Perustelut
Vammaisneuvosto on kokouksessaan 26.3.2026 päättänyt jättää joukkoliikennejaostolle aloitteen joukkoliikenteen saavutettavuuden parantamiseksi. Aloitteessaan vammaisneuvosto ehdottaa, että tieto pysäkkien esteettömyydestä julkaistaisiin Porin joukkoliikenteen verkkosivuilla ja linjakartoissa.
Valtakunnallinen pysäkki- ja esteettömyystietokanta (PETI) otetaan tuotantokäyttöön tämänhetkisen aikataulun mukaan loppuvuodesta 2026. PETI:n toiminnasta ja operoinnista vastaa Fintraffic. PETI korvaa aiemman Väyläviraston ylläpitämän Digiroad-palvelun pysäkkiaineistojen ylläpitopalveluna. Uuden järjestelmän tietomalli pohjautuu Euroopan Unionin RTTI-asetukseen ja sen on tarkoitus tarjota yksi tietolähde kaikille Suomen joukkoliikennepysäkeille. PETI on jatkossa palvelu, jolla voidaan ilmoittaa pysäkkien valtakunnallisten tunnisteiden lisäksi pysäkkien ominaisuustietoja, kuten esteettömyystietoja.
Joukkoliikennettä järjestävät viranomaiset ja markkinaehtoisen joukkoliikenteen toimijat vastaavat oman liikenteensä pysäkkitietojen päivittämisestä valtakunnalliseen PETI-tietokantaan. Porin joukkoliikenteen suunnittelijat tekevät yhteistyötä kaupungin teknisen toimialan infrayksikön kanssa, joka on Porissa tienpitäjänä vastuussa joukkoliikennepysäkkien kunnossapidosta ja rakennuttamisesta.Tämän lisäksi Porissa on joukkoliikenteen pysäkkejä, joiden vastuullinen tienpitäjä on Lounais-Suomen elinvoimakeskus (aiemmin Varsinais-Suomen ELY-keskus).
Aloitteessaan vammaisneuvosto toteaa, että on tärkeä selvittää millä pysäkeillä apuvälineen kanssa on mahdollista nousta linja-autoon, ja että esteettömyys huomioidaan pysäkkien suunnittelussa ja peruskorjauksessa. Pysäkkien suunnittelu ja rakentaminen kuuluvat tienpitäjän vastuulle ja työlle varataan vuosittain määrärahat. Pysäkkien peruskorjaustoimia on toteutettu kuntoarvion ja matkamäärien perusteella kiireellisyysjärjestyksessä, joten vuosittaiselle korjauslistalle nousevat pysäkit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Tienpitäjille voi ehdottaa (kuntalaisaloite) kunnostettavia kohteita, mutta päätökset kunnostettavista ja rakennettavista pysäkeistä tekee tienpitäjä oman rahoituksensa mukaisesti.
Koska PETI on valtakunnallinen tietokanta, tarvitaan kaikkia ylläpitäjiä koskevat määritelmät esteettömistä pysäkeistä ennen minkäänlaisen pysäkki-inventaarion tekemistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että esteetön pysäkki tarkoittaa samanlaista palvelutasoa kaikkien ylläpitäjien aineistoissa. Ilman yhteneväistä ohjeistusta esteettömän pysäkin määritelmä PETI:ssä saattaa vaihdella ylläpitäjän mukaan. Alkuvaiheessa on mahdollista, että pysäkit ovat esteettömiä käyttäjän kannalta, mutta valtakunnallisessa tietokannassa niitä ei ole luokiteltu esteettömiksi ohjeistuksen puuttumisen takia. PETI-tietokannassa olevia pysäkkien ominaisuustietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköisessä reittioppaassa.
Vammaisneuvosto ehdottaa, että muutamiin vuoroihin lisättäisiin ajoaikaa ja aikatauluissa kerrottaisiin, että vuoroilla kuljettaja avustaa kyytiin esteettömiltä pysäkeiltä. Pyörätuolien ja rollaattorien käyttäjät saataisiin ohjattua käyttämään etukäteen suunniteltuja vuoroja. Ehdotusta ei voi toteuttaa avoimen joukkoliikenteen nykyisen liikennöintisopimuksen puitteissa, koska kuljettajan työvelvoitteet kasvaisivat nykyisestä. Kuljettajan työtehtäviin ei kuulu toistuva henkilökohtainen avustaminen.
Monissa kaupungeissa on perustettu muusta joukkoliikenteestä erillistä palveluliikennettä sosiaali- ja terveysministeriön 2000-luvun alun hankerahoituksella, joka on sittemmin päättynyt. Palveluliikenne on suunniteltu erityisesti iäkkäiden ja vammaisten asiakkaiden tai muiden erityisryhmien tarpeet huomioon ottaen. Palveluliikenne on useimmiten etukäteen tilattavaa ovelta-ovelle -palvelua, ja reittejä ajetaan vain osassa kaupunkialuetta. Reitiltä voidaan tehdä poikkeamia asiakkaiden tarpeiden mukaan, tai liikennöinti voi perustua kokonaan ennakkotilausten pohjalta muodostettaviin reitteihin.
Palveluliikenteen kustannukset per matka ovat avointa joukkoliikennettä korkeammat, ja palvelu on osin päällekkäistä hyvinvointialueen järjestämän lakisääteisen kuljetuspalvelun kanssa. Esimerkiksi Kuopiossa palveluliikenteessä on korkeammat asiakashinnat kuin avoimessa joukkoliikenteessä ja Tampereella palveluliikenteessä työskentelee kuljettajan lisäksi palveluavustaja, joka auttaa linja-autoon nousemisessa ja poistumisessa.
Porin kaupunki ei järjestä palveluliikennettä, eikä joukkoliikennejaostolla ole toimivaltaa palveluliikenteen järjestämiseksi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Joukkoliikennejaosto päättää antaa oheisen vastauksen vammaisneuvostolle.