Perustelut
Lukiokoulutuksen vuosisuunnitelma, toiminnan arviointi sekä tavoitteet lukuvuonna 2024–2025
Lukiolain 13 §:n 4 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä ja koulutuksen hankkimisesta, itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Lukiokoulutus on laatinut omiin opetussuunnitelmiinsa perustuvan suunnitelman eli vuosisuunnitelman sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella. Vuosisuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa.
Aikuislukion vuosisuunnitelma sisältyy Porin lukion vuosisuunnitelmaan, mutta sillä on erillinen toimintakalenteri.
Tässä esityksessä käydään läpi lukiokoulutuksen vuosisuunnitelmaan liittyviä keskeisiä tilastoja sekä toiminnan arviointia ja tavoitteita.
Lukiokoulutuksen vuosisuunnitteluun kuuluvat:
Vuosisuunnitelma on laadittu Wilmassa, josta se on osittain myös huoltajien luettavissa. Vuosisuunnitelma on sivistyslautakunnan käsittelyä ja hyväksymistä varten tämän päätösehdotuksen liitteenä.
Opetussuunnitelmat
Käytössä olevat opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://www.pori.fi/kasvatus-ja-koulutus/lukio/porin-lukio/opiskelu-lukiossa/opetussuunnitelmat/. Muut suunnitelmat, jotka lukioilla on oltava, ovat:
Keskeisiä lukiokoulutuksen toimintaan liittyviä tilastoja (liitteet 1, 2 ja 3)
Lukioiden tunti- ja erityistehtäväkehyksen käytöstä sekä koulutyötä kuvaavista tilastoista on laadittu liitteenä olevat koosteet. Osa tilastotiedoista on otettu keskitetysti Primus-opiskelijahallintojärjestelmästä, eikä niitä raportoida lukiokoulutuksen vuosisuunnitelmassa. Seuraavassa tarkastellaan lukiokoulutuksen keskeisiä tilastoja.
Kuluva lukuvuosi 2024–2025 (liitteet 1 ja 2)
Päivälukion opiskelijamäärä on tilastointipäivänä (20.9.2024) 1245 opiskelijaa. Määrä on laskenut seitsemällä opiskelijalla viime lukuvuodesta. Kuluvana lukuvuonna lukion yleislinjalla opiskelee 977 opiskelijaa, luonnontieteellisellä linjalla 61, urheilulinjalla 96, ilmaisutaidon linjalla 46 ja englanninkielisellä linjalla 65 opiskelijaa. Aikuislukion puolella opiskelee tilastointipäivänä yhteensä 105 opiskelijaa, joista 39 on tutkinto-opiskelijoita. Opiskelijoiden kokonaismäärä on laskenut viime lukuvuodesta yhdellä, vaikkakin tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrä on noussut yhdeksällä. Tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu selittyy sillä, että useampi tutkintoon tähtäävä opiskelija on siirtynyt päivälukiosta aikuislukioon.
Aikuisten perusopetuksen (niin kutsutun aipen) opiskelijamäärä on tilastointipäivänä yhdeksän opiskelijaa, ja se on laskenut kolmella opiskelijalla viime vuodesta. Aikuisten perusopetuksen opiskelijamäärän odotetaan kasvavan, jos toimintaa laajennetaan tulevaisuudessa aikuisten perusopetuksen alku- sekä lukutaitovaiheisiin.
Lukioissa työskentelee tänä lukuvuonna yhteensä 79 opettajaa. Näistä virassa olevia lehtoreita on 73, päätoimisia tuntiopettajia yksi ja sivutoimisia tuntiopettajia viisi. Koska yhteen puolen vuoden sijaisuuteen ei hakenut tai löytynyt pätevää sijaista, on yksi päätoimisista tuntiopettajista vailla kelpoisuutta.
Porin lukiolle ja aikuislukiolle jaettu resurssi on noussut edellisestä vuodesta seitsemällä tunnilla 1 837 tuntiin. Päivälukiossa tuntikehyksen määrä opiskelijaa kohden on kasvanut ja aikuislukiossa laskenut viime lukuvuoteen verrattuna. Myönnetty tuntikehys on jaettu yleisopetukseen, erityisopetukseen, tukiopetukseen ja erilaisiin erityistehtäviin. Liitteenä olevasta tunti- ja erityistehtäväkehystaulukosta (liite 1) on nähtävissä, miten lukiokoulutus on jakanut sille myönnetyn resurssin.
