Perustelut
Sivistyslautakunta on 23.4.2024 valinnut kasvatustieteen maisteri Liisa Koskion lukion erityisluokanopettajan virkaan, jonka I sijoituspaikka on Porin aikuislukio. Virkaa hakenut Jaana Heikkilä , joka on haastateltu virkaan, on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut 20.5.2024, ja se on saapunut määräajassa.
Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että valintapäätös on perustuslain vastainen eikä se ole tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että hänet valitaan ansioituneimpana ko. virkaan. Vaatimustensa perusteena oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut mm. valittua pidempään kokemukseensa erityisluokanopettajana sekä sopivampaan osaamiseensa.
Virka on ollut julkisessa haussa 28.2.-14.3.2024. Hakuilmoituksessa viran kelpoisuusvaatimuksena on ollut opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu asetus 968/1998. Hakuilmoituksessa on ilmoitettu arvostettavan seuraavia asioita:
- hyviä vuorovaikutustaitoja
- kokemusta oppimisen tuesta kieli- ja kulttuuriryhmillä
- ryhmänohjaustaitoja, valmiutta tukea ja opettaa erilaisia oppijoita
- kykyä, halua ja valmiutta kehittää ops:n mukaista toimintakulttuuria
- halua opettaa eri kieli- ja kulttuuriryhmiä
- digitaaliseen pedagogiikkaan liittyvää osaamista.
Virkaa haki 14 hakijaa, joista kelpoisia oli yhdeksän. Virkaan haastateltiin neljä hakijaa, joista yksi perui hakemuksensa. Kaikki haastattelut pidettiin 19.3.2024.
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003, jäljempänä ”viranhaltijalaki”) 5 §:n mukaan julkisesti haettavana olleeseen virkaan voidaan ottaa vain kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija. Viranhaltijalain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perusopetuksen erityisopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 8 §:n mukaan.
Sekä tehtävään valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä ovat kelpoisia nyt käsiteltävänä olevaan virkaan. Haastatteluun kutsuttujen vertailussa he olivat kaksi eniten pisteitä saanutta henkilöä.
Perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Edellä mainittua säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Hakijoiden ansiovertailussa otetaan huomioon kelpoisuusvaatimuksien lisäksi hakuilmoituksessa ilmoitetut edellytykset ja arvostettavat tai eduksi luettavat asiat.
Virkavalinnan yhteydessä suoritettavassa ansiovertailussa huomioidaan hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus ja sellaiset hakijan ominaisuudet, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Ansiovertailussa huomioon otettavat asiat tulee pystyä osoittamaan yksiselitteisesti ja objektiivisesti. Henkilön sopivuus, soveltuvuus, työkyky ja muut vastaavat työnhakijan arvionvaraiset henkilökohtaiset ominaisuudet voivat olla valintaperusteena ja ne voidaan ottaa huomioon mahdollisena työnantajan oikeuttamisperusteena valita tehtävään vähemmän ansioitunut hakija. Soveltuvuudesta voidaan hankkia selvitystä mm. hakijan henkilökohtaisella haastattelulla, aikaisemmasta työskentelystä kunnan palveluksessa, työtodistuksista ja suosituksista.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO:2005:44 arvioinut julkiseen virkaan hakeneiden ansioituneisuuden arvioimisen perusteita. KHO:n ratkaisun mukaan hakijoita vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, joita ovat esimerkiksi työn luonne ja henkilön sopivuus tehtävään. Viran vaatimuksia on arvioitava objektiivisesti ja ennen muuta siltä kannalta, mitä viran luonteesta ja tehtävistä on esitetty hakuvaiheessa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä soveltuvuutta on pidetty olennaisena valintaperusteena opettajan virkavalinnassa. Muun muassa ratkaisussa KHO 19.5.1993 T 1926 oli kyse virkavalinnasta, jota edeltäneessä haastattelussa oli selvitetty sitä, miten haastateltavat tulisivat vaikuttamaan koulun sisäiseen kehittämiseen ja miten he ymmärtävät opettajan ja kasvattajan tehtävät. Em. tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että virkaan voitiin opetustaitojen, viranhoidon ja muun soveltuvuudesta olevan selvityksen perusteella valita opettaja, jolla oli vähemmän opettajan kokemusta. Kenelläkään ei siten ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla.
Myös korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan (KKO 2005:24, KKO 1996:141) työnantaja saa syrjintään syyllistymättä arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista. Tällöin hakijoiden ansioituneisuutta tulee tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Olennaista on, että työnantajan valitsema painotus on myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta.
