Perustelut
Käyttötalousosan toteutuminen ja ennuste
Käyttötalousosan toimialoja, liikelaitoksia ja muita toimintoja sitova erä on toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate. Teknisen toimialan sitova erä on toimintamenot. Lisäksi käyttötalousosassa on esitetty toimialojen keskeisiin prosesseihin kytkeytyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden toteumaselvitykset ovat esityslistan liitteinä.
Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua on täydennetty ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuvia yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotetaan huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksetaan kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Ratkaisusta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset – arviolta 2,7 miljoonaa euroa sivukuluineen – on huomioitu toimialakohtaisissa tulosennusteissa ja niiden perusteella esitetään talousarvion muuttamista.
Konsernipalveluiden yhteissitovuuden (konsernipalvelut-esikuntayksikkö ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston toiminnot) budjetissa on yhteensä 0,9 miljoonaa euroa määrärahaa, jonka käyttötarkoitusta ei ole toistaiseksi sidottu. Määräraha toimii tarvittaessa puskurina vuodelle 2023 siirtyneille sote- ja pelastustoimen menoille. Palkkasopimusratkaisusta aiheutuu noin 0,1 miljoonaa euroa lisää henkilöstökuluja. Edellä mainittujen määrärahojen jäädessä käyttämättä alitetaan sitova erä, toimintakate, 0,8 miljoonalla eurolla.
Sivistyslautakunnan toimintatulojen kehitys on ollut positiivista ja kasvaneilla toimintatuotoilla pystytään kattamaan toimintamenojen kasvu, mikä näkyy erityisesti varhaiskasvatuksen kasvaneina henkilöstömenoina. Henkilöstömenojen kasvua selittävät lainsäädännön muutokset ja viime kevään koronatilanne, kun hoidossa olevien lasten määrä oli tilapäisesti vähentynyt. Alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvu on lisännyt tarvittavan henkilöstön määrää. Sitovan erän, toimintakatteen, ylitysennuste alkuperäiseen talousarvioon verrattuna on 1,6 miljoonaa euroa johtuen edellä mainitusta palkkasopimusratkaisusta.
Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot tulevat tammi-maaliskuun toteuman perusteella olemaan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Vastaavasti toimintamenojen arvioidaan ylittävän talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla eli sitova erä toimintakate ylitetään 0,5 miljoonalla eurolla. Tästä 0,2 miljoonaa euroa on palkkasopimusratkaisusta johtuvaa henkilöstömenojen kasvua. Loppuosa ylityksestä johtuu pääosin hankkeisiin liittyvien palvelujen ostoista sekä hankkeisiin kohdistuvien tulojen ja menojen alibudjetoinnista.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla toimintatuloihin sisältyy eriä, jotka sekä ylittävät, että alittavat talousarvion. Kokonaisuutena toimintatulojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenoissa talousarvio tullaan alittamaan johtuen muun muassa ICT-yksikölle Pori-puhelimiin varattujen leasingkulujen pienentymisestä osan henkilöstöstä siirryttyä hyvinvointialueen palvelukseen. Palkkasopimusratkaisusta aiheutuu toimialalle noin 0,2 miljoonan euron henkilöstömenolisäys. Sitova erä toimintakate alittuu tämänhetkisen arvion mukaan 0,3 miljoonalla eurolla.
Teknisen toimialan maankäyttösopimuskorvaukset ja pysäköinnistä saatavat tulot tulevat jäämään talousarviosta, mutta vastaavasti vuokratuottojen arvioidaan ylittävän talousarvion, joten kokonaisuutena toimintatulot toteutuvat talousarvion mukaisena. Omajohtoinen rakentaminen on edelleen vähentynyt ja henkilöstöresurssia on käytetty aiempia vuosia enemmän talvikunnossapitoon. Tämän seurauksena valmistus omaan käyttöön-erän arvioidaan jäävän talousarviosta 0,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoissa nousupainetta on vuokrakuluissa, koska talousarvion laadinnan jälkeen on otettu käyttöön uusi päiväkotitila Tiilimäeltä. Lisäksi toimialan maksettavaksi on tullut perusturvan aiemmin vuokraamia kohteita, mitkä eivät lainsäädännön mukaan siirtyneet hyvinvointialueelle. Toimialan sitova erä, toimintakulut, ylittää alkuperäisen talousarvion tämänhetkisen arvion mukaan 0,3 miljoonalla eurolla, josta 0,2 miljoonaa euroa on palkkasopimusratkaisusta aiheutuvaa henkilöstömenojen kasvua.
