Päätöksen peruste
Kaavatilanne
Alueella ei ole asemakaavaa.
Rakennuspaikalla on voimassa Pohjois-Porin oikeusvaikutukseton osayleiskaava (hyv. 7.5.2001) ja Säteri on kaavan mukaan AP-1 / s alueella, eli pientalovaltainen asuntoalue, jota yleiskaavan tavoitetilanteeseen mennessä ei asemakaavoiteta. AP, AT ja AP-1 alueille voidaan asumisen lisäksi sijoittaa asuinympäristöön soveltuvia toimitiloja. Rakennushankkeiden tulee kokonsa ja muotonsa puolesta soveltua ympäristöön ja täyttää ympäristöhygieeniset vaatimukset.
Satakunnan maakuntakaavassa rakennuspaikka sijaitsee merkinnän kh-1 alueella eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Rakentamisrajoitus ja poikkeaminen
Alueella ei ole rakentamiseen oikeuttavaa, voimassa olevaa kaavaa. Rakennuspaikka on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n suunnittelutarvealuetta. Pykälän 16 mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
Lisäksi poiketaan yleiskaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.
Naapurien kuuleminen
Hakija on kuullut kaikki naapurit. Naapureilla ei ole huomautettavaa tähän hakemukseen (MRL 173 §). Yksi naapureista kuitenkin kuulemisen yhteyteen kirjannut kysymyksen, että onko navetan vintin äänieristystä parannettu, koska bassonjytke on koettu häiritseväksi. Navetan kokoontumistila ei kuitenkaan liity nyt haettavaan käyttötarkoituksen muutokseen kuin välillisesti, mutta koettu haitta viedään hakijan sekä alueen toimijan tietoon.
Lausunnot
Varsinais-Suomen ELY-keskus (VARELY/211/2024):
”Kannanottonaan ELY-keskus toteaa, että hanke sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) ”Kellahden kartanomaisema” ja että Säterin rakennuskanta on erityisesti mainittu alueen kuvauksessa.
Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että alueen yleiskaava, Pohjois-Porin osayleiskaava, on oikeusvaikutukseton.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan haettu käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen. Hakemuksen mukaan julkisivuihin ei ole tarkoitus tehdä muutoksia, mutta suunnitteilla on sisäisiä muutoksia. Sisätilojen muutosten osalta ELY-keskus toteaa, että kartanon päärakennuksessa on ulkoasun ohella säilynyt vanhaa kiinteää sisustusta (mm. tulisijoja, peiliovia, listoja, pintamateriaaleja jne), joiden säilymisestä ja korjaamisesta on tarpeen huolehtia muutostöiden yhteydessä. Pysäköintijärjestelyiden osalta ELY-keskus esittää erityistä huomiota kiinnitettäväksi niiden sijoitteluun ja arvokkaaseen ympäristöön sopeuttamiseen mm. istutusten avulla. Lisäksi ELY-keskus muistuttaa, että Satakunnan Museota on tarpeen kuulla rakennusluvan osalta.
ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue lausuu lisäksi suunnitelmiin naapurina sijaitsevan maantien 13017 osalta seuraavaa:
Mikäli rakennuksiin tai maanpinnan muotoihin ei tehdä muutoksia, ei ELY-keskuksen L-vastuualueella ole muuta lausuttavaa, kuin että juhlatilan ajoneuvojen pysäköintipaikat tulee suunnitella niin, etteivät ne ole näkemäesteenä maantiellä kulkevalle tai siihen liittyvälle liikenteelle”.
Satakunnan museon lausunto:
”Satakunnan Museolta on pyydetty lausuntoa koskien suunnittelutarveratkaisuhakemusta osoitteessa Kellahdentie 500 sijaitsevalle kiinteistölle Säteri 609-412-1-310. Hakija hakee lupaa poiketa yleiskaavamääräyksestä ja muuttaa Kellahden säterin päärakennuksen käyttötarkoitus asuinkäytöstä juhlatilaksi. Lupaa haetaan viiden vuoden määräajaksi. Rakennus ei ole enää hetkeen ollut varsinaisessa asuinkäytössä ja hakemuksen mukaan muutoksella mahdollistetaan rakennuksen monipuolisempi käyttö.
