Päätöksen peruste
Kaavatilanne
Alueella ei ole asemakaavaa.
Alue on Kantakaupungin 2025 oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (hyväksytty 10.12.2007) maatalousaluetta (MT). Kiinteistön välittömässä läheisyydessä yleiskaavassa sijaitsee aluevaraus ruoppausmassojen läjitykseen (ER).
Maakuntakaavassa alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (vma-e), Kokemäenjokilaakson viljelymaisemat. Merkinnällä vma-e on osoitettu vaihemaakuntakaava 2:ssa (hyv. 17.5.2019) valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysaineistossa ehdotetut alueet. Ehdotettujen alueiden vahvistus VAMA-alueiksi on tehty valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021.
Poikkeaminen
Rakennuksen käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen vaatii aina rakentamisluvan (RakL 42 § 3 mom. kohta 3).
Poiketaan alueidenkäyttölain 72 §:stä:
Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Naapurien kuuleminen
Hakija on kuullut naapurit. Naapureilla ei ole huomautettavaa hakemukseen.
Lausunnot ja liitteet
Hakemuksen vireillepanon yhteydessä liitteenä on toimitettu selvitys kiinteistön tulvasuojelusta. Siinä hakija on perustellut näkemystään siitä miksi kiinteistöllä ei ole poikkeavaa riskiä tulvasta. Selvityksessä on käyty läpi sekä kiinteistön, että rakennuksen tulvasuojelua, Hevosluodon kuivatuspumppaamoita, kuvattu Tulvakeskus / SYKE:n teettämää tulvaskenaarioita sekä valokuvamateriaalein todennettu eri tilanteita kiinteistöllä ja sen läheisyydessä. Selvityksen kohdassa neljä on vedottu tasavertaisuuteen ja osoitettu kartalta lähimpiä muita vakituisen asumisen mahdollistamia kohteita. Selvitys kiinteistön tulvasuojelusta, liite 4.
Selvityksessä tasavertaisuuteen liittyen esiin nostetut kiinteistöt ovat seuraavat:
1. Vantalan alueella 2018 hyväksytyn asemakaavoituksen yhteydessä on kaavassa määritetyn tulvapadon ulkopuolelle jäänyt oleva rakennuspaikka ja sen 1920 rakentunut päärakennus. Kyseinen päärakennus on asemakaavoituksen yhteydessä jätetty asemakaavakartalla määritettyjen rakennusrajojen ulkopuolelle. Rakentamisrajojen sisäpuolista mahdollista tulevaa rakentamista ohjataan määräyksellä /tu eli ”Tulvavaara-alue, jolla rakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla vähintään +3.10 N2000 tasossa, ellei tulvariskin torjuntaa ole kokonaisvaltaisesti toteutettu. Apurakennukset, jotka kestävät tilapäisen kastumisen voidaan rakentaa alemmaksi”.
Lisähuomiona todetaan, että Vantalan alue asutukselle on mahdollistunut asemakaavoituksen myötä myös siitä syystä, että alue on saapumistiestöltään taaja-asutukseen soveltuvaa.
2. Selvityksessä on kohdistettu toinen vakituisen asumisen mahdollistava rakennus kohdekiinteistön kanssa samalta Raumanjuovan rannalta. Alajuoksulta löytyvä rakennus on 1950-luvulta, asumaton eikä sinne ole käyttökelpoista kulkuyhteyttä. Samalla alajuoksulla, lähes 2000 m:n etäisyydellä kohdekiinteistöstä, on myös yksittäinen vanha rakennus nähtävissä, jonka tietoja ei löydy rakennusvalvonnan rekisteristä arvioitavaksi.
3. Lanajuovantien varrella, länsitien läheisyydessä, oleva vakituinen asuinrakennus on vuonna 1988 luvitettu omakotitalo, joka on vanhan maatalouskeskuksen päärakennus.
Yllä mainituin perustein on todettavissa, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta ei voida hyväksyä tasavertaisuuteen vedoten. Kohdekiinteistö ei tukeudu miltään osin olevaan vakituiseen asumiseen tai olevaan yhdyskuntarakenteeseenkaan.
Hakemuksesta on pyydetty tulvasuojelun lausunto 5.2.2025 ja lausunto on toimitettu 14.2.2025 (päivitetty).
Tulvasuojelu esittää lausunnossaan, että poikkeamislupaa ei tule myöntää ja perustelee lausunnossaan kantaansa mm. seuraavasti. Tulvasuojelua alueella ei ole toteutettu kokonaisuutena, joten tulvatilanteessa vesi pääsee tulvimaan. Alue on tulvavaara-aluetta. Hevosluodon kuivatuspumppaamot kuivattavat alueen peltoja, eikä niillä voi estää jokitulvaa, sillä tulvaa estävät penkereet puuttuvat. Pumppaamo ei ole myöskään kapasiteetiltään niin suuri, että se pystyisi kuivattamaan rannalla olevan penkereen ja kuivatusojan välistä aluetta, jos jokivesi nousisi luodoille. Tulvaskenaariot mitoittavan tulvakorkeuden kaltaisia tulvakorkeuksia ei ole ollut vuosikymmeniin Porissa, mutta se ei tarkoita, etteikö määritelty mitoitustulva olisi mahdollinen. Ilmastomuutoksen myötä tulvariskien määrä lisääntyy. Uusimpien SYKE:n laatimien (2023) mallinnuksien myötä on selvinnyt, että hyydetulvan riski on merkittävä ja tulvavedenkorkeudet tietyissä skenaarioissa ylittävät mitoittavan tulvavedenkorkeuden.
Tulvasuojelun lausunto, liite 5.
Hakija on tulvasuojelun lausuntoon antanut vastineenaan 17.2.2025 ehdotuksen Auringonlaskunkujan nostamisesta. Jotta evakuoinnin ja pelastustoimien kannalta erittäin epätodennäköisten tulvien tuomat riskit saadaan minimoitua, hakija ehdottaa, että nostetaan Auringonlaskunkuja kokonaisuudessaan korkeusasemalle +2,20 N2000, jolloin ehdotuksessa esittämiensä tulvaskenaarioiden mukaisesti tulva jää tuolla korkeudella vallitsevan vedenpinnan yläpuolelle ja evakuointi sekä pelastustoimet ovat mahdollisia avovesitulva- ja hyydetulvatilanteessa. Tällöin kiinteistölle johtavan tien tulviminen ei olisi esteenä käyttötarkoituksen muutokselle tulvasuojelun näkökulmasta ja muutosta voitaisiin puoltaa.
Lausuntonsa lisäksi tulvasuojelu on, hakijan esittämän Auringonlaskunkujan nostoehdotuksen jälkeen 28.2.2025, järjestänyt Varsinais-Suomen ELY- keskuksen edustajien kanssa palaverin. Palaveri koski suhtautumista luotojen alueen vakinaisten asuinrakennuksien mahdollisiin poikkeamislupiin, erityisesti nyt vireillä olevan poikkeamisluvan näkökulmasta. Hakijan ehdotukseen nostaa kiinteistölle johtavaa tietä korkeammalle tasolle, jotta kiinteistön evakuoiminen olisi mahdollista tulvatilanteessa, ELY-keskuksen kanssa käydyn keskustelun perusteella todettiin, ettei tieyhteyden korottaminen ole tarkoituksenmukaista alueen tulvariskien hallinnan kannalta.
Perustelut:
- luotojen alue on jätetty tarkoituksella rakentamattomaksi, jotta tulvavesi voi levitä sinne vapaasti. Rakennusten lisääminen alueelle ja teiden korottaminen voisi estää veden luonnollista leviämistä, lisäten tulvariskiä ylävirran alueilla
- luvan myöntäminen saattaisi johtaa ennakkotapaukseen, joka mahdollistaisi luodoille vakituisen asumisen rakentamisen tulevaisuudessa myös muille
- tulvatilanteet ajoittuvat todennäköisesti talvikauteen, jolloin jää- tai hyydetulvat voivat kasata jäämassoja luotojen alueelle. Tämä voi estää tieyhteyksien käytön, vaikka tiet olisivatkin rakennettu tulvaveden korkeuden yläpuolelle ja vaarantaa asukkaiden turvallisen liikkumisen sekä pelastustoiminnan
- valtakunnallisesti alueidenkäyttötavoitteet ja Kokemäenjoen tulvariskien hallintasuunnitelma painottavat, ettei uusia tulvariskikohteita tule luoda. Rakentaminen tulvavesien leviämisalueelle olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
Edellä mainittujen perustein tulvasuojelu yhteispalaverissaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa toteaa, etteivät puolla poikkeamisluvan myöntämistä vakituiselle asumiselle luotojen alueella, vaikka kiinteistölle johtavaa tietä korotettaisiin.
Poikkeamisen kokonaisharkinta
Hakemusta on käsitelty elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtajan asettamassa rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmässä. Työryhmä ei puolla poikkeamisluvan myöntämistä käyttötarkoituksen muutokselle.
Työryhmän kielteinen kanta perustuu kokonaisharkintaan, jolla on otettu huomioon hakemusta mahdollisesti puoltavat ja sen hyväksymistä vastaan olevat seikat.
Alueidenkäyttölain 72 §:n mukaisesti meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ensisijaisesti rakentaminen ja rakennusten käyttötarkoitus tulee ratkaista kaavoituksen keinoin. Poikkeamisia edellä mainitusta pykälästä on myönnetty Porin alueella harkinnanvaraisesti, pääsääntöisesti oleville rakennuspaikoille ja lähes yksinomaan vapaa-ajanasuntoina. Näin on tapahtunut myös hakemuksen kohteena olevan kiinteistön kohdalla helmikuussa vuonna 2019, kun kiinteistölle on hyväksytty poikkeamisluvalla loma-asunnon rakentaminen aiemmin puretun loma-asunnon tilalle.
Alueelle kohdistuu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-arvoja (Kokemäenjokilaakson viljelymaisemat). Valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 on lopullisesti vahvistettu ns. VAMA-alueet. Tämä tarkoittaa, että vahvistetut alueet on huomioitava maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Koska alueen maisema-arvo kohdistuu viljelymaisemaan, tuo se uutta näkemystä myös uusien mahdollisten rakentamiseen liittyvien poikkeamislupakäsittelyjen kokonaisharkintaan.
Luotojen alueelle vakituisen asumisen yksittäinen hyväksyminen aiheuttaisi merkittäviä haitalliseksi katsottavia vaikutuksia, joista selkeimpänä esiin nousee maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Luotojen alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti muillekin vastaavassa asemassa oleville maanomistajille olisi myönnettävä vastaava poikkeamislupa. Näin ollen nyt yhden käyttötarkoituksen muutoksen myöntäminen johtaisi ennen pitkää laajempaan suunnittelemattomaan rakentamiseen ja hajauttaisi täysin tarpeettomasti yhdyskuntarakennetta.
Pysyvästä asutuksesta aiheutuisi loma‐asutusta laajempi tarve muun ohella jätevesihuollon, liikenteen ja muun maankäytön suunnitelmalliseen järjestämiseen. Tämän vuoksi pysyvän asutuksen sijoittuminen ja sen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön tulisi lähtökohtaisesti aina suunnitella kaavalla. Luotojen tulvaherkällä alueella ei ole nähtävissä kaavoitusta, joka mahdollistaisi yksittäistäkään asumista. Alueella tulvavaara on ilmeinen, pahimpien skenaarioiden toteutuessa jopa tarkoituksenmukainen alue tulvaveden leviämiselle.
Vakituisen asumisen mahdollistaminen alueella aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Hakemuksen mukainen poikkeaminen ei täytä rakentamislain 57 §:n mukaisia poikkeamisen edellytyksiä. Koska oikeudelliset edellytykset eivät täyty eikä poikkeamiselle ole osoittaa erityistä syytä, poikkeamispäätöksen tulee olla kielteinen. Työryhmä esittää poikkeamislupahakemuksen hylkäämistä.
Päätösvallan peruste
Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristötoimialan 1.6.2025 voimaan tulleen toimintasäännön 14 §:n mukaan toimialajohtaja päättää poikkeamislupahakemuksista, kun hanke vaatii maankäytöllistä harkintaa ja kyse on muusta kuin poikkeuksellisen laajoista, kaupunkikuvallisesti merkittävistä tai ympäristöstä poikkeavista hankkeista. (RakL 57 §)