Valmistelija
Taneli Tiirikainen, yksikön päällikkö, opetusyksikkö, taneli.tiirikainen@pori.fi
Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa valtuustoaloitteeseen “Perusopetuksen 5. ja 6. luokkien palauttaminen Söörmarkun koululle syksystä 2023 alkaen ”. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Söörmarkun kouluun palautetaan 5. ja 6. luokan opetus syksystä 2023 alkaen. Tässä vastauksessa käsitellään ensin asian taustaa, sitten alueen oppilasmääriä ja nykytilaa sekä lukuvuodelle 2023-2024 tehtyjä suunnitelmia opetuksen järjestämiseksi. Lopuksi esitetään sivistyslautakunnan näkemys valtuustoaloitteen esitykseen.
Söörmarkun koulun vuosiluokkien 5-6 oppilaat ovat sivistyslautakunnan (18.4.2016, 50 §) päätöksellä käyneet koulua lukuvuodesta 2017-2018 alkaen Noormarkun yhtenäiskoulussa. Oppilaat siirrettiin, koska Söörmarkun alueen oppilasmäärä oli kasvamassa liian suureksi koulun tiloihin. Koulussa on neljä tavanomaista luokkatilaa. Siirto mahdollisti myös Noormarkun yhtenäiskoulussa yhdysluokkien purkamisen. Asiassa kuultiin huoltajia, joita huolestutti etenkin oppilaiden kulkeminen Söörmarkusta Noormarkun kouluun. Kaikilla oppilailla ei ole maksutonta koulukuljetusetuutta Noormarkun yhtenäiskouluun. Päätöksen yhteydessä mainittiin, että oppilasmäärien kääntyessä laskuun, arvioidaan uudelleen 5.-6.-luokkalaisten sijoittumispaikka.
Vuodelle 2019 valmisteltiin Porissa laajaa palveluverkkoselvitystä. Valtuusto teki asiasta päätöksen (KV 27.5.2019, § 56). Palveluverkkopäätös avattiin ja valmisteltiin uudelleen, ja valtuusto päätti nyt voimassa olevasta palveluverkosta (KV 15.6.2020, § 23). Palveluverkkoselvityksiä laadittaessa Söörmarkun oppilasmäärät olivat laskussa. Osana selvityksiä tarkasteltiin koulurakennusten kuntoja ja korjaustarpeita. Söörmarkun koulu oli välttävässä kunnossa ja tuolloin arvioitiin, että peruskorjaustarvetta on lähivuosina. Söörmarkun koulun lakkauttamisen tai korjaamisen osalta ei kuitenkaan tehty päätöksiä. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin Söörmarkun koulun muuttaminen ns. pienten lasten kouluksi, jossa olisi vuosiluokat 1–2 ja varhaiskasvatuksen palveluja ja vuosiluokat 3–6 siirtyisivät Noormarkun yhtenäiskouluun. Palveluverkkoselvitystä laadittaessa ennakoitiin, että muutaman vuoden päästä Noormarkun yhtenäiskouluun mahtuisivat kaikki palvelualueen koulujen (Ahlainen, Kangas, Söörmarkku ja Noormarkku) oppilaat. Ahlaisiin on sittemmin aloitettu uuden monitoimitalon suunnittelu. Osana vuoden 2020 palveluverkkopäätöstä päätettiin, että Söörmarkun ja Kankaan koulujen toiminta jatkuu nykyisellään ja peruskorjaustarve arvioidaan vuoden 2024 lopussa.