Edellisistä lukuvuosista poiketen lukiokoulutuksella ei ole enää käytössään valtion erityisavustusta koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen. Korona-avustuksilla aiemmin pyöritettyä toimintaa järjestetään tästä lukuvuodesta lähtien lukiokoulutukselle osoitetulla tuntikehyksellä sekä hankerahoituksilla. Hankerahoituksia käytetään muun muassa oppimisen tuen kehittämiseen. Kuluvana lukuvuonna oppimisen tukea kohdennetaan erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Saadulla hankerahoituksella esimerkiksi järjestetään ensimmäisen vuoden opiskelijoille perehdytysopintojakso OP07 Valmiuksia lukio-opintoihin, lisätään oppiainelähtöistä yhteis- ja samanaikaisopettajuutta sekä pilotoidaan erilaisia tuen ja ohjauksen malleja ja käytänteitä.
Kuluvana lukuvuonna valtakunnallisilla pakollisilla opintojaksoilla opiskelijoita on keskimäärin 26,01. Tilanne on parantunut hieman viime vuodesta, jolloin opiskelijoita valtakunnallisilla pakollisilla opintojaksoilla istui keskimäärin 26,9. Tänä lukuvuonna opintojaksoille osallistuu vähimmillään kolme ja enimmillään 37 opiskelijaa.
Porin lukion aloituspaikkojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuodet samansuuruisena, samoin erityislinjojen aloituspaikkamäärät. Yleislinjan sisäänotto on ollut 280 opiskelijaa, englanninkielisen linjan 18, ilmaisutaidon linjan 12, luonnontieteen linjan 20 ja urheilulinjan 28 opiskelijaa.
Lukuvuodeksi 2024–2025 Porin lukion yleislinjalle haki opiskelemaan yhteensä 620 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 255. Valituiksi tuli 281 hakijaa. Englanninkieliselle linjalle hakijoita oli 57, ilmaisutaidon linjalle 39, luonnontieteen linjalle 68 ja urheilulinjalle 73. Hakijoiden määrä nousi eniten luonnontieteellisellä linjalla ja laski eniten englanninkielisellä verrattuna lukuvuoteen 2023–2024.
Kaikille päivälukion linjoille tuli valituksi ja ilmoittautui läsnäolevaksi enemmän naissukupuolisia kuin miessukupuolisia. Selkeimmin sukupuolten määrällinen ero näkyy luonnontieteen linjalla, jolla aloittaneista opiskelijoista 75 % on naisia. Yleislinjalla aloittaneista naisten osuus on noin 63 %. Valtakunnallisesti on huolestuttavaa, että yhä harvempi miessukupuolinen hakeutuu yleissivistävälle toiselle asteelle. Tämä ilmiö näkyi Porissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kun päivälukioon haki kuluvaksi lukuvuodeksi noin sata miestä vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena.
Liitteenä olevista tilastoista on nähtävissä, että erityislinjojen hakijamäärät heilahtelevat vuosittain suhteellisen paljon. Syynä tähän on muun muassa hakijoiden epävarmuus hakeutua linjalle, kun edellisen vuoden keskiarvoraja on ollut korkea. Tendenssi on helpoiten havaittavissa luonnontieteen linjan kohdalla: kun alin keskiarvo on lukuvuonna 2022–2023 ollut 9,563 ja hakijoita on ollut yhteensä 114, on linjalle lukuvuonna 2023–2024 ollut huomattavasti vähemmän hakijoita (44) ja keskiarvoraja on tipahtanut (8,61). Täksi lukuvuodeksi luonnontieteen linjan hakijamäärä taas on noussut 68:aan, mikä on näkynyt myös linjan korkeampana keskiarvorajana (alin ka 9,35).
Edellinen lukuvuosi 2023–2024 (liite 3)
Lukuvuonna 2023–2024 lukioiden opettajat ovat osallistuneet koulutuksiin hieman vähemmän kuin sitä edeltävänä vuotena. Kun lukuvuonna 2022–2023 opettajat viettivät koulutuksissa keskimäärin 2,35 päivää per opettaja, lukuvuonna 2023–2024 opettajat viettivät koulutuksissa 1,5 päivää opettajaa kohden. Tilastoja tarkasteltaessa on muistettava, että koulutuksiin osallistumisessa on opettajakohtaisia eroja: kun yksi opettaja osallistuu viiteen koulutukseen lukuvuoden aikana, toinen osallistuu yhteen.
Opiskelijoiden poissaoloprosentti nousi viime lukuvuonna kahdeksan kymmenystä 3,5:stä 4,3:een. Poissaoloprosentin nousu selittyy poissaolojen tarkentuneella laskukaavalla.
