Perustelut
Toimialan toimintatuotot ovat lisääntyneet 0,3 M eurolla (+31 %) viime vuoden ensimmäisen neljänneksen toteumaan verrattuna. Myyntituotoissa näkyvä muutos (0,28 M euroa) johtuu joukkoliikenteen tammi-helmikuun 2023 lipputuottojen kirjautumisesta kyseiselle raportointijaksolle, kun vuonna 2022 helmikuun tuotot kirjautuivat kirjanpitoon vasta huhtikuussa.
Tässä vaiheessa tammi-maaliskuun joukkoliikenteen lipputuloista voidaan sanoa, että ne ovat kasvaneet Porin joukkoliikenteessä 16 %:ia eli 87 000 euroa vuoteen 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lipputuloihin on vaikuttanut eniten matkojen määrän kasvu. Kevään aikana kausilippujen asiakashintoja alennettiin arvonlisäveron verran, ja alennusta myös markkinoitiin busseissa matkustajille. Koulujen talviloman aikana kerta- ja sarjalipputuloja ei saatu, koska joukkoliikenteessä vietettiin maksutonta viikkoa. Kaupunginhallituksen päätös tukea joukkoliikenteen käyttöä ja koululaisten loman viettoa tarkoitti myös merkittävää matkojen määrän kasvua edellisen vuoden talvilomaan verrattuna. Lipputulot jäivät saamatta suurimmaksi osaksi myös kuljettajien lakon aikana, koska reitti- ja vuorotarjonta ei mahdollistanut työmatkoja tai asiointia kuin vähäisessä määrin.
Kesäkuussa 2023 joukkoliikenteessä käynnistyy Rauma-Eurajoki-Pori-yhteysvälin uusi sopimuskausi. Liikenteen tilaajana toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka vastaa puolesta kustannuksista ja kunnat lopusta. Sopimusmalli vaihtuu käyttöoikeussopimuksesta hankintasopimukseen, mikä merkitsee lipputuloriskin siirtymistä hankinnan osapuolille. Lipputulojen toteutumista on tässä vaiheessa kuitenkin vielä vaikea arvioida. Vuorojen määrää on merkittävästi vähennetty päättyvään sopimuskauteen verrattuna. Vuorotarjonnan ja liikenteenharjoittajan muutoksella on vaikutusta myös kertalippumatkojen määrään ja sitä kautta muutos vaikuttanee markkinaehtoisen liikenteen vuorotarjontaan Pori-Turku-välillä. Hankittavilla vuoroilla käytetään VARELY:n Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmän kausilippuja, joilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. Seutu+ -kausilipuilla tehdyistä matkoista maksetaan nousukorvauksia joukkoliikenteen kustannuspaikalle.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi 27.2.2023 päivätyllä päätöksellään Porille valtionapua 1 055 000 euroa. Talousarviovaiheessa Traficomin ennakoitiin jatkavan koronavuosien lisätukitoimia, mutta avustus on mitä ilmeisimmin pysyvästi vähenemässä takaisin koronaa edeltävien vuosien tasolle. Porille myönnettiin 235 000 euroa vähemmän kuin mitä odotettiin.
Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Waltin käyttöönotto etenee. Mobiilimaksaminen on käynnistynyt ja matkustajat ovat löytäneet palvelun. Mobiilimaksut tuloutuvat nyt suoraan kaupungille. Waltti-verkkokauppa avattiin matkakorttitilauksia varten toukokuussa, joten nyt verkkokaupan kautta tulevat tulot matkakorteista ja lipputuotteista tuloutuvat myös suoraan kaupungille. Linja-autojen rahastuslaitteet toimivat jo Waltin lippu- ja maksujärjestelmässä. Uusia kausilippuja voi edelleen ostaa Porin Linjat Oy:n myyntikanavista.
Työllisyydenhoidon vuoden 2023 palkkatukia ei ole viimevuotiseen tapaan vielä tilitetty kaupungille. Palkkatukea tullaan oikaisemaan toimintatuottoihin taseesta löytyneen kustannuspaikkavirheen vuoksi tälle vuodelle reilun 0,4 M euron verran.
