Perustelut
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueella (yhteysviranomainen) on käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukainen arviointiselostus, joka koskee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen (hankkeesta vastaava) hanketta Valtatien 2 parantaminen Porin keskustan kohdalla. ELY-keskus pyytää Porin ja Ulvilan kaupunginhallituksia antamaan lausuntonsa arviointiselostuksesta 7.3.2025 mennessä. Lausuntoon pyydetään liittämään kaupunkien ympäristönsuojelua, teknisestä tointa, maankäyttöä, terveydensuojelua ja sosiaaliasioita käsittelevien lautakuntien tai viranhaltijoiden lausunnot / näkemykset.
Kaupungin kirjaamo on lähettänyt lausuntopyynnön tiedoksi elinvoima- ja ympäristötoimialalle. Arviointiselostus liitteineen löytyy sähköisenä ympäristöhallinnon verkkosivuilta www.ymparisto.fi/vt2-parantaminen-Pori-YVA.
Elinvoima- ja ympäristötoimialan aikaisemmin YVA-ohjelmasta antama lausunto on liitteenä. Toimialalta YVA-selostusta ovat kommentoineet ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö sekä ympäristösuunnitteluyksikkö.
Ehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon:
Yleistä
Kokonaisuutena YVA-selostus on rakenteeltaan selkeä ja sisällöltään kattava.
Melu ja tärinä
Meluntorjunta on YVA-selvityksen erityiskysymys, koska melu on keskeinen ongelma suunnittelualueella. Tässä lausunnossa meluproblematiikkaa tarkastellaan niin ympäristösuunnittelun, ympäristövalvonnan kuin terveysvalvonnan näkökulmasta.
Melulle altistumisella tiedetään olevan useita negatiivisia terveysvaikutuksia, kuten melun häiritsevyys, unen häiriintyminen, elimistön stressireaktio, kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski, kognitiiviset häiriöt lapsilla sekä tinnitus. Tutkimusten mukaan liikenteen melu on terveydelle toiseksi haitallisin ympäristöhäiriö ilmansaasteiden jälkeen. Siksi valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoihin tulee lähtökohtaisesti pyrkiä.
Vaihtoehdoissa VE 0+ ja VE 1 toteutetaan laajasti meluntorjuntaa, mikä parantaa merkittävästi hankkeen vaikutusalueen melutilannetta ja vähentää melulle altistuvien ihmisten määrää. Vaihtoehto VE 1 vastaa meluntorjunnaltaan, kuten myös kokonaisuudessaan, vuonna 2022 valmistunutta tiesuunnitelmaa. Ohjearvot ylittävälle yli 55 dB melulle altistuvien ihmisten määrä vähenee nykyisestä VE 0+ vaihtoehdossa 27 % ja vaihtoehdossa VE 1 noin 23 %. Vaihtoehdossa VE 1 on enemmän meluntorjuntaa kuin vaihtoehdossa VE 0+, mutta myös suurempi nopeusrajoitus, joka kasvattaa melutasoja. Kokonaisuutena tarkasteltuna vaihtoehtojen välillä ei ole kuitenkaan suurta eroa melulle altistumisessa.
Tiesuunnitelmassa vuodelta 2022 on esitetty toteutettavat meluntorjuntarakenteet (seinä, kaide, valli/suojapenger) sijainti- ja ulkoasutietoineen, mutta YVA-selostuksesta ne puuttuvat. Selostuksen muutoin hyvin havainnollistavasta kuvamateriaalista eri kohteiden meluntorjuntarakenteiden mittasuhteita ei pysty hahmottamaan. Rakenteiden korkeus- ja leveystiedot puuttuvat myös tekstistä.