Hakuilmoituksessa on todettu arvostettavan hyviä vuorovaikutustaitoja. Tämän kriteerin osalta sekä valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä on arvioitu tasavertaisiksi. Molempien vuorovaikutustaidot on arvoitu erinomaisiksi. Myös ryhmänhallintataitojen sekä valmiuksien tukea ja opettaa erilaisia oppijoita osalta hakijat ovat olleet tasavertaisia.
Oppimisen tuesta kieli- ja kulttuuriryhmillä on molemmilla ollut kokemusta. Virkaan valittu on jo hakemuksessaan kertonut kokemuksestaan eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimisen tuesta, mikä on tullut erittäin hyvin esiin myös haastattelussa. Virkaan valittu on tarkastellut asiaa hyvin analyyttisesti. Myös oikaisuvaatimuksen tekijällä on kokemusta eri kieli- ja kulttuuriryhmistä, mutta oppimisen tuen pedagoginen analysointi on puuttunut.
Monikulttuurisuuteen ja kielitietoiseen opetukseen liittyneissä haastattelukysymyksissä virkaan valittu osoitti uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuvaa pedagogista näkemystä. Haastattelussa kävi ilmi virkaan valitulle työn kautta rakentunut realistinen kuva perusasteen tavoitteiden ja oppijoiden lähtötason välisestä kuilusta ja työmäärästä, joka vaaditaan kuilun umpeen kuromiseksi esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Virkaan valitun haastattelusta on käynyt ilmi kyky itsereflektointiin ja syvä ymmärrys alaikäisten ja aikuisten oppijoiden kanssa työskentelyn eroista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on vastannut näihin liittyviin kysymyksiin hyvin, muttei osoittanut vastauksissaan reflektoivaa otetta, jota kehittämistyössä tarvitaan.
Edelleen hakuilmoituksessa on todettu, että valinnassa arvostetaan kykyä, halua ja valmiutta kehittää ops:n mukaista toimintakulttuuria. Hakemuksen ja haastattelun perusteella virkaan valitulla on ollut kokonaisvaltainen käsitys siitä, mitä ops:n mukainen toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa aikuisten perusopetuksessa. Virkaan valitun hakemuksesta ja haastattelusta on tullut hyvin esiin halu ja kyky kehittää opetusta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on nähnyt asian virkaan valittua kapeammin perusasteen päättövaiheen opintojen kautta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut esille, mitä tietoja ja taitoja hän pitää tärkeänä perusasteen päättövaiheen kannalta ammattioppilaitoksen opettajana.
Digitaaliseen pedagogiikkaan liittyvän osaamisen osalta molempien on todettu hallitsevan digitaalisten oppimisympäristöjen käytön. Virkaan valittu on osannut vastauksissaan liittää digitaalisen pedagogiikan oppimista tukevan oppimisympäristön rakentamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tuonut ilmi kykyä digitaalisen pedagogiikan analysointiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmilla on ollut viran edellyttämä kelpoisuus. Molemmilla on ollut kokemusta erityisopettajan työstä. He ovat myös olleet hyvin tasavertaisia useissa hakuilmoituksessa mainituissa ja valintaan vaikuttaneissa asioissa. Kuitenkin virkaan valittu on arvoitu oikaisuvaatimuksen tekijää soveltuvammaksi mm. oppimisen tuesta kieli- ja kulttuuriryhmillä, kyvystä, halusta ja valmiudesta kehittää ops:n mukaista toimintakulttuuria sekä digitaaliseen pedagogiikkaan liittyvän osaamisen osalta. Koulutuksen, kokemuksen ja haastattelussa ilmi tulleiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella virkaan valitulla on katsottu olevan oikaisuvaatimuksen tekijää paremmat valmiudet suoriutua po. viran tehtävien hoitamisesta.
Suoritettu ansiovertailu on täyttänyt perustuslain asettamat vaatimukset, koska nimitysharkinta on perustunut kokonaisharkintaan, jossa viran kelpoisuusvaatimuksina olleiden koulutuksen ja muiden hakuilmoituksessa ilmoitettujen valintaperusteiden ohella on otettu huomioon myös viran hoitamisen kannalta merkitykselliset hakijan henkilökohtaiset taidot ja ominaisuudet. Valintaa ei ole miltään osin perusteltu tai tehty syrjittyihin perusteisiin vedoten. Vaikka virkaan valitulla on vähemmän työkokemusta kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä, on hänellä katsottu olevan perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen parhaat edellytykset sanotun viran menestykselliseen hoitamiseen.
Hakijoita on arvoitu yhdenmukaisin ja objektiivisin arviointiperustein yleiset nimitysperusteet huomioon ottaen. Arviointi on perustunut hakuilmoituksissa mainittuihin kriteereihin. Edellä mainituin perustein lukion erityisluokanopettajan virkavalintamenettely on suoritettu asianmukaisesti perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet täyttäen ja valitus tulisi hylätä perusteettomana.