Rakennusvalvonnan lupamaksutuotoissa tuskin päästään budjetoituun 1,3 M euroon, sillä asunto- ja toimitilarakentamisen heikko tilanne jatkuu edelleen. Tämän hetken arvio on, että lupamaksutuotoissa tultaisiin jäämään noin 0,2 M €.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä myyntituottojen laskutus tapahtuu sekä neljännes- että puolivuosittain, minkä vuoksi kaikkien kustannuspaikkojen osalta myyntituottojen toteuma ei vastaa käyttösuunnitelmaa. Myyntilaskutus perustuu kuitenkin pitkäaikaisiin tai toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin eikä niiden osalta ole arvioitavissa muutoksia. Maksutuotot koostuvat viranomaismenettelyiden maksuista, joiden osalta toteuman suhde talousarvioon on neljännesvuoden aikana sattumanvaraista. Esimerkiksi terveysvalvonta massalaskuttaa kevään aikana valvonnan perusmaksut, jotka muodostavat merkittävän osan maksutuotoista.
Toimialan toimintakulut ovat 8,6 %:ia pienemmät (0,7 M €) kuin vastaavana aikana viime vuonna. Toimialan henkilöstökulut ovat lähes viime vuoden tasolla, mutta yksikkökohtaisia eroja viime vuoteen verrattuna on kyllä. Vuoden 2023 henkilöstökulujen kehitystä tarkasteltaessa tulee muistaa, että vielä joulukuussa 2022 pidettyjen yt-neuvottelujen tuloksena työllisyyden hoidosta siirtyi 1.1.2023 alkaen 3,5 henkilötyövuotta Satakunnan hyvinvointialueelle. Tähän ei oltu talousarviovaiheessa varauduttu, joten palkkamäärärahat näkyvät yhä toimialan käyttösuunnitelmassa, vaikkakin kaupungin rahoituspohjasta on tehty siirto hyvinvointialueelle. Euroissa tämä tekee 140 000 euroa koko vuodelta. Työllisyyden hoidon työpajoilta siirrettiin 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi kokonaisuudessaan. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilun henkilöstökulut ovat alkuvuoden osalta n. 40 000 euroa pienemmät verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, sillä myös kuntakokeilusta siirtyi 1.1.2023 kuusi asiantuntijaa hyvinvointialueelle. Tämä on otettu huomioon jo talousarviota laadittaessa.
Muun muassa kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä ja ICT-yksikössä henkilöstötilanne on nyt viime vuotta parempi ja henkilöstökulujen arvioidaankin toteutuvan täysimääräisesti tänä vuonna. Eläinlääkinnässä puolestaan on edelleen rekrytointivaikeuksien vuoksi kaksi kaupungineläinlääkärin virkaa avoinna, mutta henkilöstökulut ovat lähes käyttösuunnitelman mukaisella tasolla, koska suureläinpäivystyksen korvauskulut ovat alkuvuonna nousseet. Pieneläinpäivystyksen osalta kulut ovat olleet käyttösuunnitelmassa esitettyä vähäisemmät palvelutuottajan rekrytointivaikeuksien vuoksi, mutta tilanteen arvioidaan muuttuvan käyttösuunnitelman mukaiseksi vuoden kolmannella neljänneksellä.
Työllistämispalkkoja on maksettu 0,16 M € viime vuotta vähemmän. Työllistämismäärärahalla on ollut työllistettynä keskiarvona n. 113 asiakasta/kuukausi. Se on noin 30 hlö/kk vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2022. Trendi on vuosia ollut se, että alkuvuonna määrät ovat pienempiä kuin kesällä ja alkusyksystä. Määrärahan arvioidaan tulevan käytetyksi täysimääräisesti vuoden aikana.
Toimialan palvelujen ostot ovat 0,37 M euroa (-10,7 %) vuodentakaista pienemmät. Elinvoima- ja ympäristötoimialan palvelujen ostoissa on suurta kuukausittaista vaihtelua. Toiminta ei ole kaikilta osin vertailukelpoista viime vuoteen nähden. Esimerkiksi tässä vaiheessa vuotta ICT:n palveluihin ja ohjelmalisensseihin on käytetty lähes 1 M euroa vähemmän kuin vuosi sitten, kun taas asiakaspalvelu- ja asiantuntijapalveluostoihin on käytetty 450 000 euroa enemmän tänä vuonna kuin viime vuonna. ICT-palvelujen ja ohjelmalisenssiostojen väheneminen ei ole kuitenkaan varsinaista kulujen pienentymistä, vaan kulut kirjautuvat kirjanpitoon eri tahtiin viime vuoteen verrattuna johtuen kulujen jaksotuksista sekä toimittajien laskutusaikatauluista. Asiakaspalvelu- ja asiantuntijapalvelujen ostojen lisääntyminen johtuu joukkoliikenteen liikennöintiostojen kasvusta viime vuoteen verrattuna sekä mm. kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalvelukuluista, sillä kaavoitushankkeita on edennyt nyt niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle on tullut tarvetta enenevissä määrin.
Kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat suunnittelua ja selvityksiä varten ovat tämän vuoden osalta varattu kokonaisuudessaan ja tulevat maksuun vuoden aikana. Kyseessä on kriittisiä yleiskaavoitusta tukevien konsulttiselvityksiä. Ehdotusvaiheeseen on tarkoitus saada tänä vuonna Tahkoluoto-Paakarit-osayleiskaava ja ensi vuonna Yyterinniemen osayleiskaava, jotka ovat molemmat kaupunkisuunnittelun omaa kaavatuotantoa. Lisäksi on vireillä konsulttivetoisena Lammin tuulipuiston osayleiskaava.
Myös matkailu- ja markkinointiyksikön määrärahat arvioidaan käytettävän täysimääräisesti kuluvan vuoden osalta. Käytännössä yksikön budjetti koostuu henkilöstökulujen lisäksi suurimmilta osin markkinointiin varatuista määrärahoista, jotka kohdennetaan pääasiassa Yyterin markkinointiin, kotimaan matkailumarkkinointiin, kansainväliseen matkailumarkkinointiin sekä asukasmarkkinointiin. Markkinoinnin kampanjoita ja muita toimintoja pääsääntöisesti suunnitellaan alkuvuodesta ja toteutetaan keväällä, kesällä ja syksyllä. Yyterin ja muun matkailumarkkinoinnin kampanjointi painottuu keväälle ja kesälle ja asukasmarkkinoinnin kampanjointi syksylle. Suurin osa markkinointiin varatuista määrärahoista käytetään kvartaalien 1–3 aikana. Tämän lisäksi yksikön budjettiin on varattuna määrärahat strategisiin tapahtumakumppanuuksiin sekä tapahtuma-avustuksiin, jotka arvioidaan käytettävän täysimääräisesti vuoden loppuun mennessä.
SuomiAreenaan varatut määrärahat arvioidaan käytettävän kokonaisuudessaan kuluvan vuoden osalta. Suurimmat kuluerät ovat lavojen rakentaminen ja tapahtuman muut rakenteet, tapahtumatekniikka (äänentoisto ja screenit) sekä tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Alustavana arviona on, että budjetoitu summa ylittyy 30 000 euroa. Mahdollisen ylityksen pääsyynä voidaan nähdä tapahtumajärjestämisen kustannusten nousu kokonaisuudessaan koronaa edeltävästä ajasta. Lisäksi tapahtuman uusi ajankohta kesäkuussa tuo tarpeen tapahtumamarkkinoinnin toimenpiteiden lisäämiseen, jotta tapahtumakävijät löytävät tapahtuman myös jatkossa. Tapahtumasta toteutetaan lisäksi kuluvana kesänä kävijätutkimus, jonka kautta kerätään tietoa muun muassa tapahtuman aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. SuomiAreenan vetovoimaisuus on viime vuonna toteutetun tutkimuksen mukaan nousussa ja samoin odotukset tapahtuman jatkuvaa kehittymistä kohtaan kasvavat. Myös tämä lisää painetta tapahtumajärjestelyjen onnistumisesta kuluvan vuoden osalta. Budjetin käytöstä sekä mahdollisesta ylityksestä saadaan tarkempaa tietoa viimeistään kesän lopussa, kun suurimmat kuluerät on laskutettu.
Tammi-maaliskuussa joukkoliikenteen hankintakustannukset kasvoivat viime vuoteen verrattuna liikennöinti-indeksissä näkyneen polttoainekulujen kasvun takia. Porin Linjat Oy:n sopimuksessa kustannusten nousu oli noin 5 % (87 000 €). Maaliskuun alussa linja-autohenkilökunnan työehtosopimusneuvottelujen kiristyminen johti työtaistelutoimiin. Porin Linjat Oy:n kuljettajista enemmistö osallistui kolmen päivän aikaiseen lakkoon, jonka seurauksena joukkoliikenteessä ajettiin vain perusopetuslain mukaisille kuljetusoppilaille välttämättömät vuorot aamu- ja iltapäivisin, ja hieman lukiolaisten ja ammatillisen opetuksen tarvitsemia yhteyksiä Porissa ja Ulvilassa. Lakon ajalta maksettiin vain toteutuneista vuoroista.