Kuten selostuksessakin todetaan, melusuojaukset ovat merkittäviä ja näkyviä rakenteita kaupunkikuvassa ja tieympäristössä. Ne sulkevat osin näkymiä tieltä lähimaisemaan ja asuinalueilta tien suuntaan. On tärkeää, että melurakenteiden mittakaava suhteessa lähialueen asutukseen on selkeästi esitetty myös YVA-selostuksessa. Erityisesti, kun meluntorjunta rakentuu lähelle asuinrakennuksia ja pihapiirejä, rakenne voidaan kokea viihtyvyyshaitaksi, vaikka se lieventää meluvaikutusta.
Meluntorjunnassa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan sekä meluntorjuntarakenteita että kasvillisuutta. Kasvillisuuden käyttö voi luoda miellyttäviä ääniympäristöjä ja lieventää melun kokemusta.
Rakentamisen ja purkamisen aikana syntyy melua ja tärinää, joka voi olla erityisen häiritsevää. Ympäristönsuojelulain 118 § mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Jos hanke toteutetaan usean kunnan alueella, ilmoitus tehdään valtion valvontaviranomaiselle, jonka toimialueella melu tai tärinä pääasiallisesti ilmenee. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.
Liikenteestä aiheutuva melu on terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta hankkeen merkittävin vaikutus. Rakentamisaikainen melu ja sen torjuntatoimet on otettu arviointiselostuksessa hyvin huomioon. Selostuksesta ilmenee, että molemmissa vaihtoehdoissa melutilanne paranee nykyisestä ja melulle altistuvien määrä vähenee. Kuitenkin hankkeen toteutuksen jälkeenkin vaikutusalueella sijaitsee useita asuinrakennuksia, joissa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ulkomelun ohjearvot ylittyvät. Ulkomelun ohjearvojen ylittyessä voidaan olettaa, että myös asumisterveysasetuksen (545/2015) sisämelun toimenpiderajat ylittyvät. Yleisesti sisämelun toimenpiderajojen oletetaan pysyvän sallituissa rajoissa, kun ulkomelutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja.
Arviointiselostuksessa on tuotu esille, että hankkeen toteuttaminen siten, että ulkomelun ohjearvot alittuisivat kaikkien lähialueen asukkaiden kohdalla, ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vaihtoehdossa VE 0+ melutorjuntaa toteutettaisiin vähemmän kuin vaihtoehdossa VE 1, joten vertailu ei ole kaikilta osin tasapuolinen.
Arviointiselostuksessa meluntorjuntatoimenpiteitä ja niiden kannattavuutta tarkastellaan lähinnä suhteessa olemassa oleviin ohjearvoihin. Tulee kuitenkin huomioida, että pienetkin vähennykset melualtistumisessa, jotka voidaan saavuttaa esimerkiksi meluestein ja nopeusrajoituksin, parantavat elinympäristön terveellisyyttä, vaikka niillä ei saavutettaisikaan nykyisten ohje- ja toimenpiderajojen alittumista. Lisäksi arviointiselostuksessa melulle altistuvien määrä vaikutusalueella on esitetty vain päiväsajan osalta. Altistuvien määrää tulisi tarkastella myös yöajalta, koska unen häiriintyminen alkaa jo pienemmillä äänenpainetasoilla. Myös tästä syystä vähäisetkin hyödyt, jotka voidaan saavuttaa muun muassa meluaitojen korkeutta kasvattamalla tai nopeusrajoituksia laskemalla tulee huomioida.
Melun torjuntakeinot tulee suunnitella riittäviksi, koska tieliikennemelun aiheuttamiin meluhaittoihin puuttuminen jälkikäteen on haastavaa. Yhteenvetona terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta hanke tulee toteuttaa niin, että melualtistumista saadaan vähennettyä mahdollisimman paljon.
Ilmanlaatu
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/2881 ilmanlaadusta ja sen parantamisesta tuli voimaan 10.12.2024. Raja-arvot kiristyvät merkittävästi vuonna 2030, minkä vuoksi ilmansaasteiden terveyshaittojen vähentämistä tukevat toimet korostuvat entisestään tulevina vuosina. Ilmanlaadun parantamiseksi on tärkeää säilyttää ja lisätä kasvillisuutta valtatien ja asuinalueiden välissä sekä toteuttaa muita toimenpiteitä pölyn leviämisen estämiseksi.
