Kaupunginvaltuusto, kokous 9.12.2024

Perustelut

Taustaa

Kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö on kaupungin hallinnon ja toiminnan keskeisin ohjausväline. Kuntalain 90 §:n mukaan jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö. Se sisältää määräyksiä kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, valtuuston toiminnasta sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset hallintosäännöllä.

Hallintosäännön ajantasaisuutta on tarpeen tarkastella säännöllisesti. Miltä osin lainsäädäntö on muuttunut? Mitä muutoksia kaupungin organisaatiossa on tapahtunut? Ovatko toimintatavat muuttuneet? Onko toimivallan jakoa syytä muuttaa? Ovatko hallintosäännön määräykset selkeät ja ajan tasalla? Ja onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka hallintosäännössä olisi otettava huomioon? Tarkastelun myötä voimassa olevaa hallintosääntöä on tarpeen mukaan muutettava eli päivitettävä.

Kaupunginvaltuusto on 14.6.2021 § 127 hyväksynyt hallintosäännön, joka on tullut voimaan valtuustokauden alussa 1.8.2021. Hallintosääntöön on tehty sen jälkeen useita muutoksia.

Satakunnan työllisyysalue 1.1.2025 alkaen

Viimeisin muutos hallintosääntöön on hyväksytty valtuuston kokouksessa 20.5.2024 § 44. Muutos on koskenut Satakunnan työllisyysalueen valmistelua.

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025. Porin kaupunki tulee toimimaan kuntalain (410/2015) 51 §:n mukaisena Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana. Palvelujen järjestämisestä vastaavana yhteisenä toimielimenä ja työllisyysalueen työvoimaviranomaisena toimii Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristölautakunnan asettama jaosto, Satakunnan työllisyysalueen jaosto. 

Porin kaupungin henkilöstöorganisaatiossa työllisyysalue sijoittuu 1.1.2025 alkaen elinvoima- ja ympäristötoimialan Kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikköön. Yksikön päällikkö toimii Satakunnan työllisyysalueen johtajana.

Elinvoima- ja ympäristölautakunta on kokouksessaan 16.10.2024 (§ 116) asettanut uuden toimielimen, Satakunnan työllisyysalueen jaoston. Jaosto on 21.11.2024 (§ 9) päättänyt siitä, missä laajuudessa erityislainsäädännössä säädettyä, työvoimaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa siirretään viranhaltijoille. Muu kuin erityislainsäädäntöä koskeva viranhaltijoiden toimivalta, esimerkiksi henkilöstöä, taloutta ja hankintoja koskevissa asioissa, määräytyy Porin kaupungin hallintosäännön ja elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintasäännön mukaan. 

Hallintosääntöön jo hyväksyttyjen, työllisyysalueen valmistelua koskevien muutosten osalta on huomioitava järjestämisvastuun siirto ja varsinaisen toiminnan käynnistyminen 1.1.2025 alkaen.

Esittely elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisissa jaostoissa

Hallintosäännön 146 §:n mukaan lautakuntien sekä niiden alaisten jaostojen esittelijänä toimii toimialajohtaja. Satakunnan työllisyysalueen jaoston esittelijänä voi lisäksi toimia kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikkö. Elinvoima- ja ympäristölautakunnalla on työllisyysalueen jaoston lisäksi joukkoliikennejaosto ja jätehuoltojaosto sekä ympäristöterveysjaosto. Näiden jaostojen osalta esitetään työllisyysalueen jaoston esittelyä vastaavasti, että joukkoliikennejaoston ja jätehuoltojaoston esittelijänä voi toimia myös ympäristösuunnitteluyksikön päällikkö ja ympäristöterveysjaoston esittelijänä ympäristö- ja terveysvalvontayksikön päällikkö.

Jos jaoston esittelijänä toimii edellä kuvatulla tavalla yksikön päällikkö, tulee toimialajohtajan läsnäolo- ja puheoikeus jaoston kokouksissa huomioida hallintosäännön §:ssä 139. Tämä sisältyy hallintosäännön muuttamista koskevaan ehdotukseen.

Rakentamislaki ja alueidenkäyttölaki

Eduskunta hyväksyi keväällä 2023 rakentamislain, jolla uudistetaan nykyisin maankäyttö- ja rakentamislaissa olevat rakentamista koskevat säännökset. Rakentamislaki (751/2023) astuu voimaan 1.1.2025. Rakentamislain voimaantulon myötä rakentamista koskevat säännökset poistuvat maankäyttö- ja rakennuslaista, ja maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttuu 1.1.2025 alueidenkäyttölaiksi. Alueiden käyttöä koskeviin säännöksiin ei tässä yhteydessä tehty muutoksia, mutta alueidenkäyttöä koskeva uudistustyö on yhä käynnissä.

