Perustelut
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9.10.2023 asettaa Kirrinsanta 66. kaupunginosan teollisuusalueen asemakaavan muutos 609 1765, päivätty 3.10.2023, nähtäväksi vähintään 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä lausunnon elinvoima- ja ympäristölautakunnalta. Elinvoima- ja ympäristötoimialan luonnosvaiheen palautteessa kommentoitiin kaavaluonnosta seuraavasti:
Elinvoima- ja ympäristötoimialan OAS palautteessa kommentoitiin kaavaluonnosta seuraavasti:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ovat kommentoineet kaupunkimittaus, suunnittelu- ja kehittämisyksikkö sekä ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö.
Alueen tulevan maankäytön tarkastelu asemakaavallisin keinoin on kannatettava asia jo senkin takia, että nykyinen asemakaava on yli 40 vuotta vanha ja vajavaisesti toteutunut. Kaavamuutoksen rajauksen laajentaminen Reposaareen johtavan tien ja rautatien välisellä alueella niin pohjois-luoteeseen kuin eteläänkin toisi mahdollisuuksia tarkastella rakentamattomien korttelien 1, 2, 3 ja 4 tulevaa maankäyttöä ja myös selkiyttää koko alueen osoitteistoa.
Yyterinniemen osayleiskaavaluonnoksessa on todettu, ettei Kirrinsannan Reposaaren maantien ja radan väliin jäävän alueen pohjoisosaa enää osoiteta teollisuuskäyttöön. Kirrinsannan entisen teollisuuskaatopaikan ja Levonkurkun alueen luontoarvot estävät yhtenäisen vielä asemakaavan mukaisen teollisuusalueen rakentumisen. Pohjoisosa alueesta on siitä syystä osayleiskaavan luonnoksessa osoitettu aurinkoenergian tuotantoalueeksi eikä sinne ole esitetty katuosuutta.
Vaikuttaa siltä, että nykyistä voimassa olevaa asemakaavaa ei olla toteuttamassa välillä Kolpantie/Kirrintien risteys-Reposaaren maantie. Näin ollen olisi aiheellista laajentaa asemakaavan muutosta edellä mainituille alueille ja päivittää asemakaavallinen tilanne vastaamaan tulevia maankäytön näkymiä.
Kaavamuutoksessa on tärkeää kiinnittää huomiota muutosalueelta tehtyihin luontoselvityksiin. Erityisesti Levonkurkun viitasammakkohavainnot tekevät koko kosteikkoalueesta luonnonsuojelullisesti arvokkaan. Kuten vuonna 2020 tehdyssä viitasammakkoselvityksessä todetaan, viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaisesti kielletty. IV(a)-liitteen lajit ja niiden elinympäristöt ovat tiukasti suojeltuja.
Kaikki vuoden 2020 selvityksessä löydetyt viitasammakon esiintymisalueet ovat lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja raportissa todetaan, että käytännössä hävittämis- ja heikentämiskielto koskee koko Levonkurkkua. Kaavaa laadittaessa on keskeistä varmistaa koko kosteikkoalueen kosteusolojen säilyttäminen direktiivilajin esiintymisen turvaamiseksi.
T/kem -alueiden sekä suorat että välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tulee selvittää kaavamuutoksessa kattavasti. Erityisesti tulee huomioida, että kaava-alueen läheisyydessä on vakituista asustusta ja läheinen merialue on virkistyskäytössä.
Kaavaluonnoksessa on pääosin huomioitu toimialan OAS-vaiheen palaute, mutta kaavaselostuksessa alueen luontotyypeistä todetaan seuraavasti:
Kasvillisuusselvityksen mukaan Kirrisannan tutkimusalue on ollut voimakkaan maankäytön alaisena, minkä vuoksi tiet, junarata, lukuisat ojitukset, hakkuutyöt ajourineen, vanha kaatopaikka ja muut tekijät ovat vaikuttaneet luonnontilaisuuteen merkittävästi. Luonnontilaisen kaltaisia kohteita ei voida alueelta tulkita. Alueelta ei näin ollen löydetty arvokkaita luontotyyppejä, eikä Metsäkeskuksen aineistossa ole Metsälain 10 § mukaisia kohteita.
Elinvoima- ja ympäristötoimiala esitti luonnosvaiheessa seuraavia näkökulmia:
Kaava-alueen itäosassa sijaitsevan Levonkurkun alueella sijaitsee kosteikko, joka on luokitettu vuoden 2019 luontodirektiivin liitteen I mukaiseksi luontotyypiksi: Rannikon laguunit (1150). Laguunin valuma-alue sijaitsee ilmeisesti osittain kaava-alueella. Rakennusaikana valumavesiin voi kohdistua kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, jotka muodostavat riskin kosteikon ekologialle.
