Kaupunginhallitus, kokous 3.10.2022

Perustelut

Valtuutettu Viliina Välimäki jätti valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

”Valtuustoaloite

20.6.2022

Lapsiperheiden matalankynnyksen tukea lisättävä Pori 2030 strategian mukaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on meille erityisen tärkeää ja palvelumme tukevat lapsiperheitä.

Hyvinvointiraportti 2021 kertoo sen, mikä tilanne kaupungissamme tällä hetkellä on. Sen mukaan lapsiperheet kokevat jonkin verran uupumusta ja moninaisia haasteita vanhemmuudessa. Osin koronankin johdosta lapset ja nuoret kokevat yksinäisyyttä ja mielialaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Lastensuojeluilmoitusten määrä on todella suuri (jopa vauvojen huostaanottoja on jouduttu tekemään) ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden mitoitus ei toteudu. Hyvinvointiraportin mukaan kasvatus- ja perheneuvonnassa jonot ovat pidentyneet jopa kuukausiin. Vanhempien jaksamisen ja voimavarojen vähetessä pulmat ja ongelmat monesti kasvavat lumipallon tavoin kerrostuen.

Ongelmat ovat monesti akuutteja. Apua ja tukea olisi saatava matalalla kynnyksellä, ennen kuin tilanne on päässyt liian pahaksi. Apua saattaa olla kuitenkin hankala uupuneena hakea, tai sen pariin ei löydä.

Yllä olevaan vedoten valtuustoaloitteena esitän, että Porissa käynnistetään perhetyöntekijöiden (tai muiden soveltuvien ammattilaisten) viikottainen jalkautuminen leikkipuistoihin /Puuhavillaan, jossa lapsiperheet viettävät aikaa.

20.6.2022

Porissa

Viliina Välimäki”

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt perusturvan lausuntoa 30.9.2022 mennessä valtuutettu Viliina Välimäen valtuustoaloitteeseen, lapsiperheiden matalankynnyksen tukea lisättävä.

Perusturvalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Lapsiperhepalveluissa Perhesosiaalityössä on 6 perhetyöntekijää. Perhetyö on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jota tehdään ennaltaehkäisevästi yhdessä perheen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on perheiden omien voimavarojen vahvistaminen, arjessa selviytyminen, lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen sekä vanhemmuuden ja kasvatuksen tukeminen. Perhetyö on tarkoitettu ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten perheille ja sitä tarjotaan arkisin maanantaista perjantaihin. Perhetyö on lyhytkestoista ja perustuu kotikäynteihin. Perheen kanssa tehdään yhdessä palvelusuunnitelma. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden ammattiryhmien kanssa. Asiakasperheitä yhdellä työntekijällä on yhtäaikaisesti noin 15 perhettä.  Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä ja se on maksutonta perheille.

Perhesosiaalityössä on kahdeksan eri kouluilla toimivaa koulujen perhetyöntekijää. Koulujen perhetyöntekijöiden määrää on lisätty kolmesta kahdeksaan viime vuosina. Perhetyöntekijät löytyvät Kaarisillan koulusta, Cygnaeuksen koulusta (+Merikarvia), Noormarkun koulusta, Ulvilan koulusta, Toejoen koulusta (+ Lavia), Käppärän koulusta, Väinölän koulusta ja Meri-Porin koulusta. Työ on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä ja eroaa esim. kuraattorin työstä nimenomaan siinä, että tämä työskentely suuntautuu mm. suoraan koteihin kotikäyntien muodossa. Perhetyöntekijät tekevät tarvittaessa yhteistyötä muiden ammattiryhmien kuten sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhetyöntekijä on koettu kouluilla todella tärkeäksi lisäksi koulun mahdollisuuksiin päästä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Perhetyöhön varatuilla resursseilla pystytään toteuttamaan toimintaa osassa kouluissa, joissakin alueen päiväkodeissa ja asiakkaiden kotona, mutta jalkautumiseen olemassa olevat resurssit eivät riitä.

Porin kaupungissa on myös varhaiskasvatuksessa perheohjausta saatavilla matalalla kynnyksellä. Monenlaisia varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita on siis lisättykin viimeisen vuoden aikana usealla toimialalla. Avoimet päiväkodit ja kesäaikainen Mukila-toiminta ovat matalan kynnyksen palveluita joissa lapsiperheiden tapaaminen on luontevaa ja kynnyksetöntä toimintaan, jolla toteutetaan kunnan velvollisuutta ennalta ehkäisevästä lastensuojelusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Jalkautuminen sinänsä on kannatettavaa ja tarjolla oleva tuki tuotava helposti tavoitettavaksi. Puuhavillaan eri alojen ammattilaiset ovat jalkautuneetkin, parhaiten tuki tämän tyyppisessä ympäristössä on toiminut esim. kolmannen sektorin vertaistukityyppisenä kokoontumisena. Erikoistuneempien ammattilaisten läsnäolo ei tavoittanut kovin hyvin asiakkaita, avun pyytäminen henkilökohtaisemmissa asioissa voikin olla haastavaa kovin avoimissa tiloissa.

