vammaiset henkilöt kokevat joukkoliikenteessä matkustamisessa (mm. pysäkkien esteettömyys, henkilökohtaisen avustamisen tarve linja-autoon nousemisessa, poistumisessa ja maksamisessa). Joukkoliikenteessä matkustaminen on monelle vammaiselle henkilölle mahdollista, mutta ei kaikille.

 

Lipputulomenetykset

Porin joukkoliikenteessä jokainen tehty matka tallennetaan rahastuslaitteiden taustajärjestelmään, kun lippu myydään tai sen sisältämä tunniste näytetään rahastuslaitteelle. Tällä hetkellä matkoista kerätään tieto henkilön iän perusteella, ellei kyseessä ole perusopetuksen tarjoama koululaislippu tai Kelan koulumatkatukilippu. Vammaiselle henkilölle myydään sama lipputuote kuin kaikille samaan ikäryhmään kuuluville, esimerkiksi kertalippu aikuinen 26-vuotiaasta alkaen 3,50 €. Matkoista kerättyjen tietojen perusteella ei voi arvioida, kuinka moni matkustaja olisi oikeutettu maksuttomaan matkaan vammaisuuden perusteella.

Muissa samaa lippu- ja maksujärjestelmää (Waltti) käyttävissä kaupungeissa ei kerätä rahastuslaitteelle tietoa vammaisuuden perusteella. EU-vammaiskortti -matkatietoa ei tallenneta rahastuslaitteille sellaisenaan (lipputuotteena). Siten ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa joukkoliikenteessä tehdyistä maksuttomista matkoista EU-vammaiskortilla matkan maksuttomuuden todistamalla. Lipputulomenetyksistä ei voi tehdä kustannusarviota, koska lähtö- tai vertailutietoja ei ole käytettävissä.

Porin joukkoliikenteessä on nykyisin kaksi asiakasryhmää, jotka saavat maksuttomat matkat. Heidän matkansa tallennetaan rahastuslaitteelle. Vuoden 2025 toteutuneiden matkojen perusteella ilman rattaita tai vaunuja matkustaneet 0-7 -vuotiaat lapset tekivät 19 800 matkaa, joista lipputulomenetys oli noin 35 000 €. Lastenvaunuja tai -rattaita ja niissä ollut pientä lasta mukanaan kuljettaneet henkilöt tekivät 24 500 matkaa, joista kertyi 120 000 € lipputulomenetys. Maksuttomista matkoista aiheutunut taloudellinen menetys oli noin 6,5 % joukkoliikenteen koko vuoden lipputuloista. Lipputulomenetys on laskettu 8-16-vuotiaiden lasten kertalipun asiakashinnan 2,00 € ja aikuisten 26-vuotiaasta alkaen 3,50 € verottomien hintojen perusteella (alv. 13,5 %).

Joukkoliikenteen lipputuloilla katetaan 30,8 % aikataulujen mukaisesti ajettujen vuorojen kustannuksista. Valtio tukee kaupunkia joukkoliikenteen järjestämisessä (osuus liikenteen ostokustannuksista) noin 9,7 % ja Kelan koulumatkatuen avulla 4,5 %. Yli puolet (55,0 %) katetaan kunnallisverotuksessa kerätyillä varoilla (vuoden 2025 tuloslaskelma 16.1.2026). Yhden joukkoliikenteessä tehdyn matkan kustannus vaihteli 0,90 € - 12,90 € välillä reitistä riippuen, keskiluvun (mediaani) ollessa 3,60 € vuonna 2025 (liikennöintikustannukset - lipputulot / matkat).

Liikenteen hidastumisen kustannukset

Joukkoliikenteen linja-auton kuljettajan asiakaspalvelutehtävistä on sovittu liikennöintisopimuksessa. Kuljettajan tärkein tehtävä on kuljettaa matkustajat turvallisesti ja huolehtia aikataulussa pysymisestä, jotta matkustajat kokevat joukkoliikenteen luotettavana ja pääsevät perille aikataulussa luvattuun aikaan. Joukkoliikenteessä kuljettaja palvelee matkustajia lipun ostamisessa, neuvoo oikean pysäkin pyydettäessä ja ohjaa liikenteen häiriötilanteissa matkustajat korvaavalle vuorolle. Edellä mainittu palvelu on tarjolla kaikille matkustajille, ja onnistuu ilman, että kuljettajan tarvitsee siirtyä paikaltaan, mikä viivästyttää linja-auton matkan jatkumista.

Joukkoliikenteen kuljettajan työtehtäviin ei kuulu matkustajan toistuva henkilökohtainen avustaminen, esimerkiksi liikkumisen apuvälineiden nostaminen linja-autoon tai matkustajan puolesta maksuvälineen käsittely maksutilanteessa. Kuljettaja avustaa pyörätuolirampin avaamisessa ja sulkemisessa, koska kyseessä on linja-autoon kiinteästi liittyvät tekninen apuväline, jonka oikea käsittelytapa on kuljettajan vastuulla. Jos joukkoliikenteen kuljettaja avustaisi matkustajia enemmän kuin nykyisessä liikennöintisopimuksessa edellytetään, avustamisesta johtuva aikahaitta toteutuisi suosituimmilla reiteillä, joilla jo nyt kulkee eniten matkustajia.