Söörmarkun koulussa oli tilastointipäivänä 20.9.2022 oppilaita 60 (1. luokalla 15, 2. luokalla 9, 3. luokalla 16 ja 4. luokalla 20) Noormarkun yhtenäiskoulussa oli vuosiluokilla 1-6 tilastointipäivänä 285 oppilasta (5. luokalla 46 oppilasta ja kaksi luokkaa, 6. luokalla 71 oppilasta ja kolme luokkaa, lisäksi noin kymmenen oppilasta luokkien 5-6 pienryhmissä). Kankaan koulussa oli 52 oppilasta ja Ahlaisten koulussa oli 54 oppilasta. Syksyllä 2023 Söörmarkun koulussa on aloittamassa 11 oppilasta. Kaikkien alueen koulujen ja myös Söörmarkun koulun oppilasmäärä laskee eikä oppilasmäärän kasvua ole näkyvissä. Pientä vaihtelua on vuosittain. Ennusteen mukaan Noormarkun alueen eli Söörmarkun, Noormarkun ja Kankaan koulujen 1.-luokkalaisten määrä on lähes sama kuin tällä hetkellä Noormarkun yhtenäiskoulussa aloittavien 1. luokkalaisten määrä. (Liitteenä 1 on kuvio, jossa esitetään Noormarkun alueen 1. luokkalaisten määrät ennusteen mukaan.)
Taulukossa 1 on esitetty Söörmarkun 1. luokkalaisten määrän kehitys ja lukuvuodesta 2024-2025 alkaen ennuste. Koulutulokkaita laskettaessa opetusyksikössä käytetään väestötietorekisterin mukaisten lähikoulualueen lapsimäärien lisäksi oppilasennustetta, joka on 90 % väestörekisterin mukaisesta oppilasmäärästä. Oppilasennusteita käytetään, koska lähikoulualueelta keskimäärin noin 10 % lapsista menee muualle kuin lähikouluunsa (esimerkiksi yksityiseen kouluun, erityiskouluun, englanninkieliseen opetukseen, koulunaloitusta voidaan lykätä). Ennusteissa ja oppilasmäärissä on aina muutaman oppilaan heittoja suuntaan tai toiseen, koska muuttoliikettä tapahtuu kaupungin sisällä, Porin kaupunkiin ja Porista pois.
Taulukko 1. Söörmarkun koulun 1. luokkalaisten määrä ja lukuvuodesta 2024-2025 alkaen ennuste
Lukuvuosi
|
1. luokkalaisten määrä
|
2011-2012
|
7
|
2012-2013
|
14
|
2013-2014
|
11
|
2014-2015
|
18
|
2015-2016
|
19
|
2016-2017
|
17
|
2017-2018
|
29
|
2018-2019
|
14
|
2019-2020
|
22
|
2020-2021
|
20
|
2021-2022
|
9
|
2022-2023
|
15
|
2023-2024
|
11
|
2024-2025
|
10
|
2025-2026
|
12
|
2026-2027
|
5
|
2027-2028
|
10
|
2028-2029
|
8
|
Lähivuosina täytyy ratkaista osana koko kaupungin palveluverkkoa se, miten oppilasmäärien laskuun Noormarkun alueella reagoidaan. Edelleen vaihtoehtona on toki Söörmarkun koulun palauttaminen vuosiluokkien 1–6 kouluksi, sen muuttaminen ns. pienten lasten kouluksi tai tilanteen säilyttäminen nykyisellään. Nopeita ratkaisuja kannattaa tämän tyyppisissä tilanteissa tehdä lähinnä silloin kun oppilasmäärän kasvu pakottaa oppilaiden siirtämisen toiseen kouluun. Muissa tilanteissa asiaa kannattaa tarkastella mahdollisimman monelta kannalta. Oppilaan lyhyt koulumatka on toki arjessa tärkeä asia, mutta oppilasta lähinnä oleva koulu ei aina ole välttämättä tarkoituksenmukaisin ratkaisu vaan opetuksen järjestämisessä on muitakin tekijöitä, joiden huolellinen tarkastelu on järkevää. Perusopetuslain 6 §:n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lähikoulu ei kuitenkaan lain mukaan ole välttämättä oppilasta fyysisesti lähinnä olevin koulu. Kunta voi vapaasti määritellä menettelyn, jolla oppilaita kouluun osoitetaan. Koulupaikan määrittelyssä on kuitenkin toimittava tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja johdonmukaisesti (PoL 4 §, 6 §, Hallintolaki 6 §). Kunta voi määritellä lähikoulun voidakseen suunnitella ja hallita opetusjärjestelyjä ja kustannuksia tarkoituksenmukaisella tavalla.