Viime lukuvuonna lukio-opintonsa keskeytti yhteensä 65 opiskelijaa. Heistä 29 siirtyi toiseen lukioon, 12 vaihtoi ammatilliseen koulutukseen ja yhdeksän keskeytti opintonsa jostain muusta syystä. 15 opiskelijasta ei ole tietoa, mihin he ovat siirtyneet. Keskeyttäneiden määrä on linjassa aikaisempien lukuvuosien kanssa. Keskeyttämisten vähentämiseksi päivälukion puolella on suunniteltu interventio-opintojakson luomista. Opintojaksolla kouluun heikosti kiinnittyneet opiskelijat saisivat intensiivisempää ohjausta ja tukea yhden periodin ajan. Opiskelija ohjattaisiin opintojaksolle, kun huoli opintojen etenemisestä heräisi. Tavoitteena on, että opiskelijat tekisivät opintojaksolla 1–2 itsenäistä suoritusta opettajavetoisesti.
Päivälukion yleislinjalla syksyllä 2023 aloittaneiden sisäänottokeskiarvojen keskiarvo laski kaksi kymmenystä syksyllä 2022 aloittaneisiin verrattuna. Syksyllä 2023 sisäänottokeskiarvojen keskiarvo oli 8,55 sen ollessa syksyllä 2022 8,75. Lukiokoulutuksessa on linjattu, että alin keskiarvo, jolla päivälukioon voi päästä, on 7,0.
Sisäänottokeskiarvojen keskiarvon lailla lukion päättötodistusten keskiarvo laski vertailtavien lukuvuosien aikana 7,8:sta 7,68:aan. Kyseessä ei ole mitenkään merkittävä muutos, sillä ikäryhmien välillä on luonnollisesti pieniä eroja.
Vuonna 2023 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan lukiossa koetaan hyvin vähän kiusaamista. Lukiossa noin 2,3 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee tulevansa kiusatuksi viikoittain. Kyseisestä prosenttiosuudesta suurempi osa on tyttöjä. Lukuvuonna 2023–2024 kiusaamistapauksia kirjattiin kolme, eli yksi enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lukioissa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen kiinnitetään enenevissä määrin huomiota: esimerkiksi opettajille järjestetään koulutusta aiheesta. Lisäksi opettajille ollaan Valkama-hankkeessa laatimassa konkreettisia toimintaohjeita siitä, kuinka toimia erilaisissa välitöntä puuttumista vaativissa tilanteissa, kuten väkivaltatilanteessa, huomattaessa opiskelijan olevan päihtyneenä koulussa tai kiusaamistilanteessa.
Vuosisuunnitelma lukuvuodelle 2024–2025 (liite 4)
Tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2023–2024 osalta
Lukiokoulutuksen merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä oppimisen tuen kehittäminen. Näihin teemoihin Opetushallitus myös oli myöntänyt – tai myönsi lukuvuoden aikana – Porin lukiokoulutukselle valtionavustuksia. Aiemmin lukiokoulutus oli jo saanut hankerahoitusta innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen lukiokoulutuksessa sekä paikallisen laatukäsikirjan laadintaan ja laatujärjestelmän käyttöönottoon.
COVID19-epidemian vaikutusten tasoittamiseksi saatua valtionavustusta käytettiin myös läpi lukuvuoden. Avustuksen avulla koronan aiheuttamaa oppimisvajetta paikattiin jatkamalla kolmannen erityisopettajan määräaikaista työsuhdetta, perustamalla jakoryhmiä eli jakamalla suuria opetusryhmiä useammalle opettajalle, lisäämällä samanaikais- ja yhteisopetusta sekä kasvattamalla tukiopetustuntien määrää.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi lukiokoulutukseen palkattiin yhteisöpedagogi määräaikaiseen työsuhteeseen Valkama-hankkeen toiminta-ajaksi (1.8.2023–31.7.2025). Yhteisöpedagogin vastuulla on kehittää ja ohjata lukioyhteisöä ja lisätä yhteisöllisyyttä. Hän luo edellytyksiä lukiolaisnuorten vapaa-ajantoiminnalle ja harrastuksille ja tuo nuoriso- ja yhteisötyön malleja osaksi lukion arkea. Lisäksi hän organisoi kerhoja, osallistuu lukiokoulutuksen eri työryhmien toimintaan ja toimii linkkinä nuoriso- ja yhteisötyötä tekeviin tahoihin.