Kaavaratkaisu ei saa heikentää Levonkurkun alueen luontoarvoja. Kaavaa toteutettaessa on huomioitava Swecon suositukset lintujen pesimis- ja muuttoajan huomioinnista ja valaistuksen suuntaamisesta lepakkojen kannalta.
Levonkurkun laguunissa esiintyvät viitasammakko ja linnusto on kaavaluonnoksessa huomioitu merkitsemällä vesialue SL-merkinnällä. Levonkurkun laguunin alueella esiintyvä viitasammakko vaeltaa kesäajaksi vesialueelta kuivalle maalle, joten pelkän vesialueen SL-rajaus ei riitä viitasammakon levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon kannalta. Vesialueen eteläpuolelle tulee merkitä noin 500 m levyinen suojavyöhyke EV-merkinnällä tai SL-merkintää laajentaa vastaavasti. Samalla näin vähennetään rakennusaikaisen kiintoaine- ja ravinnekuormituksen riskiä kosteikon ekologialle.
Kaupunkimittaus toistaa jo OAS-vaiheessa antamansa kommentin, johon ei ole luonnosvaiheen kaavaselostuksessa annettu vastinetta. Asemakaava-aluetta olisi aiheellista laajentaa etelään Kolpantien ja Kirrintien vajavaisesti toteutuneelle risteysalueelle. Alueen kulkuyhteydet ja katujen nimistö olisi aiheellista järjestää joko vastaamaan nykyisiä rakentuneita katuja tai vaihtoehtoisesti osoittaa alueelle toteuttamiskelpoiset uudet kadut ja yksilöivät kadun nimet. Nykyinen asemakaava on yli 40 vuotta vanha ja asemakaavallinen tilanne on ollut jo liian kauan vajavaisesti toteutunut.
Ajantasa-asemakaavassa Kolpantie on yhtenäinen nyt tekeillä olevien kaavojen 1765 ja 1771 alueilla. Asemakaavassa 1771 se siirtyisi uuteen paikkaan ja menisi poikki. Kolpantietä jäisi kuitenkin myös asemakaavan 1765 eteläpuolelle vanhan voimaan jäävän asemakaavan alueelle. Sieltä on ilmeisesti myös kulku kortteliin 5. Ehdoton vaatimus osoitejärjestelmän selvyyden ja yleisen turvallisuuden kannalta on, että samannimistä katua ei ole kunnassa kahdessa eri paikassa. Nyt alueen tekeillä olevissa asemakaavoissa esitetty ratkaisu olisi osoitejärjestelmän yksilöivyyden ja yleisen turvallisuuden kannalta huono.
Ohjeellisen tontin tai ohjeellisten tonttien numero(t) puuttuvat kaavaluonnoksesta, joten ne on lisättävä seuraavaan kaavan käsittelyn vaiheeseen.
Rakennusoikeuden osoittaminen yleiselle alueelle on ongelmallinen ratkaisumalli. Yleiselle alueelle ei saa rakentaa rakennusta, joka ei sovellu alueen tarkoitukseen (MRA 47 §). Rakentaminen yleiselle alueelle on siis sallittua vain siinä tapauksessa, että rakennus soveltuu yleisen alueen käyttötarkoitukseen, mikä tässä tapauksessa on suojaviheralue. On vaikea keksiä rakennusta, joka soveltuisi suojaviheralueen käyttötarkoitukseen. Lisäksi rakennusoikeuden osoittaminen yleiselle alueelle on ongelmallista kaavavarannon hallinnan kannalta. Selkeämpää olisi osoittaa rakentamiseen tarkoitetut alueet korttelialueiksi.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö toistaa jo OAS-vaiheessa antamansa kommentin, että kaavan laatimisen yhteydessä tulee arvioida kaavan aiheuttamat terveysvaikutukset läheiseen asutukseen. Kaavaselostuksen vastineessa sekä suorien että välillisten vaikutuksien huomioiminen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on ilmaistu tulkinnanvaraisesti.
Elinvoima- ja ympäristölautakunta toteaa, että kaavaehdotuksessa on vain osittain huomioitu toimialan luonnosvaiheen palaute. Kaavaehdotuksessa SL-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti etelään ja istutettavan alueen osaa on laajennettu hiukan. Kosteikon reunaan jää tällöin noin 40 – 80 m vyöhyke, jonne viitasammakot voivat vaeltaa kesäajaksi.
Rakennusoikeuden osoittaminen yleiselle alueelle on ongelmallista kaavavarannon hallinnan kannalta. Selkeämpää olisi osoittaa rakentamiseen tarkoitetut ET-alueet korttelialueiksi asemakaavamääräyksissä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, vs. toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, jouko.hautamaki@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa kaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:
Rakentamiseen tarkoitetut ET-alueet tulee osoittaa korttelialueiksi asemakaavamääräyksissä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.