Opetuksen ja muiden palvelujen järjestämisen kannalta on pyritty huolehtimaan siitä, että jokaiselle oppilaalle pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman monipuoliset, tasa-arvoiset, laadukkaat ja parhaiten oppimista ja koulunkäyntiä tukevat palvelut. Palvelutarpeen moninaistuessa erilaisten aikuisten määrä ja moniammatillisten palvelujen määrä kouluilla on kasvanut ja näiden organisoiminen pienissä yksiköissä on haasteellista. Oppilasmäärien laskiessa tärkeäksi on koettu yhtenäiskoulujen, tässä tapauksessa Noormarkun yhtenäiskoulun, vahvistaminen alueen keskuksena, jotta alueen oppilaille pystytään tarjoamaan mahdollisimman hyvät palvelut. Muun muassa oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelujen järjestämisessä on keskeistä, että henkilöstön työaikaa käytetään mahdollisimman vähän siirtymisiin ja esimerkiksi koulukuraattori on läsnä koululla. Noormarkun yhtenäiskouluun on tehty isoja panostuksia esimerkiksi erityisopetusresurssiin, sinne on rekrytoitu koulutukihenkilö sekä hyvinvointialueella työskentelevä perhetyöntekijä. On selvää, että nämä kaikki toiminnot eivät voi jatkua ennallaan, mikäli koulun oppilasmäärä tulee merkittävästi laskemaan. Noormarkun yhtenäiskouluun sijoitettuna tämä resurssi palvelee myös Söörmarkussa asuvia vuosiluokkien 5–6 oppilaita. Resurssi ei sellaisenaan myöskään siirry Söörmarkun kouluun, koska mitä suurempi resurssi on kohdennettu yhteen kouluun, sen käyttäminen tarkoituksenmukaisesti on helpompaa. Pienessä koulussa ja tulevien oppilasmäärien mukaan Söörmarkun koulussa opetus joudutaan yhä useammin järjestämään yhdysluokkaopetuksena. Alkuopetuksessa, jossa perustaitojen, luku-, kirjoitus- ja matemaattisten taitojen opettelu on vielä keskeistä, tämä toimii hyvin, mutta ylemmillä vuosiluokilla järjestelyt ovat yhä haastavampia.
Mikäli palauttamiseen päädytään, tulee siihen kuitenkin varata riittävästi suunnitteluaikaa sekä varautua kustannuksiin ja muihin resurssitarpeisiin. Seuraavassa tarkastellaan asioita, joihin pitää voida varautua pidemmällä aikavälillä kuin mitä nyt olisi tarjolla.
Vuosiluokkien 5–6 oppilaiden palauttaminen edellyttäisi mahdollisia tiloihin liittyviä tarkasteluja ja parannuksia esimerkiksi ilmanvaihdon ja teknisen työn tilan osalta. Tekniseltä toimialalta saadun tiedon mukaan Söörmarkun koulun vanha osa on rakennettu vuonna 1964 ja peruskorjattu vuonna 1994. Koulun laajennusosa on 1990-luvulta. Kiinteistölle on rakennettu myös laajennusosa, jossa toimii Söörmarkun päiväkoti. Koulun osalta kiinteistö on teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja peruskorjauksen tarve on ilmeinen. Koulun osalta kiinteistön tekninen arvo on 68 % tavoitetason ollessa vähintään 85 % (tekninen arvo suhteessa uushankintahintaan). Koulussa ei ole tiedossa olevia sisäilmaongelmia. Mikäli kyseessä olevaan kiinteistöön sijoitetaan lisää oppilaita, tulee ennen tätä tutkia myös kiinteistön ilmanvaihdon riittävyys. Muutostoimenpiteisiin varata riittävästi aikaa sekä rahaa. Porin peruskoulujen teknisen työn opetustiloihin tehdään lukuvuoden 2023-2024 aikana turvallisuuskartoitus teknisen toimialan tilauksesta. Palvelu on hankittu Fedusec Oy:ltä. Söörmarkun kouluun tilojen, koneiden ja laitteiden turvallisuuskartoitus on tehty 13.4.2023. Se on sisältänyt muun muassa kone- ja laitetestaukset sekä tilojen ja koneiden riskien arvioinnit. Turvallisuuskartoituksen mukaan koulun teknisen työn tilat eivät ole voimassa olevien määräysten ja ohjeistuksien mukaiset. Söörmarkun koulun teknisen työn tilat soveltuvat nykyisellään vuosiluokkien 1-4 opetukseen huonosti ja turvallisuuskartoituksessa esitetyillä, syyskuun loppuun mennessä tehtävillä toimenpiteillä päästään tyydyttävään tasoon. Jotta tilat soveltuisivat vuosiluokkien 5-6 opetukseen, tarvittaisiin suurempia korjaustoimenpiteitä, kuten väliseiniä, ja tilojen ahtaus tekisi muutoksista todella hankalasti toteutettavia.
