Kaupunginhallitus, kokous 16.2.2024

Perustelut

Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin seudun kansalaisopiston opistotalo sijaitsee vuonna 1976 rakennetussa kiinteistössä osoitteessa Gallen-Kallelankatu 12. Samassa rakennuksessa toimii myös Porin pääkirjasto. Nykyinen toiminta on kiinteistön alkuperäisellä paikalla. Rakennusta ei ole peruskorjattu mittavasti toiminnan aikana ja vuodesta 1976 toiminnan luonne ja tarpeet ovat merkittävästi muuttuneet sekä toiminnan volyymi kasvanut.

Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden kansalaisopiston toimintojen tarpeet, jotta seuraavassa hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista, korjausten laajuutta, aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutustapa hahmottuu ja tarkentuu tarveselvityksiin perustuen. Laadittu tarveselvitys on tehty samaan raporttiin kuin kirjaston tarveselvitys, mutta tässä esityksessä keskitytään vain kansalaisopiston tilatarpeisiin. Kirjaston tarveselvitys on mennyt jo aiemmin vapaa-ajan lautakunnan kautta poliittiseen päätöksentekoon.

Tarveselvityksen monialaisen työryhmän mukaan kansalaisopiston mukaiset tilatarpeet saadaan mahtumaan nykyiseen kiinteistöön. Muutostyöt tulee suunnitella yhdessä Satakunnan museon kanssa huomioiden kuitenkin tilojen käyttäjien toiveet ja toiminnan vaatimat tarpeet. Huomioitavaa on se, että kansalaisopisto ja kirjasto voivat jatkossa sijaita samassa kiinteistössä, mutta toiminnot voivat myös hyvin sijoittua eri kohteisiin. Siten kansalaisopistolla ja kirjastolla ei ole keskenään merkittävää synergiaetua ja yhteiskäyttöiset tilat olisivat käytännössä muutamia tapahtumatiloja ja kahviota lukuun ottamatta vain työ- ja sosiaalitiloja. Yhtenä vaihtoehtona kansalaisopiston uusille tiloille on esitetty Liisanpuiston tiloja, joita tarkastellaan tarkemmin tulevassa hankesuunnitteluvaiheessa.

Kaavatilanne
Porin kaupungin ruutuasemakaavan alueelle toteutettiin rakennusperinnön inventointi vuonna 2019. Sen mukaan Porin kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston (ent. työväenopisto) tasakattoinen rakennusmassa rajautuu kolmeen kaupunkikeskustan katuun (Pohjoispuisto, Gallen-Kallelankatu ja Otavankatu). Se hallitsee pylväskäytävän sisäänkäynteineen katutilaa erityisesti pohjoisjulkisivullaan Gallen-Kallelankadun varrella.

Kirjaston tilat Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun varrella ovat kaksikerroksiset, kansalaisopiston (ent. työväenopiston) osuus Otavankadun varrella on kolmikerroksinen. Julkisivuissa on käytetty tummansinisiä, keraamisia laattoja ja betonia. Ikkunat ovat alumiinipuitteiset. Sisätiloille olennaisia elementtejä ovat mm. kattoikkunat, betonin käyttö mm. ikkunakuiluissa, kattokasetit ja voimakkaat värit. Kohde rajautuu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Laaditun inventoinnin mukaan rakennuksen arvo on historiallisesti, rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas rakennus.

Kansalaisopiston mahdollisten uusien tilojen sijainniksi on selvitetty Liisanpuiston ja ravintolakoulun rakennuksia, jotka sijaitsevat Malminpään kaupunginosassa. Rakennusten osalta on laadittu vuonna 2019 Satakunnan museon inventointiraportti. Vanha osa (1902) on oman aikansa arkkitehtuurin laadukas ja tunnistettava edustaja, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet ja muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Lisäksi rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä sekä julkisivut tulee säilyttää ja korjauksissa käyttää alkuperäisiä vastaavia materiaaleja. Uusi osa (1990) on rakennushistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas. Se on oman aikansa arkkitehtuurin tunnistettava edustaja, jonka kokonaishahmo ja julkisivut ovat pääosin säilyneet. Lisäksi myös tämä rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja korjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee huomioida rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri.

Hankkeen tarpeellisuus
Kansalaisopiston toiminta on kasvanut, eikä kaikkia toivottuja toimintoja pystytä tällä hetkellä tuottamaan nykyisissä tiloissa. Tiloissa on haasteita turvallisuuden osalta, mm. polttouunit on sijoitettu varastoon, eikä kohdepoistoja ole kaikkialla missä pitäisi. Tulevaisuuden tarpeet 
huomioiden kansalaisopiston tilat ovat tällä hetkellä liian pienet, joten lisätilalle on tarvetta.