Rakentamislaissa keskeisiä muutoksia ovat muun ohella siirtyminen kahdesta lupamuodosta (rakennuslupa ja toimenpidelupa) yhteen lupamuotoon (rakentamislupa), rakentamisluvan lupakynnyksen muuttuminen, mahdollisuus muuttaa asemakaava-alueella käyttötarkoitus asumiseen entistä joustavammin sekä muutoksenhakuajan pidentyminen viranhaltijapäätösten osalta.

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta. Siinä esitetään muutoksia 1.1.2025 voimaan tulevaan rakentamislakiin. Muutokset on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä vielä ennen joulua, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan kuin rakentamislakikin, eli heti ensi vuoden alusta lähtien. Hallituksen esityksessä esitetään muun muassa uuden lupamuodon (puhtaan siirtymän sijoittamislupa) lisäämistä lakiin, rakennuslupahakemukseen liitettävien tietojen keventämistä sekä määräaikaa rakentamisluvan käsittelylle.

Hallintosääntöön esitettävissä muutoksissa on rakentamislain osalta otettu huomioon laki siinä muodossa, kuin se on hyväksytty keväällä 2023. Mikäli eduskunta joulukuun 2024 lopulla hyväksyy rakentamislakiin vielä sellaisia muutoksia, joilla on vaikutusta kunnan päätösvaltaan, esitetään hallintosääntöä näiltä osin muutettavaksi tammikuussa 2025.

Lähtökohtaisesti rakentamista koskevat lupa-asiat ratkaisee rakentamislain mukaan rakennusvalvontaviranomainen. Osa rakentamislain mukaisista tehtävistä on kuitenkin säädetty kunnan ratkaistavaksi. Kunnalle säädetyt tehtävät ratkaisee valtuusto, mikäli valtuusto ei siirrä tehtäviä kuntalain 91 §:n mukaisesti hallintosäännöllä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.

Nykyisellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten rakentamista koskevien lupa-asioiden ratkaisuvalta on ollut rakennusvalvontaviranomaisella ja elinvoima- ja ympäristölautakunnalla, lukuun ottamatta poikkeamislupahakemuksia tai erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisemista suunnittelutarvealueella (ns. suunnittelutarveratkaisu), kun kyse on ollut kaupunkikuvallisesti tai kooltaan merkittävästä hankkeesta. Näistä luvista on päättänyt kaupunginhallitus. Niin sanotun alueellisen suunnittelutarveratkaisun (MRL 137 §) ja alueellisen poikkeamisen (MRL 172 §) osalta päätösvaltaa ei ole siirretty hallintosäännöllä, joten niiden osalta päätösvalta on ollut valtuustolla.

Rakentamislain voimaantulon myötä toimivallan esitetään pysyvän pääsääntöisesti nykyisellään siten, että rakennusvalvontaviranomainen ja elinvoima- ja ympäristölautakunta ratkaisevat rakentamista koskevat lupa-asiat. Rakentamislain myötä poistuu mahdollisuus edellyttää erillisen suunnittelutarveratkaisun hakemista ennen rakentamislupaa. Hakija voi siten halutessaan hakea myös suunnittelutarvealueelle suoraan rakentamislupaa, jonka ratkaisee rakennusvalvontaviranomaisena toimiva elinvoima- ja ympäristölautakunta. Luvan hakija voi kuitenkin pyytäessään hakea myös erillistä sijoittamislupaa, jonka ratkaisee kunta. Jotta hakijan valitsemasta lupamuodosta riippumatta hakemuksen ratkaiseva viranomainen olisi sama, esitetään, että kaikki sijoittamisluvat ratkaisee elinvoima- ja ympäristölautakunta siitä riippumatta, onko kyse kaupunkikuvallisesti tai kooltaan merkittävästä hankkeesta vai muusta hankkeesta. Vastaavasti esitetään, että elinvoima- ja ympäristölautakunta ratkaisee jatkossa kaikki poikkeamiset, myös kaupunkikuvallisesti ja kooltaan merkittävien hankkeiden osalta. Elinvoima- ja ympäristölautakunnalla on oikeus siirtää toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Poikkeamista tai sijoittamislupaa suunnittelutarvealueelle ei voida myöntää hankkeelle, joka edellyttää kaavamuutosta. Kaavamuutokset käsittelee kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Hallintosääntömuutokset rakentamislain osalta koskevat kaupunginhallituksen tehtäviä ja toimivaltaa koskevaa määräystä (25 §) sekä elinvoima- ja ympäristölautakunnan tehtäviä ja toimivaltaa koskevaa määräystä (29 §).

Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain nimenmuutoksen vuoksi esitetään teknisiä muutoksia pääasiassa kaupunginhallituksen tehtäviä ja toimivaltaa koskevaan 25 §:ään.

Organisaatiota koskevat muutokset

Viestintään, markkinointiin ja matkailuun liittyvät tehtävät keskitetään. Nämä palvelut tuotetaan 1.1.2025 alkaen konsernipalveluissa. Muutosten avulla yhtenäistetään organisaation toimintatapoja. Kokonaisuus pystytään pitämään paremmin hallinnassa, kun samoja tai samankaltaisia toimintoja ei ole hallinnollisesti useilla eri toimialoilla.

Eri toimialoilta sekä TE-toimistosta siirtyvien henkilöiden lisäksi tällä muutoksella on vaikutusta kaupungin organisaatioon ja yksikköjakoon. Elinvoima- ja ympäristötoimialan matkailu- ja markkinointiyksikkö yhdistyy konsernipalvelut -esikuntaan kuuluvan viestintäyksikön kanssa. Viestintäyksikön nimi muutetaan tässä yhteydessä viestintä- ja brändiyksiköksi. Matkailu- ja markkinointiyksikköä koskevat hallintosäännön määräykset (16 §, 19 §) siirretään kaupunginhallituksen alaisuuteen.

Lisäksi sivistystoimiala esittää, että hallintosäännön §:ssä 16 määriteltyjä kulttuuriyksikölle ja liikuntayksikölle kuuluvia tehtäviä eli niitä koskevia sanamuotoja tarkistetaan.

Valtuuston ryhmärahan määrää koskeva muutos

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan, yhdessä aluevaalien kanssa, sunnuntaina 13.4.2025. Uusi, kaudelle 2025 - 2028 valittava kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä 1.6.2025.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 28.10.2024 § 424 (ja 4.11.2024 § 444) asettanut toimikunnan uuden valtuustokauden valmistelua varten. Toimikuntaan on nimetty kaupunginhallituksen puheenjohtajisto sekä kahdeksan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet siten, ​että jäsenet edustavat kutakin valtuustossa edustettuna olevaa puoluetta. Hallintosääntöön sisältyvien, kunnan luottamushenkilöitä koskevien asioiden valmistelu päätöksentekoa varten edellyttää luottamushenkilöiden tekemiä linjauksia, viranhaltijavalmistelun tueksi.

Toimikunnan työ on 4.11.2024 käynnistynyt kaupunginvaltuuston kokoa koskevan asian valmistelulla. Kuntalaissa säädetään kunnan koon mukaan porrastetusta valtuutettujen vähimmäismäärästä. Kunta voi päättää, että valtuutettujen määrä on tätä suurempi. Kuntalain 16.2 §:ssä säädetään, että jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Porin kaupungin asukasluku (50 001 – 100 000) huomioon ottaen tämä tarkoittaisi 51 valtuutettua. Nyt voimassa olevan päätöksen mukaan Porin kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Jos tätä päätöstä halutaan muuttaa, on valtuuston tehtävä uusi päätös ja ilmoitettava siitä oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun eli 31.12.2024 mennessä. 

Toimikunta on kokouksissaan 4.11. ja 18.11.2024 käsitellyt asiaa. Toimikunta on 18.11.2024 päättänyt linjata, että se ei tee kaupunginhallitukselle esitystä valtuuston koon muuttamisesta eli valtuutettujen lukumäärän vähentämisestä. Sen sijaan toimikunta on päättänyt esittää, että hallintosäännön 172 §:ssä säädetty valtuuston ryhmäraha eli valtuustoryhmille maksettava avustus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseen tarkoitetusta määrärahasta puolitetaan. Toimikunta esittää, että ryhmärahan määrä olisi 1.1.2025 alkaen nykyisen 1500 euron sijasta 750 euroa yhtä valtuutettua kohden vuosittain. Vuonna 2025 tämä tarkoittaa valtuustokausien vaihtumisen myötä sitä, että 5/12 osaa määrärahasta olisi nykyisen valtuuston ja valtuustoryhmien käytettävissä ja uusi 1.6.2025 työnsä aloittava valtuusto ja sen valtuustoryhmät saisivat käyttöönsä 7/12 osaa tähän tarkoitukseen varattavasta määrärahasta.

Toimivalta

Hallintosäännön muuttaminen kuuluu kuntalain mukaan valtuuston toimivaltaan.