Valmistelija
Martti Kujanpää, controller, talousyksikkö, martti.kujanpaa@pori.fi
Perustelut
Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, toteumaprosentti 37,9 (v. 2023 21,9), kasvua viime vuodesta 59,9 %. Tähän on suurin syy se, että vuonna 2024 päättyvien hankkeiden hankeavustukset noin 1,2 miljoonaa euroa tuloutettiin käyttötalouden tuloiksi alkuvuodesta. Viime vuonna vastaava toimenpide tehtiin kesäkuussa. Maksutuottojen kertymä on viime vuodesta laskenut. Suurin vaikutus on ollut varhaiskasvatusmaksujen alentumisella. Iltapäivätoiminnan maksujen korotukset 1.1.2024 alkaen ovat lisänneet muiden palvelumaksujen kertymää. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa hyvinvointialueelta laskutettavat erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset. Edellä mainituista syistä johtuen kokonaistuottojen kertymä on huhtikuussa selvästi viime vuotta parempi. Tilanne tasoittuu vuoden aikana, ja toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti, toteumaprosentti 32,4 (v. 2022 32,6), kasvua viime vuodesta 3 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 4,5 %. Palkallisten henkilötyövuosien määrä on suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Opetusyksikössä hankerahoitus on kasvattanut määräaikaisen henkilöstön määrää. Varhaiskasvatuksessa lainsäädäntöön perustuva hoidossa olevien lasten tuen lisääminen on vaikuttanut määräaikaisen henkilöstön määrään. Henkilöstösivukulujen kirjaustavan muutos on myös lisännyt henkilöstökuluja opetusyksikössä ja varhaiskasvatusyksikössä. Aiemmin osa sivukuluista kirjattiin kokonaisuutena sivistystoimialan hallintoon. Vuoden alusta lähtien kulut on kirjattu maksettujen palkkojen suhteessa yksiköille. Kuluja vastaavat määrärahasiirrot on tehty yksiköiden välillä.
Palvelujen ostojen kasvu on tasaantunut, toteumaprosentti 35,9 (v. 2023 36,9), kasvua 2,5 %. Tähän on suurimpana syynä yliopistollisen toiminnan avustuslasku 1,1 miljoonaa euroa, joka kirjautui tänä vuonna maaliskuulle ja viime vuonna huhtikuulle. Toteumat ovat huhtikuun osalta pääosin vertailukelpoiset viime vuoteen verrattuna, vaikkakin kulujen kohdentumisessa eri kuukausille on vaihtelua. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Palveluliikelaitoksen ateriapalvelujen kustannukset ovat jonkin verran laskeneet ja puhtauspalvelujen nousseet. Kuljetuskustannukset ovat hieman laskeneet. Työterveyshuollon kustannukset ovat viimevuotisella tasolla.
Tarvikeostot ovat kasvaneet, toteumaprosentti 21,7 (v. 2023 20,3), kasvua 8,8 %. Koulujen oppimateriaalitilauksia on tehty viime vuotta aiemmin. Myös hintojen nousulla on vaikutusta. Tarvikeostoissa on merkittävää kuukausittaista vaihtelua.
Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat selvästi laskeneet viime vuodesta, toteumaprosentti 28,8 (v. 2023 34,9), laskua viime vuoteen 13,3 % Tähän vaikuttaa hoitotukien piirissä olevin lapsien määrän väheneminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.
Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 26,2 (v. 2023 45,1), laskua viime vuoteen 32,9 %.
Toimintakulujen arvioidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti huhtikuussa oli 31,9 (v. 2022 33,5). Toimintakate on laskenut viime vuoteen verrattuna 0,3 %. Toimintakulujen ja -tuottojen vuosittaisesta kirjauskuukausien vaihtelusta johtuen huhtikuun toimintakate ei ole täysin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Sivistyslautakunnan talous on ensimmäisen vuosikolmanneksen osalta toteutunut suunnitellusti. Merkittäviä määrärahojen riittävyyteen vaikuttavia ennakoimattomia menojen lisäyksiä ei ole alkuvuoden osalta tullut esille. Ensimmäisen vuosikolmanneksen talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti. Lähikuukausien talouskehitykseen vaikuttavat erityisesti varhaiskasvatuksen kesäajan järjestelyjen onnistuminen sekä kesäkuussa maksettavien palkankorotusten vaikutukset henkilöstökuluihin.
Henkilöstön lukumäärä on 1824, joista sivutoimisia/virkaisia on 80. Vakituisia on 9 ja määräaikaisia 43 enemmän kuin vuosi sitten. Määräaikaisten lisäys jakautuu melko tasaisesti päiväkotien ja koulujen kesken. Sijaisten määrä on laskenut sairauspoissaolojen määrän vähentymisen vuoksi. Henkilöstömäärän lisäys henkilötyövuosikertymänä on +2,3 prosenttia. Henkilöstön määrä on kasvanut sekä opetus- että varhaiskasvatusyksikössä.
Henkilöstöbudjettia tulisi olla huhtikuun jälkeen käyttämättä laskennallisesti 68,8 prosenttia (toteuma 68,8), jossa on huomioituna kesällä toteutuvat palkankorotukset, järjestelyerä sekä yleiskorotus. Kesäkautena sijaisia ja määräaikaisia on oletettavasti vähemmän, jonka pitäisi antaa henkilöstöbudjetissa pysymiseen vielä helpotusta.
Terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet vuosiin 2023 ja 2022 verrattuna, mutta poissaoloja on selvästi enemmän kuin vuonna 2021. Sairauspoissaolojen vähentämistavoitteeseen (-20 prosenttia verrattuna vuoteen 2023) pääsemiseksi pitäisi loppuvuonna olla poikkeuksellisen vähän poissaoloja
Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Raportit ovat esityslistan liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää merkitä kolmannesvuosiraportin tiedoksi.
Kokouskäsittely
Merkitään, että sivistyslautakunta kuuli controller Martti Kujanpään alustuksen asiasta.