Osana tarveselvitystä kaupunkilaisille tehtiin avoin kysely kansalaisopiston tiloista elokuussa 2022. Kaupunkilaiset antoivat kansalaisopiston tiloille yleisarvosanan 4.2 asteikolla 1–10. Henkilökunnan vastaava arvio kansalaisopiston työtiloista oli 4.7 asteikolla 1–10. Kansalaisopiston toimijoiden tilat saivat kaupunkilaisilta sekä henkilökunnalta heikon tai keskinkertaisen arvosanan, joka kertoo muutoksen tarpeellisuudesta. Käyttäjät eivät olleet tyytyväisiä nykyisiin tiloihin tai niiden toiminnallisuuteen. Kansalaisopiston kyselyyn vastasi 28 henkilöä.

Tilaohjelma
Tarveselvitys toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kansalaisopiston ja kirjaston johdon sekä henkilöstön kanssa. Osallistaminen toteutettiin havainnoinneilla/kohdevierailuilla, haastatteluilla, kyselyllä sekä osallistamisella työpajan ja tapaamisten muodossa. Lisäksi tilatarpeiden selvittämiseen osallistettiin tilojen käyttäjiä ja asiakkaita: kaikille avoimia työpajoja pidettiin kaksi ja lisäksi kansalaisopistolle ja kirjastolle tehtiin julkinen, avoin kysely. Tarveselvityksen tilaohjelma on laadittu osallistaen ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Jatkosuunnittelussa tilojen muunneltavuus ja monipuolisuus, sekä tilojen yhteiskäyttö asiakkaiden kanssa ja käyttöasteen parantaminen ovat tärkeässä roolissa. 

Liitteissä 6 esitetty tilaohjelma kuvaa kansalaisopiston tilatarpeen määrällisesti sekä antaa suunnan tilojen tarkemmalle suunnittelulle. Esitetyt tilojen koot ja määrät on koostettu havainnoinnin, haastattelujen ja työpajojen tuloksena tarveselvitystiimin kesken. Tilaohjelman tilojen muotoilussa on hyödynnetty kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita ja ajatuksia tarpeellisista tiloista ja toiminnoista, jolloin tulevat tilat vastaavat mahdollisimman hyvin ja laajasti tilojen käyttäjien tarpeisiin. Lisäksi kansalaisopiston tilatarpeessa korostuvat erilaiset oppimisympäristöt, joissa oppiminen ja opetus tapahtuu. Kansalaisopiston opetustilojen tarpeessa on huomioitu erityisesti erilaisten oppiaineiden vaatimat erilaiset tarpeet, esim. kuvaamataidon luokkien väljyys mahdollistaa erilaisten taidemuotojen harrastamisen.

Tilojen nykytilanne
Rakennukseen on tehty kevään 2020 aikana rakenteiden, putkistojen ja ilmanvaihdon kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella, kokonaisuutta arvioiden, voidaan rakennuksen todeta olevan täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.

Kuntotutkimusten jälkeen rakennukseen on tehty erilaisia korjaustoimenpiteitä. Kellaritiloissa sijaitsevan auditorion saneeraus on valmistunut kesällä 2022. Vesikatolle on tehty paikallisia korjaustoimenpiteitä. Ilmanvaihto on nuohottu, säädetty ja mitattu. Lämpökuorman pienentämiseksi kirjaston ikkunoihin on asennettu syksyllä 2022 selektiivikalvot ja osassa kirjastoa on myös jäähdytys. Olosuhdeseuranta on asennettu kirjastoon kesän 2022 aikana. Olosuhdeseurannalla on seurattu kirjaston sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (TVOC). Olosuhdeseurannan aikana lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus ovat pääsääntöisesti olleet vähintään tyydyttävällä tasolla.

Sisäilmatilanteen selvittämiseksi kirjaston puolelle on tehty kevään 2023 aikana sisäilmastoselvitys ja altistumisolosuhteiden arviointi, jonka perusteella työterveyshuolto on laatinut terveydellisen merkityksen arvion sisäilmatilanteesta. Epätavanomainen altistumisolosuhde on todettu olevan erittäin todennäköinen tai todennäköinen kellaritiloissa, muissa tiloissa mahdollinen. Toimintaa on turvattu asentamalla ilmanpuhdistimia tiloihin. Kellaritiloissa on käynnissä alapohjarakenteen tiivistyskorjaukset, joilla saavutetaan muita tiloja vastaava tilanne altistumisolosuhteiden osalta.