Arviointiselostuksen mukaan ilmanlaadun osalta hankevaihtoehdoilla ei ole suuria eroavaisuuksia. Vaihtoehdossa VE 1 suositusetäisyyden alle jää jonkin verran enemmän asuinrakennuksia kuin muissa vaihtoehdoissa ja näin ollen vaihtoehdon VE 1 vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäisesti kielteisiä. Vaihtoehdon VE 1 osalta haittojen lieventämistoimenpiteet tulee huomioida ja konkretisoida suunnittelussa nykyistä paremmin.
Pohjavesi
Vaikutukset pohjavesialueeseen on käsitelty kattavasti. Pohjavesialueen suojelun kannalta onnettomuusriskien vähentäminen alueella on oleellista. Arviointiselostuksen mukaan sekä vaihtoehto VE 0+ että vaihtoehto VE 1 parantavat liikenneturvallisuutta ja pienentävät onnettomuusriskiä. Tämä on oleellista pohjavesialueen suojelun kannalta. Rakentamisaikaiset vaikutukset pohjavesialueeseen tulee ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. Suunnittelussa tulee olla yhteydessä myös Porin Veteen.
Luonnon monimuotoisuus
Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitu asiantuntija-arvioina. Monimuotoisuuteen liittyvät seikat on asiallisesti selvitetty. Tosin mahdollisuuksista tukea luonnon monimuotoisuutta (paahderinteet, ketonukki) välittyy ylioptimismi. Selostuksesta ei käy myöskään ilmi mikä taho niiden toteuttamisesta vastaisi.
Suunnittelualueen luontoarvot ovat jo nykytilanteessa melko vähäiset. Hankevaihtoehtojen VE 0+ ja VE 1 luontoympäristön vaikutusten vertailussa selostuksessa todetaan, että molemmat vaihtoehdot aiheuttavat vain vähäisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Luonnon kannalta vaihtoehtoa VE 0+ on parempi, koska rakentaminen on vähäisempää.
Vieraslajikasvustojen kitkennän mahdollistuminen molemmissa vaihtoehdoissa mainitaan myönteisenä luontoympäristövaikutuksena. Tarkennuksena on todettava, että jo nykyinen, voimassa oleva vieraslajilainsäädäntö (1709/2015 Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta) edellyttää kiinteistön omistajan tai haltijan huolehtimaan kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämisestä tai sen leviämisen rajoittamisesta. Hankevaihtoehtoihin kirjattu välillinen myönteinen vaikutus luontoympäristöön, vieraslajikasvustojen kitkentä / vieraslajitilanteen paraneminen oikeinhoidetulla maankäytöllä, on toimenpide, josta tulee huolehtia hankkeen toteutumisesta riippumatta.
Tällä hetkellä vieraslajien torjunnan käytännön toteutuksessa on erittäin suurena haasteena, ettei Porin seudulla ole vastaanottopaikkaa vieraskasvilajeja sisältävälle maamassalle. Asia on tärkeä ja koska poistettavat massamäärät tulevat olemaan kohtuullisen isoja, kysymys vastaanottopaikasta pitää saada ratkaistua viimeistään tämän hankkeen toteutukseen mennessä. Vieraslajimaamassojen asianmukainen käsittely on myös asiakokonaisuus, joka tulee huomioida haittojen lieventämistä ja jatkosuunnittelua käsitellessä. YVA-selostuksen kyseisestä luvusta ”20.2.Haittojen lieventäminen ja jatkosuunnittelussa huomioon otettavat” se on jäänyt mainitsematta.
Myönteistä on, että haitallisten vaikutusten torjuntatoimiin on kirjattu Suntinojan merkitys tärkeänä Euroopan majavan kulkureittinä. Samoin on kirjattu haittojen lieventämiseen ja jatkosuunnitteluun kalojen kutu- ja nousuaikojen huomiointi vesistörakentamisen ajoittamisessa sekä lintujen pesimäajan huomioiminen rakentamisen ajoittamisessa.