Kellahden Säterin päärakennuksen runko on vuodelta 1818. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin 1860-luvulta, jolloin valtionagronomi Henry Gibson suunnitteli vanhaan rakennusrunkoon mahtavan kaksikerroksisen poikkipäädyn. Pääoven yllä oleva altaani on vuodelta 1937. Julkisivuihin on suunniteltu pieniä muutoksia vuonna 1960 arkkitehti (SAFA) Mikko Heliövaaran toimesta. Kartanon päärakennus sijaitsee vanhan puiston keskellä. Myös puistosommitelma, talousrakennus ja tiilinen karjasuoja ovat Gibsonin käsialaa. Kartanon päärakennus sijaitsee vanhan puiston keskellä.
Hakemuksen mukaan päärakennuksen julkisivuihin tai rakenteisiin ei tule kohdistumaan muutoksia. Sisätiloissa tilojen käyttötarkoitusta muutetaan siten, ensimmäisen kerroksen tiloihin muodostetaan 49 asiakaspaikkaa. Keittiötilat muutetaan lämmityskeittiöksi.
Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kellahden kartanomaisema (RKY 2009) sekä maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön Kellahden kulttuurimaisema (Satakunnan rakennusperintö 2005/2023). Nämä arvoalueet on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 (2019), jossa niihin liittyy suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä."
Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Oikeusvaikutteettomassa Pohjois-Porin osayleiskaavassa 2000 (2001) säterin päärakennus sijoittuu pientalovaltaiselle asuntoalueelle, jolla ympäristö säilytetään (AP-1/s).
Satakunnan Museo näkee, että haettu käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen, eikä uhkaa rakennuksen julkisivuja tai lähtökohtaisesti pihapiiriä. Museo pitää myös tärkeänä, että arvokkaalla rakennuksella on käyttöä. Koska kyseessä on hyvin arvokas säterin päärakennus, on sisätilojen muutoksessa hyvä huomioida säilynyt iäkäs kiinteä kalustus, kuten kaakeliuunit, ovet, pinnat sekä listoitus. Pihapiirissä kaikessa toiminnassa on huomioitava valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Mikäli kiinteistön rakennuksiin tai pihapiiriin on jatkossa tarkoitus tehdä muutoksia, haluaa Satakunnan Museo suunnitelmat nähtäväksi hyvissä ajoin”.
Asian harkinta
Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:
”Yleiskaavassa rakennuspaikka on asuntoaluetta. Rakennus ei ole pitkään aikaan ollut varsinaisessa asuinkäytössä. Muutos mahdollistaisi rakennuksen monipuolisemman käytön”.
Toimijalta on saatu erillinen liite kartanon alueella tapahtuvasta toiminnasta:
”PALVELUT
- Catering-palvelut
- Vintillä hää- ja muut tilaisuudet
- Kartanon päärakennuksessa menut ja kokouspalvelut
- Kartanon saunalla kokouspalvelut
- Lisää palveluistamme www.kellahdenkartano.fi
Kartanon kiinteistöllä on varsinkin kesäsesonkina tarkoitus järjestää samanaikaisesti useampaa eri tapahtumaa.
Kartanon päärakennus palvelee sekä eri sesongin menuasiakkaita, että kesällä kesäravintolana yhteensä kuuden viikon ajan.
Määräaikaisuuden syy on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus”.
Asia on ollut esillä elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtajan asettamassa rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmässä 11.6.2024. Työryhmä puoltaa hakemusta.
Kyseessä on olemassa oleva suojeltu ja arvokas rakennettu kokonaisuus, jolle nyt halutaan antaa uutta elämää ja tuoda samalla rakennuskantaa yleisölle avoimeksi. Hakemuksen mukainen alueen käytön muutos ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta sekä maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. (MRL 137 §). Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista. (MRL 171 §).
Työryhmä esittää suunnittelutarveratkaisun ja poikkeusluvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti määräaikaisena (viisi vuotta).
Päätösvallan peruste
Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintasäännön 16 §:n mukaan toimialajohtaja päättää muista kuin hallintosäännön 27 §:n 8. ja 9. kohdan tarkoittamista suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeamisista MRL 171 §:n perusteella.