Toimialoille kohdistamattomissa käyttötalouserissä merkittävin menoerä on työmarkkinatuen kuntaosuus, mihin on talousarviossa varattu 5,95 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 toteutunut kuntaosuus oli 6,05 miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuun kuntaosuudet ovat olleet keskimäärin 541 000 euroa kuukaudessa, jolloin koko vuoden toteuma olisi noin 6,5 miljoonaa euroa. Kuukausikohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, eikä alkuvuoden toteuman perusteella voi vielä tehdä luotettavia arvioita lopullisesta kuntaosuudesta. Työllisyyspalvelut tekee jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa kustannusten hillitsemiseksi.
Toimialoille kohdistamattomiin eriin kirjataan vuonna 2023 budjetoimattomia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tuloja ja menoja. Koska kunnan tilinpäätös tulee käsitellä ja hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä, ei kaikkia perusturvan ja pelastuslaitoksen eriä ollut aikataulusyistä mahdollista kirjata vuoden 2022 tilinpäätökseen. Tavoitetila on, että kaikki perusturvaa koskevat kirjaukset on tehty ja pelastuslaitoksen loppuselvitys laadittu syyskuuhun mennessä. Kirjausten lopullisia tulosvaikutuksia ei vielä kyetä arvioimaan.
Tuloslaskelmaosan toteutuminen ja ennuste
Tuloslaskelmaosan sitovat erät ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot.
Toimintakatteen kasvu ilman liikelaitoksia on vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta hieman yli 5 prosenttia. Vertailusta on eliminoitu hyvinvointialueelle siirtyneet erät ja hyvinvointialueelta laskutettavat vuokratuotot. Toimintakatteen vertailukelpoisuutta heikentävät kuitenkin useat tekijät, muun muassa sivistystoimialan muuttuneet käytännöt hanketukien jaksotuksissa.
Verotulojen kehittymistä ei tule verrata aiempiin vuosiin, koska hyvinvointialueiden rahoituksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä eli Porin veroprosentti vuodelle 2023 on 8,36. Yhteisöverosta leikataan samasta syystä noin kolmannes. Tammi-Helmikuun verotilitykset olivat kuitenkin korkealla tasolla, koska tilitysperusteet ovat määräytyneet verovuoden 2022 perusteella. Maaliskuun tilitys oli ensimmäinen uuden normaalin mukainen verotilitys, jossa kunnallisvero puolittui ja yhteisövero pienentyi selvästi.
Kunnallisveroennustetta on päivitetty kuntaliiton veroennustekehikkoon perustuen ja paikalliset tekijät huomioiden 153,0 miljoonaan euroon. Alkuperäisessä talousarviossa kunnallisverotuloksi oli arvioitu 148,5 miljoonaa euroa eli nykyinen ennuste on 4,5 miljoonaa euroa sitä korkeampi. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin.
Yhteisöveroennuste, 19,0 miljoonaa euroa, perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioon yhteisöveron kehityksestä sekä alkuvuoden tilitystietoihin. Arviossa on otettu huomioon myös paikallisia tekijöitä. Alkuperäisessä talousarviossa yhteisöveron määräksi oli arvioitu 1,1 miljoonaa euroa vähemmän. Valmistuva yhteisövero 2022 aiheuttaa kunnallisveron tapaan vielä epävarmuutta kuluvan vuoden tilityksiin.
Kiinteistöveroennuste, 27,0 miljoonaa euroa, perustuu Verohallinnon maaliskuussa julkaisemaan ennakkotietoon valmistuvasta verotuksesta. Arvio on noin 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisessa.
Verotulot yhteensä ovat päivitetyn ennusteen mukaan 199,0 miljoonaa euroa eli 6,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Koska verotuloarvio on muuttunut olennaisesti talousarvioon verrattuna, on talousarvioseurannan oikeellisuuden kannalta perusteltua esittää kaupunginvaltuustolle talousarvion muuttamista uuden ennusteen mukaiseksi.
Talousarviossa vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuudeksi arvioitiin 15,3 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatioksi 13,8 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudeksi -5,4 miljoonaa euroa, yhteensä 23,7 miljoonaa euroa. Tehtyjen päätösten mukaan Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2023 on 16,4 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatio 13,5 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -5,6 miljoonaa euroa, yhteensä 24,4 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus tarkistetaan vielä loppuvuonna toteutuneiden oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi. Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 0,6 miljoonaa euroa talousarviota positiivisemmin, mitä ehdotetaan valtuustolle huomioitavaksi talousarvion muutoksena.
Rahoitustuloihin ja -menoihin on siirretty viranhaltijapäätöksenä investointiosasta 752 000 euron määräraha Kiinteistö Oy Porin Jäähallin pääomavastikkeiden kattamiseen. Kiinteistöyhtiön lainanlyhennysrahasto on päätetty lopettaa, joten sille maksettavat vastikkeet tulee kirjata tulosvaikutteisesti.