Kun kellarikerroksen alapohjarakenne uusitaan kaikkien käyttötilojen osalta, uusitaan ikkunat ja parannetaan ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden ilmatiiveyttä kattavasti sekä uusitaan vesikatto ja talotekniset järjestelmät sekä puhdistetaan, säädetään ja tasapainotetaan rakennuksen ilmanvaihto, voidaan korjausten jälkeen tavanomaisesta poikkeava olosuhde arvioida alustavasti koko rakennuksen käyttötiloissa tasolle epätodennäköinen.

Terveydellisen merkityksen osalta astman ja hengitystieoireiden lisääntymisen riski kosteusvaurioihin liittyen on kirjavarastossa ja kellarikerroksen korjaamattomissa tiloissa, mikäli oleskelu näissä tiloissa on pitkäaikaista. Muuten tiloissa ei ole todettuna merkittävää altistumisolosuhdetta eikä niissä arvioida olevan erityistä sairastumisen vaaraa. Lisäksi on jossain määrin todettavissa sisäilmaston laatua heikentäviä tekijöitä, erityisesti ilmanvaihtojärjestelmässä, tällaiset voivat vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen ja aiheuttaa sisäympäristöön liittyvää oireilua.

Kevään 2024 aikana sisäilmastoselvitystä ja olosuhdearviota täydennetään kattamaan kansalaisopiston tilat. Lisäksi keväällä toteutetaan sisäilmakysely kansalaisopiston tiloissa työskentelevälle henkilöstölle. Edellä mainittujen lisäselvitysten perusteella työterveyshuolto laatii kansalaisopistolle terveydellisen merkityksen arvion sisäilmatilanteesta.

Liitteet

• Tarveselvitys raportti
• Liite 1: Haastatteluiden ja tilahavainnoinnin yhteenveto
• Liite 2: Käyttäjäpersoonat
• Liite 3: Työpajojen yhteenveto
• Liite 4: Kyselyiden yhteenveto
• Liite 5: Benchmark-yhteenveto
• Liite 6: Tilaohjelma kansalaisopisto
• Liite 7: Satakunnan museon arvio kohteesta

Perustelut

Asian esittely ja aikaisempi käsittely (sivistyslautakunta 30.1.2024 § 6) ovat historiatiedossa.

Tarveselvityksen tiivistelmä
Porin seudun kansalaisopiston opistotalo sijaitsee vuonna 1976 rakennetussa kiinteistössä osoitteessa Gallen-Kallelankatu 12. Samassa rakennuksessa toimii myös Porin pääkirjasto. Nykyinen toiminta on kiinteistön alkuperäisellä paikalla. Rakennusta ei ole peruskorjattu mittavasti toiminnan aikana ja vuodesta 1976 toiminnan luonne ja tarpeet ovat merkittävästi muuttuneet sekä toiminnan volyymi kasvanut.

Tarveselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa tulevaisuuden kansalaisopiston toimintojen tarpeet, jotta seuraavassa hankeselvitysvaiheessa voidaan lähteä selvittämään tarkemmin tarpeen toteuttamista, korjausten laajuutta, aikataulua ja budjettia. Lisäksi hankesuunnittelun aikana hankkeen toteutustapa hahmottuu ja tarkentuu tarveselvityksiin perustuen. Laadittu tarveselvitys on tehty samaan raporttiin kuin kirjaston tarveselvitys, mutta tässä esityksessä keskitytään vain kansalaisopiston tilatarpeisiin. Kirjaston tarveselvitys on mennyt jo aiemmin vapaa-ajan lautakunnan kautta poliittiseen päätöksentekoon.

Tarveselvityksen monialaisen työryhmän mukaan kansalaisopiston mukaiset tilatarpeet saadaan mahtumaan nykyiseen kiinteistöön. Muutostyöt tulee suunnitella yhdessä Satakunnan museon kanssa huomioiden kuitenkin tilojen käyttäjien toiveet ja toiminnan vaatimat tarpeet. Huomioitavaa on se, että kansalaisopisto ja kirjasto voivat jatkossa sijaita samassa kiinteistössä, mutta toiminnot voivat myös hyvin sijoittua eri kohteisiin. Siten kansalaisopistolla ja kirjastolla ei ole keskenään merkittävää synergiaetua ja yhteiskäyttöiset tilat olisivat käytännössä muutamia tapahtumatiloja ja kahviota lukuun ottamatta vain työ- ja sosiaalitiloja. Yhtenä vaihtoehtona kansalaisopiston uusille tiloille on esitetty Liisanpuiston tiloja, joita tarkastellaan tarkemmin tulevassa hankesuunnitteluvaiheessa.