Suunnittelu- ja kehittämisyksikön toimintakate on ensimmäisen kvartaalin jälkeen kokonaisuutena talousarvion mukainen. Jatkon ennustaminen on vaikeata joukkoliikenne-kustannuspaikan epäennustettavuuden ja suuren taloudellisen painoarvonsa vuoksi. Oletuksena kuitenkin on, että muiden kustannuspaikkojen talousarviot toteutuvat suunnitellusti loppuvuonna. Tulot ja menot tosin kehittyvät eri kustannuspaikoilla eri tahtiin, projekteissa tuloja on ensimmäisellä kvartaalilla ollut poikkeuksellisesti enemmän kuin menoja ILSA-hankkeen loppumaksatusten ja henkilöstökulujen loppuvuoteen painottumisen vuoksi. Lisäksi jätehuoltoviranomainen ei ole vielä laskuttanut alkuvuoden kulujaan, joten kustannuspaikalle on kirjautunut pelkästään menoja. Jätehuoltoviranomaisen kulut laskutetaan jatkossa uudelta seudulliselta jätehuoltoyhtiöltä Keräämö Oy:ltä puolivuosittain.
Toimialan tarvikeostot ovat tuplaantuneet viime vuoteen nähden. Mm. ICT-tarvikkeisiin, toimialan pienkalustohankintoihin sekä työpajojen rakennusmateriaaleihin on käytetty alkuvuonna enemmän määrärahaa kuin viime vuonna.
Avustuksia on maksettu 0,25 M € viime vuotta vähemmän. Tämä johtuu hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen toiminta-avustusten siirtymisestä sivistystoimialalle vapaa-ajanlautakunnan alaisiin avustuksiin.
Toimialan muut toimintakulut ovat toteutuneet hieman alempina viime vuoteen nähden. Pori-puhelimiin varatut leasingkulut tullaan alittamaan noin 0,3 miljoonalla eurolla johtuen henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle.
Maaliskuun talousraportin perusteella elinvoima- ja ympäristötoimialan ennuste on, että toimiala tulee alittamaan toimintakatteensa noin 0,5 M eurolla. Vuotta on kuitenkin vielä kolme neljännestä jäljellä, joten ennusteeseen on suhtauduttava varauksella.
Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua on täydennetty ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuvia yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotetaan huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksetaan kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Talous- ja hallintoyksikkö valmistelee talousarviomuutokset ja tarvittavan määrärahan haun kaupunginvaltuustolta keskitetysti. Elinvoima- ja ympäristötoimialalle palkkaratkaisusta aiheutuva lisäkustannus on alustavien arvioiden mukaan noin 0,25 miljoonaa euroa.
Toimialan investointimäärärahojen niin ICT:n, Yyterin kuin työllisyydenhoidonkin osalta arvioidaan tässä vaiheessa vuotta käytettävän täysimääräisesti. ICT:n investointimäärärahat (1,27 M €) käytetään digitalisaation kehittämiseen sekä sovellus- ja laitehankintoihin. Yyterissä (0,4 M €) keskitytään mm. yleissuunnitelmien toteutuksiin sekä alueen infran kehittämiseen. Työllisyydenhoidon investointimäärärahat (60 000 euroa) kohdistuvat luontopajatoimintoihin sekä nuorten työpajan kalustoon.
Toimialan henkilöstön määrä on lisääntynyt vuodessa kolmella henkilöllä ollen nyt maaliskuussa 259 henkilöä. Määräaikaisia on neljä vähemmän ja vakituisia 2 vähemmän kuin vuosi sitten, mutta työllistettyjä on 9 enemmän.
Neljännesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Elinvoima- ja ympäristötoimialan elinvoimaan ja hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden, toimialan yhteisten tavoitteiden sekä joukkoliikenteen ja työllisyydenhoidon toiminnallisten tavoitteiden selvitykset ovat esityslistan liitteenä.