Perustelut
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen henkilöstöjohtajan päätöksestä 17.2.2026 § 50. Päätös koskee hänen peruspalkkansa tarkistamista ja liikaa maksetun peruspalkan takaisinperintää ajalta 1.1.2022–31.1.2026. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on maksettu virheellisesti lukion erityisopettajan peruspalkkaa I-kalleusluokan mukaan, vaikka palkka olisi tullut maksaa II-kalleusluokan mukaan.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista lainvastaisena ja epätarkoituksenmukaisena. Oikaisuvaatimus on toimitettu kaupungille muutoksenhakuajan sisällä, eli se voidaan näin ollen käsitellä. Todettakoon lisäksi, että alkuperäisessä päätösotteessa oli virheellinen oikaisuvaatimusohje ja korjattu oikaisuvaatimusohje toimitettiin oikaisuvaatimuksen tekijälle virheen tultua ilmi.
Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että työnantajalla ei olisi oikeutta periä palkkaa takaisin, koska viranhoitomääräyksessä on määritelty tehtäväkohtainen palkka, joka sitoo työnantajaa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa luottamuksensuojaperiaatteeseen ja oikeuskäytäntöön, jonka mukaan takaisinperintä ei olisi sallittua, ellei kyse ole teknisestä virheestä.
Asian tausta
Oikaisuvaatimuksen tekijälle annettuun viranhoitomääräykseen (opetusyksikön päällikkö 30.8.2019) on merkitty tehtäväkohtaiseksi palkaksi 3 857,13 €/kk. Tämä palkka on lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan (hinnoittelutunnus 4 04 04 07 6) peruspalkka kalleusluokassa I. Palkan olisi tullut olla ko. hinnoittelun kalleusluokan II peruspalkka eli 3 825,06 €/kk. Pori kuuluu OVTES:n A-osion II luvun 5 §:n nojalla kalleusluokkaan II, eikä tässä asiassa ole tulkinnanvaraa. Viranhoitomääräyksessä puhutaan kuitenkin tehtäväkohtaisesta palkasta, joka muodostuu peruspalkan ja TVA-lisän yhteenlasketusta summasta. Käytäntönä on kuitenkin ollut viranhoitomääräyksissä ilmoittaa tehtäväkohtaisen palkan teoreettinen vähimmäismäärä, joka on ko. hinnoittelukohdan peruspalkka. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on maksettu 1.8.2019 lukien peruspalkkaa 3 857,13 euroa ja TVA-lisää 25,32 euroa.
Viranhaltijalain 56 §:ssä rajoitetaan takaisinperintä tapahtumaan kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun etuuden määrä on maksettu. Vuoden 2022 alussa oikaisuvaatimuksen tekijän peruspalkka on palkkajärjestelmässä ollut virheellisesti 3 918,70 €/kk, kun peruspalkan suuruuden olisi pitänyt olla 3 886,12 €/kk. Virheellisesti maksettu palkka on siis ollut edelleen oikean hinnoittelutunnuksen peruspalkka, mutta kalleusluokassa I. TVA-lisää hänelle on maksettu 25,72 €/kk. Näin ollen henkilöstöjohtajan päätöksellä 17.2.2026 § 50 oikaisuvaatimuksen tekijän peruspalkan suuruus on korjattu vuoden 2022 alusta lukien oikeaksi.
Ilmeisestä erehdyksestä johtuvan palkkavirheen korjaaminen
Palkkavirhe voidaan korjata viranhaltijalain (304/2003) 56 §:n perusteella. Hallituksen esityksen (HE 196/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on viranhaltijalain 56 §:n 1 momentin osalta todettu, että pykälässä tarkoitetussa tilanteessa tulee kyseessä olla selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys.
Oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla työnantajan tarkoituksena ei ole ollut maksaa hänelle hänen kollegoitaan suurempaa palkkaa. Kalleusluokan I peruspalkkaa ei Porin kaupungilla ole mahdollista maksaa OVTES:n määräyksiä rikkomatta. Virhe on johtunut työnantajan huolimattomuudesta ja kyseessä on ilmeinen erehdys – tai tekninen virhe oikaisuvaatimuksen tekijän käyttämää termiä hyödyntäen. Viranhoitomääräyksestä päättäneellä opetusyksikön päälliköllä ei ole myöskään ollut toimivaltaa sijoittaa oikaisuvaatimuksen tekijää kalleusluokan I palkkaan tai mihinkään muuhun OVTES:n määrämiä peruspalkkoja korkeampaan peruspalkkaan.
Takaisinperintä pääsääntönä
Viranhaltijalain 56 §:ssä todetaan, että aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin. Edelleen samassa pykälässä todetaan, että työnantaja voi luopua takaisinperinnästä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperintää on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Hirvonen ja Mäkinen (2006) korostavat teoksessaan Kunnallinen viranhaltija – oikeudellisen aseman sääntely, että takaisinperintää on pidettävä pääsääntönä. He myös täsmentävät, että aiheeton palkan maksu voi johtua esimerkiksi lasku- tai kirjoitusvirheestä taikka virkaehtosopimuksen virheellisestä tulkinnasta. Aiheettoman palkanmaksun takana voi olla sekä työnantajasta että työntekijästä johtuvia syitä.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa nimenomaan takaisinperittävän summan vähäisyyteen. Peruste on sinänsä pätevä, mutta yhdenvertaisen kohtelun vuoksi työnantajan tulee toimia samankaltaisissa tilanteissa samalla lailla. Lähes identtinen palkan takaisinperintää koskeva asia ratkaistiin alkuvuoden aikana siten, että takaisinperinnästä ei luovuttu. Näin ollen yhdenvertaisen kohtelun vaade johtaa tässäkin tapauksessa samaan ratkaisuun. Kaksi samansisältöistä viranhoitomääräysten valmistelussa tapahtunutta huolimattomuusvirhettä eivät myöskään ilman toimivaltaisen viranomaisen päätöstä johda tilanteeseen, jossa kaupunki olisi muuttanut palkkausjärjestelmäänsä, vaikka oikaisuvaatimuksen tekijä näin antaa ymmärtää.