Monikielisten osuus lukioiden opiskelijoissa kasvaa vuosi vuodelta. Osuuden kasvu huomioitiin viime lukuvuonna perustamalla oppimisen tuen hankkeen avustuksen turvin kieli- ja kulttuuritietoisuustyöryhmä, jonka vastuulla on laatia Porin lukiokoulutuksen kieli- ja kulttuuritietoisen opettamisen malli. Ryhmä koostuu eri aineryhmien edustajista, jotka toimivat samalla omassa aineryhmässään kieli- ja kulttuuritietoisina asiantuntijaopettajina.
Oppimisen tuen hankkeen nimissä perustettiin lisäksi oppimisen tuen kehittämistyöryhmä, joka vastaa tukikäytänteiden koordinoinnin ja arvioinnin kehittämisestä ja mallintamisesta. Ryhmän tarkoituksena on luoda tuki- ja ohjausmalli, jonka avulla tukea ja ohjausta kyetään kohdistamaan opiskelijoille oikea-aikaisesti, oikealla tavalla ja oikein mitoitettuna. Samalla ryhmä kehittää ja pilotoi uusia oppimisen tuen tapoja, kuten plussaopejärjestelmää. Kehittämistyön perimmäisenä tavoitteena on, että opiskelijan tuen tarpeet tunnistetaan entistä paremmin ja hänelle on tarjolla tukea tasaisesti koko lukio-opintojen ajan.
Lukuvuonna 2023–2024 Porin lukiossa toimi laatutyöryhmä, jonka tavoitteena oli laatia Opetushallituksen julkaiseman Lukiokoulutuksen laatustrategian pohjalta paikallinen laatukäsikirja ja luoda paikalliset käytänteet ja mittarit lukiokoulutuksen laadun seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Ensimmäinen versio laatukäsikirjasta annettiin opettajille kommentoitavaksi tammikuussa 2024, minkä jälkeen siihen tehtiin tarvittavat lisäykset ja muutokset. Porin lukion laatukäsikirja valmistui toukokuussa 2024. Varsinainen laatukulttuurin ja -käsikirjan jalkauttamistyö aloitettiin tämän jälkeen, ja se jatkuu myös läpi lukuvuoden 2024–2025. Laatukäsikirjaa ja -järjestelmää tullaan esittelemään sivistyslautakunnalle vuoden 2025 alkupuolella.
Valtakunnallisten linjausten myötä laatu ja laadunhallinta ovat tulleet jäädäkseen osaksi lukiokoulutusta. Tästä syystä lukion laatutyöryhmän puheenjohtajana toimineen vararehtorin tehtävänkuvaan tullaan sisällyttämään laatuvastaavan tehtävät. Jatkossa laatua arvioidaan koko opetus-, ohjaus- ja hallintohenkilöstön voimin keväisin pidettävässä vesossa.
Vuosisuunnitelmassa on arvioitu edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arviointi on lukiolain edellyttämää vuosittaista toimintaa. Arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Edellisen lukuvuoden arvioinnin osa-alueet lukiokoulutuksen osalta ovat:
-
Lisätään monikielisten opiskelijoiden kiinnittymistä lukiokoulutukseen heidän ohjaustaan vahvistamalla ja opintopolkujaan mallintamalla. Yksilökohtaisella ohjauksella tuetaan kielitaidon kehittymistä sekä suomen että englannin kielessä. Henkilökuntaa koulutetaan.
-
Lisätään lukiolaisten tuntemusta Satakunnan korkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista helposti lähestyttävää korkeakoulutietoa jakamalla esittelyin, tutustumiskäynnein ja muin toimenpitein. Toteutetaan koulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstölle korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön liittyen.
-
Lukiolaisten ongelmanratkaisu- ja teknologiataitojen sekä ohjelmointiosaamisen kokeileminen ja kehittäminen.
-
Varmistetaan, että tukea tarvitsevat opiskelijat löytävät avun piiriin mm. kehittämällä tukipajatoimintaa, tehostamalla erityisopetuksen resurssointia ja käymällä jatkuvaa vuoropuhelua hyvinvointialueen opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa.
Arvioinnin osa-alueisiin on vastattu seuraavasti:
-
Vieraskielisten opiskelijoiden ohjauksen polku on mallinnettu. Opettajille on järjestetty kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen koulutusta. S2-tukiopintojaksojen laajuus on kasvatettu neljääntoista opintopisteeseen.
-
Kaikkien vuosiasteiden opiskelijat ovat tutustuneet Satakunnan korkeakoulujen tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Lukuvuoden aikana valmisteltiin SAMK:in hoitotyön väyläopintojen integrointi lukion opetussuunnitelmaan ja opintotarjottimeen.
-
Opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja teknologiataitojen kehittymistä on tuettu hyödyntämällä laajennettua todellisuutta useissa oppiaineissa oppituntien oppimisympäristönä. Muutamilla opintojaksoilla on lisäksi tarjottu 3D-tilan suunnittelua ja rakentamista vaihtoehtoisena suoritustapana perinteiselle esseelle tai välitentille. Ohjelmointia ja robotiikkaa on tuotu opetukseen erityisesti matematiikan oppiaineessa Lego- ja mBot2-robottien sekä Arduino-ympäristön ja -alustan kautta. Hankerahoituksella on lukuvuonna 2023–2024 järjestetty teknologiapainotteinen teemaopintojakso, jolla opiskelijat ovat päässeet tutustumaan sekä laajennettuun todellisuuteen, tekoälyyn, 3D-mallinnukseen ja -tulostukseen, 360-kuvaukseen, robotiikkaan että ohjelmointiin. Hankerahoituksella on lisäksi järjestetty teknologiapainotteisia teemapäiviä lukiolla sekä laajennettuun todellisuuteen ja tekoälyyn liittyvä vierailu Helsingin yliopistolle. Opiskelijoiden on ollut myös mahdollista vapaa-ajallaan – väli- ja hyppytunneilla – hyödyntää taukokäyttöön tarkoitettuja virtuaalilaseja.
-
Tukipajatoimintaa on kehitetty lisäämällä tarjontaa ja parantamalla siitä tiedottamista. Samanaikaisopetusta on toteutettu erityisopettajien ja aineenopettajien yhteistyönä. Hyvinvointialueen työntekijät osallistuvat säännöllisesti opiskelijahuoltotyöryhmän työskentelyyn.
Lukion tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2024–2025
Lukiokoulutus on määritellyt vuosisuunnittelun yhteydessä kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan muun muassa päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet.
Lukiokoulutus on asettanut kuluvalle lukuvuodelle neljä tavoitetta, jotka ovat:
-
Lisätään monikielisten opiskelijoiden kiinnittymistä lukiokoulutukseen heidän ohjaustaan vahvistamalla ja opintopolkujaan mallintamalla. Yksilökohtaisella ohjauksella tuetaan kielitaidon kehittymistä sekä suomen että englannin kielessä. Henkilökuntaa koulutetaan.
-
Lisätään lukiolaisten tuntemusta Satakunnan korkeakoulujen mahdollisuuksista, kehitetään opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja teknologiataitoja sekä ohjelmointiosaamista.
-
Lukiokoulutukselle luodaan laatukäsikirja, jossa kuvataan lukion toiminnan prosessit.
-
Varmistetaan, että tukea tarvitsevat opiskelijat löytävät avun piiriin mm. kehittämällä tukipajatoimintaa, tehostamalla erityisopetuksen resurssointia ja kehittämällä opiskeluhuoltoon liittyvää yhteistyötä.
Tavoitteisiin pyritään seuraavasti:
-
Tavoitteen 1 mittareiksi on asetettu S2-tukiopintojaksojen lukumäärä. Tavoitteeseen pyritään laatimalla toimintamalleja monikielisten oppijoiden tukemiseksi eri oppiaineissa. Samalla kehitetään oppilaitostason malli monikielisten oppijoiden kielellisen tuen arvioimiseen ja dokumentointiin.
-
Tavoitteen 2 toteutumista arvioidaan mittareilla ”Maakunnan korkeakoulut ovat esitelleet koulutustarjontansa lukiolla opiskelijoille” sekä ”Teknologiapainoitteisissa kokeiluissa mukana olevien opettajien lukumäärä”. Tavoitteeseen tähdätään jatkokehittämällä kehittämishankkeista saatuja hyviä kokemuksia, jatkamalla säännöllistä yhteistyötä Satakunnan korkeakoulujen kanssa ja ottamalla käyttöön hoitotyön väyläopintojen uusi malli.
-
Tavoitetta 3 mitataan yksinkertaisesti sillä, onko laatukäsikirja luotu. Osana tavoitetta henkilöstölle järjestetään laatuun liittyviä koulutuksia sekä laatukäsikirjan mukainen laadunhallinta otetaan käyttöön.
-
Tavoitteen 4 toteutumista arvioidaan mittareilla ”Ykkösten ikäluokan kaikkien opiskelijoiden tuen tarpeet on kartoitettu monipuolisesti” sekä ”Opiskelijahuollon palveluiden yhteistyön prosessikuvaus valmis”. Näihin pyritään kehittämällä ja pilotoimalla uusia oppimisen tuen muotoja Konsti-kehittämishankkeessa.