Jalkautumista on hyvä pohtia tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta, jotta luodaan yhteisiä toimivia malleja. On hyvä myös tarkemmin selvittää kokemukseenkin perustuen, mikä on jalkautumisen funktio, mitä sillä halutaan saavuttaa ja millä keinoin haluttuun tavoitteeseen päästään. Monenlaisia malleja ja kokeiluja jo löytyykin ja tuleva hyvinvointialue mahdollistaa parhaiten toimivien käytäntöjen laajentamisen koko alueelle. Uusien toimintamallien pilotoinneissa voidaan hyödyntää Lape-kokonaisuuteen liittyviä osa-alueita. Satakunnassa tavoitellaan THL:n mukaisesti perhekeskusmallia, jossa matalan kynnyksen kohtaamispaikat lapsiperheille ovat avainasemassa.

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa valtuustoaloitteeseen Lapsiperheiden matalan kynnyksen tukea lisättävä, allekirjoittaja Viliina Välimäki. Aloitteessa esitetään, että Porissa käynnistetään perhetyöntekijöiden (tai muiden soveltuvien ammattilaisten) viikoittainen jalkautuminen leikkipuistoihin/Puuhavillaan, jossa lapsiperheet viettävä taikaa. 

Sivistystoimiala kannattaa lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden parantamista. Toimialalla on hyviä kokemuksia Perusturvan perhetyöntekijöistä, jotka ovat työskennelleet koulujen tiloista käsin. Tarvetta näille työntekijöille nähdään toimialalla laajemminkin sekä kouluissa että varhaiskasvatusyksiköissä. Työntekijöiden vaihtuvuutta on ollut jonkin verran, mikä on haitannut toimintaa. Kouluissa tavoitetaan laajasti koko ikäluokka, eikä nykyisten perhetyöntekijöiden työpanosta sivistystoimialan mielestä ole syytä suunnata muualle. Päivystysluonteinen työ vaikkapa leikkipuistossa on aikaintensiivistä mutta vaikuttavuudeltaan vaikeasti ennakoitavaa. Sivistystoimialan käsityksen mukaan perusturvalla on myös muita kuin ennaltaehkäisevän perhetyön tekijöitä (https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/ehkaiseva_perhetyo_072019.pdf), ja tällaisen työntekijäryhmän resurssien suuntaamisella voitaisiin saavuttaa aloitteessa esitettyjä tavoitteita, mikäli perusturvan ammattilaiset näin arvioivat.  

Koulut ja päiväkodit avaavat mielellään ovia matalan kynnyksen palveluille, ja niiden kautta tavoitetaan laajasti porilaisia lapsia perheineen. Samalla on kuitenkin varmistettava, että lakisääteiset palvelut, kuten kouluterveydenhoitaja, koululääkärin, koulukuraattorin ja koulupsykologin, palvelut toteutuvat ajallisesti ja laadullisesti riittävästi resursoituina. Matalan kynnyksen palveluiden ja uusien tehtävänimikkeiden tulee tuoda lisäarvoa hyvinvointityöhön, ei paikata lakisääteisten tehtävien mahdollisia aukkoja. 

Koulujen ja erityisesti varhaiskasvatuksen henkilökunta kohtaa luonnollisesti työssään huoltajia. Syvällisempään keskusteluun ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia päiväkodin arjessa, jossa keskiössä on lasten kanssa työskentely. Varhaiskasvatuksessa on hankerahoituksella käynnissä Varhaiskasvatus perheiden arjen tukena –hanke. Siinä kokeiluna on työmuoto, perheohjaus. Perheohjaajat työskentelevät pilottipäiväkodeissa perheiden arjen tukena. Perheohjaajat ovat varhaiskasvatuksen opettajia, eivät perhetyöntekijöitä. 

Kaikilla lapsiperheillä ei ole kosketusta varhaiskasvatukseen tai kouluun, mutta pääosin pikkulapsiperheet lienevät neuvolajärjestelmän palveluiden piirissä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden osaamista tulisikin sivistystoimialan näkemyksen mukaan hyödyntää, kun suunnitellaan uusia matalan kynnyksen palveluita. Sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueen vastuulle tulee myös tarkkaan pohtia, kenen järjestämisvastuulla aloitteen mukaisen perhetyöntekijäpalvelun järjestäminen jatkossa on. Harkinnan arvoista olisi myös pohtia kolmannen sektorin mahdollisuuksia toteuttaa aloitteen mukaista toimintaa. Usein jo pelkkä keskusteleminen voisi auttaa leikkipuistossa olevaa huoltajaa, ja tarvittaessa vapaaehtoistyöntekijä voisi sitten kertoa saatavilla olevista palveluista ja avustaa yhteydenotossa niihin. 

Perustelut

Lapsiperhepalveluissa Perhesosiaalityössä on 6 perhetyöntekijää. Perhetyö on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jota tehdään ennaltaehkäisevästi yhdessä perheen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on perheiden omien voimavarojen vahvistaminen, arjessa selviytyminen, lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen sekä vanhemmuuden ja kasvatuksen tukeminen. Perhetyö on tarkoitettu ensisijaisesti alle kouluikäisten lasten perheille ja sitä tarjotaan arkisin maanantaista perjantaihin. Perhetyö on lyhytkestoista ja perustuu kotikäynteihin. Perheen kanssa tehdään yhdessä palvelusuunnitelma. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden ammattiryhmien kanssa. Asiakasperheitä yhdellä työntekijällä on yhtäaikaisesti noin 15 perhettä.  Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä ja se on maksutonta perheille. Perhesosiaalityön perhetyötä myönnettiin vuonna 2021 yhteensä 158 asiakkaalle.

Perhesosiaalityössä on kahdeksan eri kouluilla toimivaa koulujen perhetyöntekijää. Koulujen perhetyöntekijöiden määrää on lisätty kolmesta kahdeksaan viime vuosina. Perhetyöntekijät löytyvät Kaarisillan koulusta, Cygnaeuksen koulusta (+Merikarvia), Noormarkun koulusta, Ulvilan koulusta, Toejoen koulusta (+ Lavia), Käppärän koulusta, Väinölän koulusta ja Meri-Porin koulusta. Työ on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä ja eroaa esim. kuraattorin työstä nimenomaan siinä, että tämä työskentely suuntautuu mm. suoraan koteihin kotikäyntien muodossa. Perhetyöntekijät tekevät tarvittaessa yhteistyötä muiden ammattiryhmien kuten sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perhetyöntekijä on koettu kouluilla todella tärkeäksi lisäksi koulun mahdollisuuksiin päästä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Perhetyöhön varatuilla resursseilla pystytään toteuttamaan toimintaa osassa kouluissa, joissakin alueen päiväkodeissa ja asiakkaiden kotona, mutta jalkautumiseen olemassa olevat resurssit eivät riitä. Koulujen perhetyöstä ei ole tilastoa vuodelta 2021, koska vasta vuonna 2022 on aloitettu päätösten teko koulun perhetyöstä Kantaefficaan.

Sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelu on yksi matalan kynnyksen palveluista. Palvelua toteutetaan Porin yhteistoiminta-alueella palvelusetelillä. Seteli on tasasuuruinen (perheen tulot eivät vaikuta) ja arvoltaan seteli on 33 €/h. Palveluun on lapsiperheillä subjektiivinen oikeus ja se tulee myöntää kriteerien täyttyessä, vaikka palveluun varatut määrärahat ylittyisi. Vuonna 2021 palveluseteli myönnettiin 194 henkilölle. Palveluseteleiden määrä oli 292 kpl, yhteensä 17 074 tuntia kotipalvelua.  Vuonna 2021 myönnettyjen palveluseteleiden arvioitu kustannus oli 563 442,00 € (alv. 0%) ja käytettyjen palvelujen arvo on 421 199,35 € (TP 21).

Perheiden toive on tutusta henkilöstä, kun tarvitsevat perhetyötä. Perhetyön toteuttaminen kiinteässä yhteistyössä neuvolan kanssa, esim. perhetyöntekijä mukana perhevalmennuksessa ja ryhmäneuvoloissa, on saanut hyvää palautetta. Neuvolapalveluissa on lisätty yhteistyötä ja tietoisuutta varhaiskasvatuksen perheohjauksesta. Moniammatilliset lapsiperhetiimit ovat käynnistyneet kaikissa isoissa neuvoloissa, joita myös pienemmät neuvola voivat käyttää. Uniongelmat korostuvat nykyään vauvaperheissä ja jaksaminen. Neuvolapalveluissa yksi terveydenhoitaja on menossa koulutukseen, jossa aiheena lasten uniongelmat. Neuvolapalveluissa on yksi ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevää perhetyöntekijä Ulvilan neuvolassa ja on kiinteässä yhteydessä neuvolan terveydenhoitajiin. Perheet hänelle tulevat suoraan terveydenhoitajilta, kun tarve huomataan neuvolatyössä esim. yksinhuoltajat, monikkoraskaus, jne. Lähetteitä ei tehdä ja  perhe saa tarvittaessa apua heti seuraavana päivänä.

