Perustelut
Hyvinvointialueiden perustaminen vuoden 2023 alusta alkaen muutti myös opiskeluhuoltopalveluiden järjestämistä ja toteuttamista. Porin sivistyslautakunta on ollut kiinnostunut uudistuksesta ja sen vaikutuksista porilaisiin lapsiin ja nuoriin. Asia on myös nostettu esiin vuosien 2023-2025 talousarvioasiakirjoissa.
Sivistyslautakunnassa on keskusteltu myös kouluissa tehtävästä perhetyöstä, jonka hyvinvointialue on ilmoittanut nykymuodosssa lopettavansa. Koulujen perhetyö käynnistyi Porin perusturvan pilottina vuonna 2018 ja on tällä hetkellä vakiintunut toimintatapa seitsemällä koululla. Kokemukset ovat olleet hyviä sekä oppilaiden, huoltajien että ammattilaisten mielestä.
Perhetyöntekijät rooliin kuuluu tukea kodin ja koulun yhteistyötä, toimia osana koulun opiskeluhuoltoa (yhteisöllisessä työssä alueellisena asiantuntijana ja yksilöllisessä tuessa konsultoivana tukena), tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja hallita kriisitilanteita. He tekevät myös kotikäyntejä, mikä mahdollistaa perheiden tukemisen heidän omassa ympäristössään.
Työskentelytapa on tarjota matalan kynnyksen palvelua, olla helposti tavoitettavissa koululla ja tehdä moniammatillista yhteistyötä koulun henkilöstön kanssa. Perhetyöntekijöiden läsnäolo koulussa mahdollistaa nopean reagoinnin ongelmiin ja ennaltaehkäisevän työn, joka vähentää lastensuojeluilmoitusten määrää ja säästää sosiaalityöntekijöiden aikaa.
Perhetyöntekijöiden työ on siis vaikuttavaa ja tarpeellista. Se on vähentänyt asiakkuuksia sosiaalihuollon peruspalveluissa ja kohdennetuissa palveluissa. Heidän työnsä on erityisen tärkeää alueilla, kuten Meri-Porissa ja Laviassa, joissa on pitkät välimatka ja siten hakeutuminen keskustan alueella toimiviin palveluihin on hankalaa. Perhetyöntekijöiden työ on myös vähentänyt opettajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kuormitusta. Vaikuttava työ parantaa niin opetuksen, opiskeluhuollon kuin perhetyön laatua merkittävästi.
Kokemuksia koulujen perhetyöstä on tutkittu myös Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/494935/Lehtonen_Tanja.pdf?sequence=2). Lisäksi opetusyksikkö on kysynyt syksyllä 2024 koulujen mielipiteitä perhetyöstä ja tilannut keväällä 2025 valmistuvan opinnäytetyön, jossa tutkitaan opettajien kokemuksia perhetyöstä.
Perheiden tuen tarve on kasvanut, ja matalan kynnyksen palvelut ovat osoittautuneet tehokkaiksi tukemaan perheiden hyvinvointia. Kasvava eriarvoisuus, perheiden monimuotoisuus ja vanhemmuuden tukemisen tarve korostavat perhetyöntekijöiden työn tärkeyttä.
Pori on käynnistänyt perhetyön jalkautumisen kouluille tarpeesta. On ollut halu hidastaa Porin alueella polarisoitumista ja alueiden eriytymistä sekä löytää keinoja tukea lapsiperheitä. Asiaa tukevaa indikaattoritietoa on paljon. Porin erityispiirteet verrattuna muuhun hyvinvointialueeseen liittyvät etenkin väestömääriin. Lapsiperheisiin liittyviä asioita ovat muun muassa toimeentulo (Porissa lapsiperheiden toimeentuloa rasittavat erityisesti heikko työmarkkina-asema ja matalampi koulutustaso verrattuna muihin Satakunnan kuntiin), työttömyysaste on korkeampi ja monilla perheillä on haasteita löytää vakituista työtä, terveydelliset indikaattorit ja hyvinvointi-indikaattorit, koulutustaso (Porissa lapsiperheiden vanhempien koulutustaso on keskimäärin matalampi kuin muissa Satakunnan kunnissa, mikä vaikuttaa perheiden toimeentuloon ja työllistymismahdollisuuksiin) sekä perhetyypit. Lisäksi Porissa on alueellisia erityispiirteitä, minkä vuoksi esimerkiksi Meri-Porissa ja Laviassa perhetyöntekijöiden työ on erityisen tärkeää pitkien välimatkojen ja palvelutarpeiden määrän vuoksi. Porin kaupunkilähiöissä ja keskustan alueella tarvitaan lisäksi kotouttamisen tukea ja monikulttuurista työskentelyä perheiden parissa.
Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkotyön nykytilaselvityksessä (https://satakunnanhyvinvointialue.fi/wp-content/uploads/2023/05/Satakunnan-hyvinvointialue-Paikkatieto-ja-vaestoanalyysi.-MDI-Locia_04052023.pdf) käsitellään mm. palveluiden saavutettavuutta. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden palvelut ovat hyvin saatavilla, mutta erityispalveluiden saavutettavuudessa on parantamisen varaa. Lisäksi mainitaan, että Porin lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden käyttämismäärät eli palveluiden käyttöaste vaihtelee perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaan. Kuten aiemmin todettiin on Porissa suhteellisesti ja määrällisesti enemmän heikomman sosioekonomisen aseman lapsiperheitä kuin koko Satakunnassa. Tämä korostaa perhetyöntekijöiden palveluohjauksen tarvetta.
Lapsiperheiden erityispalveluja ovat lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö (kasvatusneuvonta ja vanhemmuuden tuki) sekä tukihenkilöt ja -perheet. Perhetyöntekijöiden työn jatkaminen kouluilla vastaa saavutettavuuden ongelmaan. Kouluille sijoitettujen perhetyöntekijöiden palvelun lopettamisen voi olettaa lisäävän em. erityispalvelujen tarvetta. Nykyisessä toimintamallissa ei ole liiallista byrokratiaa, mikä tekee avun hakemisesta nopeaa ja sujuvaa. Ohjaus digitaalisten palvelujen käyttöön sekä asiointiin on myös perhetyöntekijöiden tukemana sujuvampaa, mikä korostuu jatkossa yhä enemmän. Työn jatkuvuus on arvo sinänsä; perhetyöntekijöiden jatkuva läsnäolo koulussa mahdollistaa pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että perhetyöntekijöiden työskentelyn lopettaminen kouluilla olisi lyhytnäköinen ratkaisu, joka lisäisi perheiden epätasa-arvoisuutta ja kuormittaisi opiskeluhuoltohenkilöstöä ja lastensuojelua. Tukea asialle löytyy esimerkiksi Valtioneuvoston selvityksessä vuodelta 2024 (https://valtioneuvosto.fi/-/tutkimus-suomessa-tarvitaan-parempaa-varhaista-tukea-lapsiperheille). Siinä todetaan, että Suomessa tarvitaan parempaa varhaista tukea lapsiperheille. Tutkimuksen mukaan sosiaalihuoltolain uudistuksella ja sen jälkeisellä palveluiden kehittämisellä on parannettu lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen saatavuutta ja saavutettavuutta. Kuitenkin palveluiden saatavuudessa on edelleen alueellisia eroja, ja monialaisena yhteistyönä kehitettyjä palveluita ei ole riittävästi.
Esitetty Satakunnan hyvinvointialueen linjaus on ristiriidassa valtakunnallisen selvitystyön raportoinnin ja suositusten kanssa. Edellä esitettyyn perustuen olisi luonnollista, että Satakunnan hyvinvointialue laajentaisi vastaavaa työotetta sen sijaan, että lopettaa tai muuttaa toimintaa. Vaikutusten arviointia sekä toimintaan että talousvaikutuksiin liittyen olisi hyvä tehdä huolella. Porin kaupungin sivistyslautakunta kehottaa Satakunnan hyvinvointialuetta harkitsemaan päätöstään uudelleen ja laajentamaan perhetyöntekijöiden toimintamallia koko alueella.
Ehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta hyväksyy oheisen kannanoton ja valtuuttaa toimialajohtajan toimittamaan sen tiedoksi Satakunnan hyvinvointialueelle.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.