Takaisinperintä luottamuksensuojaperiaatteen näkökulmasta
Kun korjausta tarkastellaan oikaisuvaatimuksessa korostetun luottamuksensuojan näkökulmasta, tulee pohdittavaksi, onko oikaisuvaatimuksen tekijälle syntynyt oikeutettuja odotuksia, joita tulisi turvata. Työnantaja katsoo, että viranhaltijan tulee tietää oma palkkahinnoittelukohtansa ja organisaation soveltama kalleusluokka. Palkkataulukot ovat sekä intrassa että pääsopijaosapuolten internet-sivuilla luettavissa. Oman peruspalkan suuruus taas näkyy palkkalaskelmassa. Samaa linjaa on noudatettu kaupungin muidenkin palkkavirheiden kohdalla. Työntekijän on edellytetty tuntevan palkkataulukkonsa ja oman tehtäväkohtaisen palkkansa määräytymisen perusteet. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi työaikakorvausten virheellisyys, joiden oikeellisuuden tarkistaminen vaatii syvällisempää virka- ja työehtosopimusten tuntemusta, tässä tilanteessa kynnys palkan takaisinperintään on selvästi korkeampi. Toisena tarkasteltavana näkökulmana on se, että oikaisuvaatimuksen tekijän tehtäväkohtaista palkkaa ei korjata missään vaiheessa alle viranhoitomääräyksen. Oikaisuvaatimuksen tekijän saama tehtäväkohtainen palkka on peruspalkan tarkistamisenkin jälkeen koko tarkastelujakson ajan vähintään 54,71 euroa yli viranhoitomääräyksessä mainitun.
Oikaisuvaatimuksen tekijä oikaisuvaatimuksessaan mainitsee oikeustapauksen, jossa Helsingin hallinto-oikeus (14/0980/2) kumosi kaupungin takaisinperintäpäätöksen lainvastaisena. Tapauksessa peruskoulun rehtori oli tulkinnut OVTES:ia virheellisesti ja opettajalle oli maksettu virheellisesti korvausta kuudennen vuosiluokan demonstraatiotunneista. Päätös ei kuitenkaan sovellu oikaisuvaatimuksen tekijän tapauksen oikeusohjeeksi, koska oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla tapahtunut palkkavirhe on ilmeinen erehdys, eikä palkan perusteita ole nimenomaisesti tutkittu ja harkittu kuten demonstraatiotuntien kohdalla. Hallinto-oikeus mainitussa ratkaisussaan toteaa, että korvauksen maksamisessa on ollut kysymys kunnallisen virkaehtosopimuksen soveltamisesta ja toimivaltaisen viranhaltijan itsenäiseen harkintaan perustuvasta palkan määräytymistä koskevasta ratkaisusta. Oikaisuvaatimuksen tekijän tapauksessa kyseessä ei ole virheellinen tulkinta vaan ilmeinen erehdys. Lisäksi opetuspäälliköllä ei ole ollut asiassa toimivaltaa.
Takaisinperinnän kohtuullisuuden arviointi
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että hän katsoo, että takaisinperintäpäätös on hänen kannaltaan kohtuuton. Kohtuullistamisen perusteena tulisi oikeuskirjallisuuden ja –käytännön perusteella olla nimenomaan taloudelliset perusteet. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei kuvaa mitään sellaisia olosuhteita, jotka tekisivät takaisinperinnästä kohtuuttoman. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei myöskään vaatinut summan kohtuullistamista vastineessaan, jolla hän vastasi työnantajan lähettämään kuulemiskirjeeseen ennen päätöksentekoa. Takaisinperittävä summa on pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi oikaisuvaatimuksen tekijän vuosi- tai kuukausiansioihin. Maaliskuussa 2026 oikaisuvaatimuksen tekijän saama peruspalkka on 4 244,68 €/kk ja TVA-lisä 236,31 €/kk. Tehtäväkohtainen palkka on siis suuruudeltaan yhteensä 4 480,99 euroa ja tämän lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijälle maksetaan vuosidonnaista lisää OVTES:n enimmäismäärä. Työnantaja on kuitenkin edelleen valmis sopimaan oikaisuvaatimuksen tekijän kanssa maksusuunnitelmasta, mikä myös toimii perusteena sille, että tilanne ei ole oikaisuvaatimuksen tekijälle kohtuuton.
Oikaisuvaatimuksessa viitattiin myös erityisopettajien työaikamuotoon sekä kaupungilla käytössä olevaan rekrytointilisäjärjestelmään. Nämä asiat eivät ole merkityksellisiä asian ratkaisemisen kannalta.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia seikkoja tai oikeudellisia perusteita, jotka antaisivat aihetta muuttaa tehtyä päätöstä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi
Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen tekijän tekemän oikaisuvaatimuksen henkilöstöjohtajan päätökseen 17.2.2026 § 50. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä se ole muutoin lain tai sovellettavan virkaehtosopimuksen vastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa asiaan liittyen, jonka perusteella henkilöstöjohtajan päätöstä tulisi muuttaa.