Opetusyksikössä on suunniteltu lukuvuoden 2023-2024 järjestelyjä siitä lähtökohdasta, että Söörmarkun koulussa ovat vuosiluokat 1-4 ja alueen vuosiluokkien 5-6 oppilaat käyvät koulun Noormarkun yhtenäiskoulussa. Tästä lähtökohdasta on jaettu kouluille tuntikehys opetuksen järjestämistä varten, käyttörahat oppimateriaalihankintoja ja muita vastaavia kuluja varten sekä koulunkäyntiohjaajaresurssi. Kouluihin on tilattu opetusmateriaalit, palveluliikelaitokselle on ilmoitettu alustavat ruokailumäärät, erityisopetuksen järjestelyjä on suunniteltu jne. Koulujen palkkaperusteryhmät on alustavasti laskettu, ja niiden perusteella on haarukoitu mm. rehtoreiden opetusvelvollisuudet, koulu- ja kuntakohtaisen rahan käyttäminen, vararehtoriresursointi ja muita käytännön asioita.
Tämän hetken suunnitelman mukaan yhtenäiskoululla on lukuvuonna 2023-2024 kolme viidettä luokkaa, joiden koot ovat 18, 18 ja 19 oppilasta. Noormarkun yhtenäiskoulussa on tällä hetkellä viidennellä luokalla (lukuvuonna 2023-2024 kuudennella luokalla) 12 Söörmarkun alueen oppilasta. Söörmarkun nykyisiä neljäsluokkalaisia eli Noormarkun yhtenäiskoulun lukuvuoden 2023-2024 viidesluokkalaisia on 20 oppilasta. Jakotunteja kohdennetaan käsityöopetukseen, ja laaja-alaisen erityisopettajan resurssia on käytettävissä tarpeiden mukaisesti. Viidensiä luokkia varten on kohdennettu yksi koulunkäyntiohjaaja. Muita kuin oman luokanopettajan pitämiä tunteja ovat aineenopettajien opettamat musiikki ja englanti sekä käsityöhön ja liikuntaan erikoistuneiden opettajien opettamat tunnit. Viidesluokkalaisille on tarjolla yhdeksän valinnaisainetta muun muassa kotitalouteen ja robotiikkaan liittyen. Kuudensia luokkia on kaksi, molemmissa on 23 oppilasta. Jakotunteja kohdennetaan käsityöopetukseen, ja laaja-alaisen erityisopettajan resurssia on käytettävissä tarpeiden mukaisesti, samoin ohjaajaresurssia. Muita kuin oman luokanopettajan pitämiä tunteja ovat aineenopettajien opettamat musiikki, ruotsi ja englanti sekä käsityöhön ja liikuntaan erikoistuneiden opettajien opettamat tunnit. Kuudesluokkalaisille on tarjolla samat valinnaisaineet kuin viidesluokkalaisille.