Korkokulujen osalta koko vuoden ennuste on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan viitekorkojen kehitys loppuvuoden aikana ja mahdolliset muutokset kaupungin lainamäärässä. Koska talousarviossa korkokuluihin on varattu vain noin 4,1 miljoonaa euroa, ehdotetaan myös tältä osin tehtäväksi -3,4 miljoonan euron talousarviomuutosta sitovaan erään rahoitustulot ja -menot.
Investointiosan toteutuminen ja ennuste
Investointiosan sitovat erät ovat toimialakohtaiset irtain- ja muut investoinnit. Lisäksi sitova erä on teknisen toimialan infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointimenojen yhteissumma.
Infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointien kumulatiivinen toteutuma on tammi-maaliskuun osalta -6,9 miljoonaa euroa kokonaismäärärahan ollessa -58,9 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan infrainvestointien määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, mutta tiloihin kohdistuvista investoinneista jää määrärahaa käyttämättä noin 3-4 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alitukset tulevat Itä-Porin päiväkodista (menossa tarjouspyynnön ja kilpailutuksen uudelleenvalmistelu), Ahlaisten monitoimitalosta (suunnittelu jäljessä, kilpailutus loppukesällä) ja Kirjurin kioskista.
Rahoitusosan toteutuminen ja ennuste
Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys.
Vuoden 2023 talousarviolainaa ei ole vielä nostettu yhtään. Korkokulujen hillitsemiseksi talousarviolainan nostamista pyritään lykkäämään niin pitkälle kuin se kaupungin maksuvalmiuden kannalta on mahdollista.
Liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen ja ennuste
Palkkasopimusratkaisusta liikelaitoksille aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset huomioidaan talousarviomuutoksina kaupunginvaltuuston niin päättäessä. Palveluliikelaitoksen osalta vaikutus on noin 0,2 miljoonaa euroa. Muilta osin liikelaitos ei toistaiseksi ennusta poikkeamia.
Porin Vedelle palkkasopimusratkaisu aiheuttaa noin 60 000 euron lisäkustannukset henkilöstömenoihin. Tämän lisäksi toimintakulut ovat aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen osalta aiempaa korkeammat. Suuntauksen jatkuessa vastaavana, on ilmeistä, että budjetoituun vuosikatetavoitteeseen 2023 ei päästä. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosan arvioidaan alustavasti toteutuvan noin miljoona euroa talousarviota heikommin. Asian kehittyminen on otettu Porin Veden toimivan johdon ja kaupungin konsernipalveluiden talous- ja hallintoyksikön kuukausittaiseen erityisseurantaan.
Kaupungin tulosennuste
Alkuperäisessä vuoden 2023 talousarviossa kaupungin tulosennuste liikelaitokset mukaan lukien oli 13,7 miljoonaa euroa. Viranhaltijapäätöksenä tehty siirto investointiosasta huomioiden, muutettu talousarvio on nyt 13,0 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen niin päättäessä, esitetään kaupunginvaltuustolle toukokuussa päätettäväksi talousarviomuutoksia henkilöstökuluihin, verotuloihin, valtionosuuksiin ja korkomenoihin. Muutosten nettovaikutus tulokseen on yhteensä 0,8 miljoonaa euroa, minkä jälkeen talousarvion tulokseksi muodostuu 13,8 miljoonaa euroa. Lisäksi muut ennusteessa huomioitavat toimialakohtaiset poikkeamat ovat yhteensä -0,6 miljoonaa euroa. Näin ollen tilikauden 2023 tulosennuste on nyt 13,2 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilikauden ylijäämään tulevat vielä vaikuttamaan perusturvaa ja pelastuslaitoksen loppuselvitystä koskevat kirjaukset sekä tavanomaiset tilinpäätöskirjaukset.
Henkilöstö
Kaupungin henkilöstön lukumäärä väheni hyvinvointialueen aloitettua. Nyt henkilöstön määrä on 3275, joista sivuvirkaisia ja -toimisia 162. Alkuvuonna vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana. Nykyorganisaation toimialoilta hyvinvointialueelle siirtyneet sekä HR- ja taloustoimintojen keskittäminen aiheuttavat kaupunkitasoisissa mittareissa epäjatkuvuuden ja vertailun vaikeuden edeltävään vuoteen. Näistä merkittävin on Palveluliikelaitokselta hyvinvointialueelle siirtyneet 230 henkilöä.
Tästä syystä henkilötyövuosien kertymää kannattaa tulkita toimialakohtaisesti. Kasvua on sivistystoimialan kertymässä. Vaikka sivistystoimialalla vakituisten määrä on vähentynyt kuraattoreiden ja psykologien siirryttyä hyvinvointialueelle sekä talous- ja HR-toimintojen keskittämisten vuoksi, on henkilöstön nettomäärä kasvanut.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet kolmanneksella vuoteen 2022 verrattuna, jolloin poissaoloja oli poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2021 verrattuna poissaoloja on kuitenkin ollut 9 prosenttia enemmän.