Kaupunkialueella tiiviisti rakennetussa ympäristössä niukat viheralueet ovat arvokkaita sekä asukkaiden että luonnon näkökulmasta. Lähiluontokohteista Musanpuistoon osoitettu rakentaminen yhdistettynä kaupungin jo suorittamiin omiin hakkuisiin pienentää viheralueen pinta-alan murto-osaan nykyisestä, sillä Tikkulan uusi katuyhteys on mukana molemmissa vaihtoehdoissa VE 0+ ja VE 1.
Happamat sulfaattimaat
YVA-selostuksen mukaan suunnittelualueella on todettu pohjatutkimusten yhteydessä paikoin viitteitä happamista sulfaattimaista: ”Tarkempia tutkimuksia on tehty tiesuunnitelmassa (2022) kadun K1 ja varsinkin siltapaikkojen S4 ja S5 läheisyydessä, sillä näihin kohtiin on suunniteltu merkittävimmät maaleikkaukset. Laboratoriotutkimustulokset on esitetty tiesuunnitelman geoteknisessä raportissa. Tutkimustulosten perusteella alueella esiintyy happamia sulfaattimaita, jotka on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa”. Havainnollistavan kartta-aineiston puuttuminen happamien sulfaattimaiden esiintymisalueista vaikeuttaa asian hahmottamista YVA-selostuksessa. Samoin puuttuu hulevesialtaiden sijaintia havainnollistava karttaliite.
Liikenne
Valtateiden 2 ja 8 parannustoimet eivät vaikuta joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Valtatiellä ei ole pysäkkejä eikä tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset eikä markkinaehtoinen joukkoliikenne käytä tieosuutta. Joukkoliikenteen sujuvuuteen vaikuttaa eniten Ruutukuopan liittymäjärjestelyjen toimivuus keskustasta valtatielle 8 Rauman suuntaan suuntautuvassa liikenteessä.
Joukkoliikenteen näkökulmasta ehdotettu uusi Tikkulan alitus ei lisää reittimahdollisuuksia, sillä uusi tieyhteys ei yhdistä asuinalueita tai toimi kouluille tai keskustaan suuntautuvan liikkumisen tarpeeseen.
Kevyenliikenteen osalta vaikutustenarvioinnissa on tunnistettu Laanin liittymän laaja estevaikutus pyöräilylle ja kävelylle. Arvioinnissa ei ole kuitenkaan tutkittu saavutettavuuden muutoksia ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn näkökulmista nykytilassa ja kahden eri muutosvaihtoehdon toteutuessa.
Muilta osin molempiin vaihtoehtoihin VE 0+ ja VE 1 sisältyy kevyenliikenteen yhteyksien parantamista. Nämä uudet ratkaisut, kuten pyörätie Professorintieltä Karjarannantielle, ovat myönteisiä ja lisäävät mahdollisuuksia sujuvaan jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen.
Ilmastonmuutos
Tienrakennus ei ole ilmastoystävällistä ja YVA-selostuksessa onkin todettu, että valtatien VT2 parantaminen ei edistä ilmastotavoitteiden saavuttamista. Molemmista vaihtoehdoista VE 0+ ja VE 1 aiheutuu kohtaisen kielteisiä vaikutuksia ilmastolle. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja haittoihin varautumisen käsittely jäi selostuksessa melko suppeaksi viittauksella, että haittoihin varautuminen otetaan huomioon tarkemmassa tiesuunnittelussa.
Seurantaohjelma
YVA-selostuksessa on esitetty ehdotus seurantaohjelmasta. Keskeisiksi seurantatarpeiksi on tunnistettu melu- ja tärinätilanteen seuranta sekä pohja- ja pintaveden laadun seuranta. Näiden ohella seurantaohjelmaan tulee sisällyttää vieraslajiseuranta (1709/2015 Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta).