Päätöksen peruste
Kaavatilanne
Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa.
Maakuntakaavassa kohteella on kh-merkintä (kunnalliskoti). Merkinnän sisältö ja merkitys selviää yksityiskohtaisemmin museon lausunnossa.
Rakentamisrajoitus ja poikkeaminen
Alueella ei ole rakentamista oikeuttavaa kaavaa.
Rakennuspaikka on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta, missä rakennusluvan myöntäminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisten erityisten edellytysten täyttymistä.
Lisäksi poiketaan rakennusjärjestyksen 20 §:stä, jonka mukaan rakentamisen määrä asemakaava-alueen ulkopuolella saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkinkin enintään 600 k-m². Kiinteistön kokonaisrakennusoikeus on näin ollen 600 k-m2.
Naapurien kuuleminen
Hakija on kuullut naapurit. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen.
Poikkeamisen perustelut
Hopeaharjun päärakennus on ulkopäin kunnostettu ikkunoita myöden ja tarvitsee nyt sisäpuolisen peruskorjauksen. Olevien huoneiden peruskorjaus omalla wc ja suihkutiloilla ei enään mahdollista samaa määrää huoneita peruskorjauksen jälkeen päärakennukseen, jonne laajennus tuo tarvittavat huonetilat sekä myös muut tilat, kuten isommat pesutilat ja esteettömyys.
Tällä tavalla toteutettuna pystytään rakentamaan uutta tilaa toiminnalle ilman turhia asukassiirtoja tai muita väliaikaisia ratkaisuja, esim. väistötiloja, koska laajennus tulee toimimaan ns. väistötilana valmistuessaan ja vanhan osan peruskorjaus voidaan aloittaa laajennuksen valmistuttua.
Lausunnot
Satakunnan museon lausunto (saapunut 14.5.2024):
”Satakunnan Museolta on pyydetty lausuntoa koskien osoitteessa Laviantie 607 sijaitsevan Hopeaharjun alun perin kunnalliskodiksi valmistuneen rakennuksen sisätilojen muutosta sekä laajennusta. Kunnalliskodin puinen päärakennus valmistui vuonna 1915 rakennusmestari Heikki Honkasen laatiman suunnitelman mukaan. Jugendtyylisen rakennuksen ulkoasun tyylillisiin yksityiskohtiin sekä säilyneisyyteen on vaikuttanut jo aikaisemmin toteutettu ikkunoiden uusiminen. Rakennuksessa ulkoasua on muutettu merkittävästi vuorauksen, ikkunoiden sekä katon osalta uudelleen mitä ilmeisimmin 2010-luvulla, jolloin on saanut uudisrakennusmaisen ilmeen. Kattoa on myös uusimisen yhteydessä korotettu. Alkuperäinen rakennusajankohta sekä jotkin alkuperäisistä tyylillistä yksityiskohdista on kuitenkin vielä edelleen havaittavissa.
Pihapiirikokonaisuuteen on 2000- ja 2010-luvuilla valmistunut uudisrakennuksia, jolloin ympäristö on myös muuttunut merkittävästi.
Vuonna 1915 valmistunut kunnalliskoti on huomioitu maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi (Satakunnan rakennusperintö 2005). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 (2019) maakunnallisesti merkittäviä kohteita ja alueita koskee yhteinen suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.”
Parhaillaan on käynnissä Satakunnan maakuntakaavan uusiminen. Tätä varten toteutettiin vuonna 2023 Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventointi (Niina Uusi-Seppä/Ramboll), jossa entinen kunnalliskoti ei ollut enää mukana ympäristössä sekä rakennuksessa toteutettujen muutosten vuoksi. Rakennus on kuitenkin edelleen historiallisten arvojensa vuoksi paikallisesti merkittävä kohde.
Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa.
Satakunnan Museo näkee, että suunnitelmissa esitetty vaaleaksi rapattu satulakattoinen rivitalomainen uudisrakennusosa, joka kiinnittyy matalammalla käytäväosalla alkuperäiseen kunnalliskodin eteläpäähän, jatkaa jo pihapiiriin 2000-luvulla toteutettujen uudisrakennusten varsin riisuttua ilmettä. Laajennusosa tulee sijoittumaan tieltä katsottuna maisemallisesti vanhan kunnalliskodin taakse eikä siten uhkaa suoranaisesti sen maisemallista asemaa tien varren näkymässä. Edellisiin seikkoihin viitaten museo ei näe estettä laajennusosan toteuttamiselle.
Vanhan kunnalliskodin, tien varren kasvillisuuden sekä iäkkäiden kivipylväiden muodostama kokonaisuus muodostaa alueen maisemallisesti keskeisimmän kokonaisuuden, jonka säilymiseen tulee kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota. Erityisesti idästä saavuttaessa Suorannantien risteyksen länsipuolella ja vanhan kunnalliskodin itä- ja pohjoispuolella oleva viheralue on merkittävä. Esimerkiksi vanhan kunnalliskodin itäpuolen viheralueen yhteyteen on merkitty jo nykyinen jätekatos sekä paikoitusaluetta. Maisemallisen kokonaisuuden säilymisen kannalta tätä viheraluetta ei tule pienentää nykyisestä.
Satakunnan Museolla ei ole toimialansa puitteissa muuta huomautettavaa suunnitelmista”.
VARELY:n lausunto (kannanotto saapunut 21.5.2024):
”Varsinais-Suomen ELY-keskus ei anna 17.4.2024 Lupapisteessä päivätystä hakemuksesta lausuntoa, mutta kommentoi hanketta seuraavasti:
Hakemuksessa ei ole otettu huomioon, että kyseessä on Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kohde (”Kunnalliskoti”). Kohteen inventointi löytyy pakki-tietokannasta.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hanketta on syytä rakennuslupavaiheessa vielä kehittää siten, että maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kohteen arvot tulevat paremmin huomioon otetuiksi. Laajennuksen osalta on syytä tutkia, voitaisiinko hanke toteuttaa erillisenä rakennuksena. Ainakin rakennusosien liittymäkohtaa on syytä keventää”.
Asian harkinta
Asia on ollut esillä elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtajan asettamassa rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmän toukokuun kokouksessa. Työryhmä puoltaa hakemusta.
Kiinteistöllä rakennusoikeus on ylitetty jo ennen nyt haettavaa laajennusta huomattavasti. Kiinteistön rakennuksien käyttötarkoitus on kuitenkin pysynyt hyvin samankaltaisena (aiemmin kunnalliskoti) ja toiminnot ovat alueella laajentuneet. Toiminnan laajeneminen ei ole aiheuttanut haittaa ympäristöönsä, joten sen voidaan katsoa soveltuvan ja edelleen laajenevan alueella.
Kiinteistön toimintojen voidaan katsoa myös olevan osaltaan yhteiskuntaa palvelevaa toimintaa, joiden toimintaedellytyksien mahdollistamiseen voidaan suhtautua positiivisesti.
Laajennus mahdollistaa valmistuessaan nykyisten vanhan osan asukkaiden siirtymisen peruskorjattavalta puolelta laajennusosaan ja näin ollen vältytään väliaikaisilta väistötiloihin siirtymiseltä ja/tai niiden väliaikaiselta rakentamiselta alueelle. Vanhan osan peruskorjauksen jälkeen tilat ovat kauttaaltaan nykyaikaiset ja esteettömät.
Rakennuslupavaiheessa tulee huomioida sekä museon mainitsema maisemallisen ympäristön säilyttäminen sekä ELYn mainitsema rakennusten liitoskohdan mahdollinen keventäminen tai toteutus jopa erillisenä rakennuksena.
Työryhmä katsoo, että hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta sekä maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. (MRL 137 §)
Poikkeamiselle rakennusjärjestyksen enimmäisrakennusoikeuden määrästä katsotaan olevan erityinen syy, eikä se aiheuta haittaa alueen käytön muulle järjestämiselle.
Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista. (MRL 171 §)
Työryhmä esittää suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen myöntämistä.
Päätösvallan peruste
Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintasäännön 16 §:n mukaan toimialajohtaja päättää muista kuin hallintosäännön 27 §:n 8. ja 9. kohdan tarkoittamista suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeamisista MRL 171 §:n perusteella.