Vuorojen ajamisen hidastuminen tarkoittaisi matka-aikojen pidentymistä kaikille matkustajille ja aiheuttaisi lisää hankintakustannuksia tai kustannuslisäyksiä korvaavia säästötoimenpiteitä ja vuorojen määrän vähennyksiä. Joukkoliikenteen aikataulut suunnitellaan vuorojen ajamisesta syntyvien tilastojen perusteella. Vuoron ajamisen nopeuteen vaikuttaa nopeusrajoitukset, liikennehäiriöt (työmaat, hitaat ajoneuvot edessä) vuoron kellonaika (ruuhkaa vai hiljaista), jonot liikennevaloissa ja kiertoliittymissä, matkustajien määrä, pysäkeille pysähdysten määrä ja niiden kesto. Porin Linjat Oy:n kanssa pidettävien säännöllisten neuvottelujen perusteella ajoaikoja korjataan, kun todetaan että ne ovat toistuvasti sekä tilastojen että kuljettajakokemusten perusteella liian kireitä tai löysiä.

Kun ajoajat pidentyvät, linja-autot ja kuljettajat ovat pidempään varattuina vuorojen ajamiseen. Tällöin reitin aikataulun toteuttamiseen tarvitaan enemmän linja-autoja ja kuljettajia. Joukkoliikenteessä liikenteen korvaukset maksetaan autopäivien, linjatuntien (sis. kuljettajan palkkakulut) ja linjakilometrien mukaan. Jo viiden minuutin ajoajan pidennys saattaa aiheuttaa uuden linja-auton ja kuljettajan tarpeen, ellei kustannuksia hillitä vähentämällä vuorojen määrää eli ajetaan vuoroja harvemmin. Viimeisimmät kustannuksia aiheuttavat ajoaikojen korjaukset on tehty linjalle 66 Noormarkku (+ 5 min) ja 6H Sampola-Harmaalinna (+ 5-10 min).

Kustannusvaikutuksen kuvaamiseksi esitetty viiden minuutin pidennys lisää linjatuntikustannusta noin 8,3 %. Helmikuussa 2026 yhden koulupäivän liikenteen hankinnan kokonaiskustannus oli 27 100 € alv. 0 %. Koulupäivän aikana ajettiin 373 linjatuntia (n. 16 100 € alv. 0 %). Viiden minuutin pidennys ajoaikaan ja siitä aiheutuva kahdeksan prosentin kustannuslisäys linjatunteihin tarkoittaisi, että koulupäivän aikana kustannukset kasvaisivat 1300 € pelkästään kuljettajan palkkakulujen perusteella, lisäksi tarvittaisiin mahdollisesti lisää linja-autoja saman vuoromäärän ajamista varten (150 € per autopäivä alv. 0 %)

Maksuttomien matkojen vammais- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia

Vammaisten henkilöiden matkustamisen esteiden poistamiseksi valtuustoaloitteessa on ehdotettu lippujen maksuttomuutta eli kaupungin tarjoamaa suoraa taloudellista tukea vammaisille henkilöille. Maksuttomien matkojen mahdollistaminen kaikille vammaisille henkilöille ei ole perusteltavissa matkan maksamisen vaikeudella, jota pitäisi asianmukaisesti ja kohtuullisesti mukauttaa. Porin joukkoliikenteessä on edelleen käytössä käteismaksaminen digitaalisten maksutapojen rinnalla.

Joukkoliikennejaoston päätökset lippujen hinnoista ja käyttöehdoista, liikennöintisopimuksessa vaaditut kuljettajien asiakaspalvelutehtävät ja Porin Linjat Oy:n työnjohdolliset määräykset kuljettajien asiakaspalvelusta eivät vaikuta Satakunnan hyvinvointialueen päätöksentekoon eikä sen nopeuteen sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain nojalla myönnettävistä henkilökohtaisista yksilölliseen tulo- ja tarveharkintaan perustuvista tuista, etuuksista ja palveluista.

Joukkoliikenteen järjestämistehtävään ei kuulu matkustajan tulojen ja tarpeiden harkinta, ei taloudellisten esteiden poistaminen, eikä kaupunki huolehdi hyvinvointialueelle kuuluvista kustannuksista eikä lakisääteisten palvelujen järjestämisestä. Lippujen kohtuulliset hinnat ovat tärkeä keino ehkäistä liikenneköyhyyden aiheuttamia haittoja ja kohtuullisuus hyödyttää yhdenvertaisesti kaikkia matkustajia. Lippujen maksuttomuus tarkoittaisi, että yhä suurempi osuus joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksista kohdistuu niille kuntalaisille, jotka eivät itse kuulu maksuttomiin matkoihin oikeutettuun asiakasryhmään tai jotka eivät matkusta joukkoliikenteellä ja hyödy palvelusta.

Maksuttomat matkat ohjaisivat vammaista henkilöä käyttämään joukkoliikennettä aina kun se on hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa sopiva liikkumispalvelu ja vamma ei aiheuta erityistä vaikeutta liikkumisessa. Maksuttomuus ei kuitenkaan lisää kaikkien vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia matkustaa joukkoliikenteellä ja hyötyä maksuttomista matkoista, koska heillä saattaa olla erityisiä vaikeuksia liikkumisessa, eikä joukkoliikenteessä itsenäinen matkustaminen ole kaikille mahdollista ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Heille hyvinvointialueen järjestämät liikkumisen palvelut olisivat joukkoliikenteen maksuttomuudesta huolimatta edelleen omavastuullisia maksullisia palveluja, joiden saatavuutta ja matkojen määrää on rajoitettu henkilökohtaisessa tukipäätöksessä kuvatulla tavalla.

Maksuttomat matkat joukkoliikenteessä eivät johda tosiasiallisesti kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaiseen liikkumismahdollisuuksien paranemiseen, eikä matkojen maksuttomuutta voi perustella maksamisen vaikeudella. Porin joukkoliikenteessä ei ole perusteita myöntää EU:n vammaiskortin käyttäjille eikä heidän saattajilleen maksuttomia matkoja.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Joukkoliikennejaosto päättää antaa oheisen lausunnon valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus