Valmistelija
Kirsi Nuorsaari, kirsi.nuorsaari@pori.fi
Perustelut
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Pori asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen/hankintojen puolituksen vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kuntalaisten terveyttä ja ehkäistään luontokatoa, ilmastonmuutosta sekä vesistöjen rehevöitymistä.
Opetusyksikkö on koonnut valtuustoaloitteeseen vastauksen ja pyytänyt myös varhaiskasvatusyksikön näkemyksiä asiaan. Vastauksessa tarkastellaan muun muassa yleisiä kouluruokailuun liittyviä linjauksia, kouluterveyskyselyn tuloksia liittyen ruokatottumuksiin ja kouluruokailuun sekä kotitalouden opettajien näkemyksiä asiasta oman oppiaineen näkökulmasta. Opetusyksikön mielestä terveyden edistäminen, luontokadon, ilmastonmuutoksen sekä vesistöjen rehevöitymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä toimintaa ohjaavia periaatteita. Koulussa näiden tavoitteiden edistämiseen ja eläinperäisten tuotteiden vähentämisen voidaan vaikuttaa eri oppiaineiden tiedollisten sisältöjen kautta sekä konkreettisissa tilanteissa, joissa ruokaa laitetaan tai syödään, kuten kouluruokailussa ja esimerkiksi kotitalouden oppitunneilla. Monessa koulussa on lisäksi välipalamyyntiä ja iltapäivätoiminnassa on tarjolla välipala.
Palveluliikelaitos vastaa kouluruokailun järjestämisestä porilaisissa kouluissa. Kouluruokailuissa noudatetaan Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokasuositusta (2017), joka perustuu vuoden 2014 kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kouluruokasuositus ohjaa kouluruoan ravitsemuksellista sisältöä, kouluruokailua osana kouluissa tapahtuvaa hyvinvointioppimista ja ruokakasvatusta sekä raaka-aineiden valintaa, ruoan valmistusta, ruokailutilanteen järjestelyjä sekä kouluruokailun seurantaa ja arviointia. Kouluruokailusuosituksen mukaan koulussa tarjottavan aterian tulisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Riittävä ja ravitsemussuositusten mukainen laadukas ravinto on koulussa oppimisen kohde, mutta myös oppilaiden aivoterveyden, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia, joka tukee oppilaan oikeutta opetussuunnitelman mukaiseen oppimiseen. Kouluruokailu on tasapainoilua ruuan ympäristövaikutusten, terveellisyyden ja myös oppilaiden makumieltymysten välillä, koska ravinnolla on yhteys oppilaiden jaksamiseen ja oppimiseen.
Kouluterveyskyselyn (2023) tulokset ruokatottumusten ja kouluruokailun osalta ovat terveellisten ruokailutottumusten näkökulmasta heikentyneet vuodesta 2021 sekä ala- että yläkoululaisten parissa. Esimerkiksi 8.- ja 9.-luokkalaisista oppilaista liki 40 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin. Salaattia ja kaikkia kouluruokailun osia kouluruokailussa syö vain alle 40 prosenttia oppilaista. Yläkoululaisista vain kymmenesosa syö joka päivä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Toisaalta oppilaista liki kolmannes ei syö päivittäin myöskään punaista lihaa. Ruokavaliota, johon ei kuulu lainkaan eläinperäisiä tuotteita, noudattaa vain hieman yli yksi prosentti oppilaista. Kouluruokailun tärkeyttä lisää se, että aamupalaa ei syö joka arkiaamu liki puolet yläkoululaisista ja noin kolmannes alakoululaisista. Yläkoululaiset ovat kriittisiä kouluruuan maun ja laadun suhteen; selvästi alle puolet pitää kouluruokaa hyvänä tai laadukkaana. Alakoululaiset vastaajat eli 4.- ja 5.-luokkalaiset oppilaat suhtautuvat kouluruokaan hieman yläkoululaisia myönteisemmin ja heidän ruokailutottumuksensa ovat hieman yläkoululaisten tottumuksia parempia.
Valtuustoaloitteeseen vastaamiseksi myös koulujen kotitalouden opettajilta kysyttiin näkemyksiä tavoitteesta puolittaa eläinperäisten tuotteiden käyttö vuoteen 2030 mennessä. Heitä pyydettiin kertomaan, miten he jo nyt ottavat opetuksessaan huomioon ympäristönäkökulman ja suosituksen eläinperäisten tuotteiden vähentämiseksi. Vapaamuotoisia vastauksia tuli neljältä koululta, ja ne ovat melko samansisältöisiä. Opettajat kertoivat, että kotitalouden opetuksessa käsitellään esimerkiksi terveellistä ruokavaliota ja -valintoja, ruokapyramidia, lautasmallia, ympäristöystävällistä syömistä, ja kasvisten monipuoliseen käyttöön ja lisäämiseen kannustetaan. Myös uudet ravintosuositukset käydään läpi.