Kaavatilanne
Porin kaupungin ruutuasemakaavan alueelle toteutettiin rakennusperinnön inventointi vuonna 2019. Sen mukaan Porin kaupunginkirjaston ja kansalaisopiston (ent. työväenopisto) tasakattoinen rakennusmassa rajautuu kolmeen kaupunkikeskustan katuun (Pohjoispuisto, Gallen-Kallelankatu ja Otavankatu). Se hallitsee pylväskäytävän sisäänkäynteineen katutilaa erityisesti pohjoisjulkisivullaan Gallen-Kallelankadun varrella.

Kirjaston tilat Pohjoispuiston ja Gallen-Kallelankadun varrella ovat kaksikerroksiset, kansalaisopiston (ent. työväenopiston) osuus Otavankadun varrella on kolmikerroksinen. Julkisivuissa on käytetty tummansinisiä, keraamisia laattoja ja betonia. Ikkunat ovat alumiinipuitteiset. Sisätiloille olennaisia elementtejä ovat mm. kattoikkunat, betonin käyttö mm. ikkunakuiluissa, kattokasetit ja voimakkaat värit. Kohde rajautuu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Laaditun inventoinnin mukaan rakennuksen arvo on historiallisesti, rakennushistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas rakennus.

Kansalaisopiston mahdollisten uusien tilojen sijainniksi on selvitetty Liisanpuiston ja ravintolakoulun rakennuksia, jotka sijaitsevat Malminpään kaupunginosassa. Rakennusten osalta on laadittu vuonna 2019 Satakunnan museon inventointiraportti. Vanha osa (1902) on oman aikansa arkkitehtuurin laadukas ja tunnistettava edustaja, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet ja muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Lisäksi rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä sekä julkisivut tulee säilyttää ja korjauksissa käyttää alkuperäisiä vastaavia materiaaleja. Uusi osa (1990) on rakennushistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas. Se on oman aikansa arkkitehtuurin tunnistettava edustaja, jonka kokonaishahmo ja julkisivut ovat pääosin säilyneet. Lisäksi myös tämä rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja korjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee huomioida rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri.

Hankkeen tarpeellisuus
Kansalaisopiston toiminta on kasvanut, eikä kaikkia toivottuja toimintoja pystytä tällä hetkellä tuottamaan nykyisissä tiloissa. Tiloissa on haasteita turvallisuuden osalta, mm. polttouunit on sijoitettu varastoon, eikä kohdepoistoja ole kaikkialla missä pitäisi. Tulevaisuuden tarpeet 
huomioiden kansalaisopiston tilat ovat tällä hetkellä liian pienet, joten lisätilalle on tarvetta.

Osana tarveselvitystä kaupunkilaisille tehtiin avoin kysely kansalaisopiston tiloista elokuussa 2022. Kaupunkilaiset antoivat kansalaisopiston tiloille yleisarvosanan 4.2 asteikolla 1–10. Henkilökunnan vastaava arvio kansalaisopiston työtiloista oli 4.7 asteikolla 1–10. Kansalaisopiston toimijoiden tilat saivat kaupunkilaisilta sekä henkilökunnalta heikon tai keskinkertaisen arvosanan, joka kertoo muutoksen tarpeellisuudesta. Käyttäjät eivät olleet tyytyväisiä nykyisiin tiloihin tai niiden toiminnallisuuteen. Kansalaisopiston kyselyyn vastasi 28 henkilöä.

Tilaohjelma
Tarveselvitys toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kansalaisopiston ja kirjaston johdon sekä henkilöstön kanssa. Osallistaminen toteutettiin havainnoinneilla/kohdevierailuilla, haastatteluilla, kyselyllä sekä osallistamisella työpajan ja tapaamisten muodossa. Lisäksi tilatarpeiden selvittämiseen osallistettiin tilojen käyttäjiä ja asiakkaita: kaikille avoimia työpajoja pidettiin kaksi ja lisäksi kansalaisopistolle ja kirjastolle tehtiin julkinen, avoin kysely. Tarveselvityksen tilaohjelma on laadittu osallistaen ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Jatkosuunnittelussa tilojen muunneltavuus ja monipuolisuus, sekä tilojen yhteiskäyttö asiakkaiden kanssa ja käyttöasteen parantaminen ovat tärkeässä roolissa. 