Luokkajaot ja valinnaisryhmät on tehty, ja koko paketti pitäisi suunnitella uudelleen, mikäli Söörmarkun alueen oppilaat eivät opiskelisi yhtenäiskoululla. Oletettavasti valinnaisainetarjonta supistuisi, kun kaikkiin ryhmiin ei jäisi riittävästi oppilaita. Viidensistä luokista muodostuisi vain kaksi luokkaa. Muutos vaikuttaisi opettajille suunniteltuihin työmääriin ja tältä osin pitäisi suunnittelu tehdä uusiksi, mikä viivästyttäisi lukujärjestysten valmistumista. Tulevien kuudensien luokat pitäisi tehdä uudelleen, mutta silti kaikki oppilaat eivät mahtuisi yhteen luokkaan. Noormarkun koulun tuntikehystä ei voitaisi tältä osin vähentää, ja toisaalta Söörmarkussa tarvittaisiin lisätunteja. Molempien koulujen tuntikehys siis menisi uusiksi. Koulukohtaista käyttörahaa on jo molemmissa kouluissa käytetty, jolloin sen uudelleen jakaminen ja käytön suunnittelu edellyttäisi lisärahoitusta ja budjettien tekemistä uudelleen.
Opettajien tuntimäärät riippuvat koulun oppilas- ja opetusryhmien määrästä sekä opetettavista aineista. Koska suunnittelut ovat jo näin pitkällä, on myös opettajien ensi lukuvuoden tuntimäärät lähtökohtaisesti tiedossa ja myös heille uudet järjestelyt aiheuttaisivat muutoksia työmäärissä ja sen myötä palkassa. Osa opettajista jouduttaisiin mahdollisesti siirtämään myös toiseen kouluun ilman mahdollisuutta tehdä omia ratkaisuja siihen liittyen. Vaikka opetuksen järjestämisessä opettajan etu on toissijainen oppilaan edulle, olisi tämä huonoa hallintoa.
Sivistystoimiala on saanut aiemmin tänä vuonna asiaan liittyvän kirjeen Söörmarkun koulun vanhempainyhdistykseltä. Kirje on käsitelty sivistyslautakunnan kokouksen yhteydessä 31.1.2023, ja toimialajohtaja on vastannut vanhempainyhdistykselle sähköpostitse. Opetusyksikön hallinnon henkilöitä on ollut vierailulla Söörmarkun koululla ns. koulukiertojen yhteydessä 13.1.2023. Paikalla on ollut myös vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, ja yhtenä keskustelujen aiheena on ollut luokkien viisi ja kuusi opetusjärjestelyt. Aloitteen teemaan liittyen vanhempainyhdistys on kutsunut sekä päättäjiä että viranhaltijoita keskustelutilaisuuteen koululle 16.3.2023.
Vuonna 2016 on siis todettu, että Söörmarkun koulun vuosiluokkien 5–6 oppilaiden koulupaikkaa tarkastellaan myöhemmin, jos/kun oppilasmäärät ovat laskussa. Vuonna 2020 oppilasmäärät olivat jo laskussa ja silloin määriteltiin, että tilannetta tarkkaillaan vielä vuoden 2024 loppuun. Tällöin mahdollista palautusta takaisin Söörmarkun kouluun ehdittäisiin valmistella ajoissa esimerkiksi lukuvuodelle 2025-2026 riippuen valmistelun ja päätöksenteon aikataulusta. Kokonaisten luokka-asteiden siirtoa ei voida valmistella toukokuussa, jos ns. palautuksen tulisi tapahtua jo elokuussa 2023. Opetusjärjestelyjen muuttaminen syksyksi 2023 aiheuttaisi kohtuuttoman paljon lisätöitä ja vaatisi lisäresursseja. Palveluverkkopäätöksen mukaisesti sivistystoimiala arvio vuoden 2024 lopussa Söörmarkun koulun tulevia opetusjärjestelyjä, eri tahojen näkökulmat kuullen ja huomioiden, ja tuo asian päätettäväksi. Päätöksen perusteella teknisen toimialan tulee tarvittaessa tehdä resurssivaraukset sekä suunnitelmat koulun peruskorjausta varten. Sivistystoimiala esittää, että opetusjärjestelyt lukuvuodelle 2023-2024 toteutetaan suunnitellulla tavalla, vuoden 2020 palveluverkkopäätöksen linjauksen mukaisesti.
Päätös
Esittelijä poisti asian listalta.