Kotitalousopettajien mukaan kotitaloudessa käytetään runsaasti juureksia ja vihanneksia sekä tehdään erilaisia kasvisruokia. Lihaa tai kalaa ei käytetä läheskään jokaisella oppitunnilla. Muita eläinperäisiä tuotteita, kuten maitotuotteita ja kananmunia käytetään lihaa enemmän, mutta myös niitä korvataan välillä kasvisperäisillä tuotteilla. Myös kasvipohjaisia proteiinipitoisia tuotteita, kuten tofua ja soijarouhetta käytetään, sekä tehdään vegaaniseen ruokavalioon sopivia ruokia. Kotitalousopetukseen kuuluu myös eläinperäisten tuotteiden monipuolinen käyttö muun muassa suomalaiseen ruoka- ja juhlaperinteisiin tutustumisen vuoksi. Suosittuja ruokia oppilaista ovat edelleen pasta bolognese, lihapullat ja makaronilaatikko, jotka suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvina sisällytetään vuosisuunnitelmaan. Toki myös näistä tehdään versioita, joissa on kasvikunnan proteiinia. On hyvä huomata, että kotitalouden opetus ja oppitunneilla tehtävät ruuat ovat muuttuneet paljon viimeisten vuosikymmenien aikana.
Kotitalouden opettajien mielestä kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeää on minimoida ruoan tuottamisen aiheuttama ympäristökuormitus esimerkiksi vähentämällä ruokahävikkiä. Osa opettajista kertoo hyödyntävänsä opetuksessaan erilaisia lahjoituksia, kuten syyssatoa oppilaiden kotoa. Oppilaiden kanssa käydään myös pihoissa ja metsissä poimimassa marjoja, sieniä ja hedelmiä. Tällöin vältytään esimerkiksi tuotteiden rahti- ja pakkauskuluilta. Ruokaa myös tehdään kerralla vain sen verran kuin sitä syödään. Vastanneet kotitalouden opettajat pitävät eläinperäisten tuotteiden vähentämistä lähivuosien mukaisena toimintatapana. Tavoite eläinperäisten tuotteiden käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä kuulostaa kuitenkin heidän mielestään haastavalta tavoitteelta. Osa kasvisperäisistä tuotteista on myös eläinperäisiä kalliimpia, jolloin niiden lisääminen pitäisi huomioida kotitalouden opetukseen kohdennetuissa määrärahoissa. Puolittamistavoite ei myöskään ota huomioon nykytilaa, jossa eläinperäisiä tuotteita käytetään jo nyt kohtuullisesti. Kotitalousopettajat toivovatkin laajempaa katsantokantaa tähän asiaa.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kestävä kehitys ja oppilaiden ohjaaminen kestävään elämäntapaan tulevat esille kotitalouden ohella myös muissa oppiaineissa, kuten ympäristöopissa, biologiassa ja maantiedossa. Esimerkiksi ympäristöopissa oppilaita ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan ympäristöä ja kestävää kehitystä, toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä sekä edistämään kestävää elämäntapaa. Oppiaineiden sisältöjen ohella kestävä elämäntapa ja siihen ohjaaminen tulevat esille perusopetuksen arvopohjassa, toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa periaatteissa sekä laaja-alaisessa osaamisessa. Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitystä luonnolle. Porin kaupunki on myös sopinut 4H-yhdistyksen kanssa, että se pilotoi kestävä ruoka -oppitunteja alakoululaisille ensi lukuvuodesta alkaen.
Ruokailu on tärkeä osa myös varhaiskasvatusta. Laadukkaat, terveelliset ja monipuoliset ateriat edistävät lasten hyvinvointia ja terveyttä. Koska makumieltymykset ja ruokatottumukset kehittyvät lapsuudessa ja säilyvät suurelta osin aikuisuuteen, on varhainen lapsuus tärkeä ajankohta vaikuttaa ravitsemukseen. Palveluliikelaitos vastaa myös päiväkotien ateriapalveluista ja noudattaa sen osalta ravitsemussuosituksia. Suositukset huomioivat lasten terveyden ja ravitsemuksen tavoitteiden ja toteutuksen lisäksi myös ympäristökasvatuksen. Kestävää kehitystä edistetään suosimalla muun muassa kotimaisia vihanneksia, juureksia, viljaa, perunaa ja kalaa.
Kouluissa ja palveluliikelaitoksessa tehdään jo nyt toimenpiteitä eläinperäisten tuotteiden vähentämiseksi. Eläinperäisten tuotteiden käytön vähentäminen entisestään on nykysuositusten mukainen tavoite. Tavoitetta kohden täytyy mennä hallitusti ottamalla huomioon oppilaiden hyvinvointiin liittyvät näkökulmat sekä taloudelliset realiteetit. Tarkoituksenmukaista tässä tilanteessa on seurata, miten valtakunnallista kouluruokailusuositusta mahdollisesti päivitetään uusien ravintosuositusten myötä. Porin sivistystoimialla on Palveluliikelaitoksen ohella edustus Porin Hinku-työryhmässä, jonka yhtenä tehtävänä on kestävän kehityksen edistäminen.
Ehdotus
Esittelijä
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää antaa oheisen lausunnon valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
__________________
Merkitään, että Helena Heljakka poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 17.27.
Merkitään, että Leea Pennanen-Sallin rooli vaihtui lautakunnan jäseneksi tämän asian käsittelyn aikana kello 17.27.