Liitteissä 6 esitetty tilaohjelma kuvaa kansalaisopiston tilatarpeen määrällisesti sekä antaa suunnan tilojen tarkemmalle suunnittelulle. Esitetyt tilojen koot ja määrät on koostettu havainnoinnin, haastattelujen ja työpajojen tuloksena tarveselvitystiimin kesken. Tilaohjelman tilojen muotoilussa on hyödynnetty kaupunkilaisilta kerättyjä ideoita ja ajatuksia tarpeellisista tiloista ja toiminnoista, jolloin tulevat tilat vastaavat mahdollisimman hyvin ja laajasti tilojen käyttäjien tarpeisiin. Lisäksi kansalaisopiston tilatarpeessa korostuvat erilaiset oppimisympäristöt, joissa oppiminen ja opetus tapahtuu. Kansalaisopiston opetustilojen tarpeessa on huomioitu erityisesti erilaisten oppiaineiden vaatimat erilaiset tarpeet, esim. kuvaamataidon luokkien väljyys mahdollistaa erilaisten taidemuotojen harrastamisen.

Tilojen nykytilanne
Rakennukseen on tehty kevään 2020 aikana rakenteiden, putkistojen ja ilmanvaihdon kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella, kokonaisuutta arvioiden, voidaan rakennuksen todeta olevan täydellisen peruskorjauksen tarpeessa.

Kuntotutkimusten jälkeen rakennukseen on tehty erilaisia korjaustoimenpiteitä. Kellaritiloissa sijaitsevan auditorion saneeraus on valmistunut kesällä 2022. Vesikatolle on tehty paikallisia korjaustoimenpiteitä. Ilmanvaihto on nuohottu, säädetty ja mitattu. Lämpökuorman pienentämiseksi kirjaston ikkunoihin on asennettu syksyllä 2022 selektiivikalvot ja osassa kirjastoa on myös jäähdytys. Olosuhdeseuranta on asennettu kirjastoon kesän 2022 aikana. Olosuhdeseurannalla on seurattu kirjaston sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta (TVOC). Olosuhdeseurannan aikana lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus ovat pääsääntöisesti olleet vähintään tyydyttävällä tasolla.

Sisäilmatilanteen selvittämiseksi kirjaston puolelle on tehty kevään 2023 aikana sisäilmastoselvitys ja altistumisolosuhteiden arviointi, jonka perusteella työterveyshuolto on laatinut terveydellisen merkityksen arvion sisäilmatilanteesta. Epätavanomainen altistumisolosuhde on todettu olevan erittäin todennäköinen tai todennäköinen kellaritiloissa, muissa tiloissa mahdollinen. Toimintaa on turvattu asentamalla ilmanpuhdistimia tiloihin. Kellaritiloissa on käynnissä alapohjarakenteen tiivistyskorjaukset, joilla saavutetaan muita tiloja vastaava tilanne altistumisolosuhteiden osalta.

Kun kellarikerroksen alapohjarakenne uusitaan kaikkien käyttötilojen osalta, uusitaan ikkunat ja parannetaan ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden ilmatiiveyttä kattavasti sekä uusitaan vesikatto ja talotekniset järjestelmät sekä puhdistetaan, säädetään ja tasapainotetaan rakennuksen ilmanvaihto, voidaan korjausten jälkeen tavanomaisesta poikkeava olosuhde arvioida alustavasti koko rakennuksen käyttötiloissa tasolle epätodennäköinen.

Terveydellisen merkityksen osalta astman ja hengitystieoireiden lisääntymisen riski kosteusvaurioihin liittyen on kirjavarastossa ja kellarikerroksen korjaamattomissa tiloissa, mikäli oleskelu näissä tiloissa on pitkäaikaista. Muuten tiloissa ei ole todettuna merkittävää altistumisolosuhdetta eikä niissä arvioida olevan erityistä sairastumisen vaaraa. Lisäksi on jossain määrin todettavissa sisäilmaston laatua heikentäviä tekijöitä, erityisesti ilmanvaihtojärjestelmässä, tällaiset voivat vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen ja aiheuttaa sisäympäristöön liittyvää oireilua.

Kevään 2024 aikana sisäilmastoselvitystä ja olosuhdearviota täydennetään kattamaan kansalaisopiston tilat. Lisäksi keväällä toteutetaan sisäilmakysely kansalaisopiston tiloissa työskentelevälle henkilöstölle. Edellä mainittujen lisäselvitysten perusteella työterveyshuolto laatii kansalaisopistolle terveydellisen merkityksen arvion sisäilmatilanteesta.

Liitteet

• Tarveselvitys raportti
• Liite 1: Haastatteluiden ja tilahavainnoinnin yhteenveto
• Liite 2: Käyttäjäpersoonat
• Liite 3: Työpajojen yhteenveto
• Liite 4: Kyselyiden yhteenveto
• Liite 5: Benchmark-yhteenveto
• Liite 6: Tilaohjelma kansalaisopisto
• Liite 7: Satakunnan museon arvio kohteesta