Perhetyöntekijä osallistuu neuvolan palavereihin ja on yksi työntekijä neuvolassa. Viime vuonna hänellä oli 27 eri perhettä, kotikäyntejä 343, puheluita 114 ja hän tekee viranomaisyhteistyötä esim. seurakunnan, Esikon ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä toiminta on aloitettu Ulvilassa vuonna ennen yhteistoimtinta-aluetta.

Kunnalla on velvollisuus järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Porin kaupungin avoimet päiväkodit ovat matalan kynnyksen palveluita joissa lapsiperheiden tapaaminen on luontevaa ja kynnyksetöntä toimintaan. Avointen päiväkotien ryhmät on tarkoitettu pääsääntöisesti 2–5-vuotiaille lapsille. Lisäksi järjestetään perhekerhotoimintaa, johon vanhempi ja alle kouluikäiset lapset voivat osallistua yhdessä. Avointen päiväkotien toimikausi alkaa syyskuun alussa ja kestää toukokuun loppuun, avoimia päiväkoteja on kolme Porin kaupungilla.

Porissa on toiminut aikaisemmin kesäisin Mukila- toiminta. Toiminta on ollut ennalta ehkäisevää lasten suojelua ja se on tavoittanut lapsiperheitä ympäri Poria. Kyseessä on ollut maksuton ja hyvin matalan kynnyksen palvelu jolle voisi olla paikkansa myös nykyisin.

Monenlaisia varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita on siis lisätty viimeisen vuoden aikana usealla toimialalla. Matalan kynnyksen palveluna on yta-alueella tarjolla myös vanhemmuuden ohjausta verkkokurssina (Perhepolku), varhaiskasvatuksen perheohjausta, MLL:n vanhempainryhmiä, Satakunnan vanhemmat facebook-ryhmä, lastenhoitoapu, seurakunnan kerhoja, ilmaisia verkkoluentoja eri teemoista Satasoten lape-kokonaisuudessa vanhempien webinaarissa. Lisäksi perusturvassa on käytössä eChat yhteistyössä Zoturi-palvelun kanssa. Nuorille tarkoitettu normaali.fi ja vanhemmille enjaksa.fi. Kyseessä on verkossa toteutettava keskustelupalvelu, joka tapahtuu täysin anonyymisti. Vastaamassa on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. eChat palvelu on auki joka arkipäivä. Tämän lisäksi maaliskuussa 2022 alkoi pilotointi Pyydä apua –napista, palvelu on tarkoitettu matalankynnyksen ja ennaltaehkäisevänä toimintana lapsiperheille. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja on tavoittanut useamman perheen. Palvelupyynnöt käsitellään kolmen arkipäivän kuluessa. Molemmat palvelut ovat jatkamassa myös Satakunnan hyvinvointialueella tavoitteena sähköinen perhekeskus.

Jalkautuminen sinänsä on kannatettavaa ja tarjolla oleva tuki tuotava helposti tavoitettavaksi. Puuhavillaan eri alojen ammattilaiset ovat jalkautuneetkin, parhaiten tuki tämän tyyppisessä ympäristössä on toiminut esim. kolmannen sektorin vertaistukityyppisenä kokoontumisena. Erikoistuneempien ammattilaisten läsnäolo ei tavoittanut kovin hyvin asiakkaita, avun pyytäminen henkilökohtaisemmissa asioissa voikin olla haastavaa kovin avoimissa tiloissa.

Jalkautumista on hyvä pohtia tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta, jotta luodaan yhteisiä toimivia malleja. On hyvä myös tarkemmin selvittää kokemukseenkin perustuen, mikä on jalkautumisen funktio, mitä sillä halutaan saavuttaa ja millä keinoin haluttuun tavoitteeseen päästään. Monenlaisia malleja ja kokeiluja jo löytyykin ja tuleva hyvinvointialue mahdollistaa parhaiten toimivien käytäntöjen laajentamisen koko alueelle. Uusien toimintamallien pilotoinneissa voidaan hyödyntää Lape-kokonaisuuteen liittyviä osa-alueita. Satakunnassa tavoitellaan THL:n mukaisesti perhekeskusmallia, jossa matalan kynnyksen kohtaamispaikat lapsiperheille ovat avainasemassa monialaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa unohtamatta järjestöpuolta.