Kaupunginvaltuusto, kokous 25.8.2025

Perustelut

Porin kaupunkistrategiassa on linjattu, että kestävän kehityksen edistymisestä raportoidaan vuosittain. Strategia perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joita on kaikkiaan 17. Tavoitteiden alle on kerätty erilaisia indikaattoreita kuvaamaan niiden edistymistä.​ Porissa valittiin strategiapäällikön johtaman viranhaltijatyöryhmän työnä vuonna 2021 tarkasteluun seitsemän tavoitetta ja niihin liittyen 24 avainindikaattoria. Kestävän kehityksen tavoitteista tarkasteluun valittiin Terveyttä ja hyvinvointia, Hyvä koulutus, Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, Kestävää teollisuutta, Innovaatioita ja infrastruktuureja, Kestävät kaupungit ja yhteisöt, Ilmastotekoja ja Maanpäällinen elämä. Vertailukaupunkeina ovat Kouvola, Turku, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Vaasa ja Lappeenranta. 

Kaupungilla on käytössään MayorsIndicators -työkalu, jonka avulla voidaan seurata avainindikaattorien kehitystä Porissa ja verrata niitä kahdeksaan verrokkikaupunkiin. Työkalu hyödyntää suurien aineistojen tilastollisia arvioita 1000 kunnasta Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta, Suomesta mukana on kaikki vähän yli 300 kuntaa. Indikaattorien tietoaineistot perustuvat useiden tiedontuottajien tilastoihin ja aineistoihin (mm. Tilastokeskus, STUK, LUKE, Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto, SYKE). Tarkemmat lähdetiedot ja indikaattorien kuvaukset löytyvät kunkin indikaattorin omalta sivulta liiteraportista.​ 

Raportti keskittyy paikallisesti 24 olennaiseen avainindikaattoriin, mutta MayorsIndicators -verkkosivulta voi selata yli 200 indikaattorin tietoja. Sivustolla voi selata tavoitteita ja indikaattorikuvauksia ilman tunnuksia. Kaupungin verkossa pääsee näkemään Porin tilanteen indikaattoreittain sekä vertaamaan sitä muihin kuntiin ja erityisesti verrokkikaupunkeihin. 

Vertailu verrokkikaupunkien kanssa (Porin sijoitus vertailussa) 

Indikaattorien tarkemmat laskentatavat löytyvät liiteraportista. Vertailuissa verrokkikaupunkien kanssa keskiarvo on Porin osalta 5,7 eli hieman keskitason alapuolella. Toisaalta kun verrataan avainindikaattorin arvojen kehitystä Porissa, on trendi positiivinen 11 indikaattorissa ja negatiivinen seitsemässä (kuuden indikaattorin kohdalla tilastointi joko päättynyt tai arvo tilastoitu ensimmäistä kertaa). 

MayorsIndicators-työkalu tuottaa vuosittain seurantaraportin, jonka avulla voidaan kestävän kehityksen etenemistä seurata Porissa. Hyvänä puolena työkalussa on, että se hyödyntää kuntatasolla muuten vaikeasti kerättäviä tilastomassoja, mahdollistaa vertailun eri kuntien kanssa ja tuottaa aikajanoja eri indikaattorien suhteen, jolloin kunnan kehitystä indikaattorin suhteen voidaan seurata pidemmältä ajalta. Työkalun puutteena on,- että tilastoaineistot ovat useinkin useiden vuosien takaa, esimerkiksi Porin 24 avainindikaattorin osalta yli 60 % tilastoaineistoista on vuodelta 2021 tai aiemmin, vanhin vuodelta 2017. Vuosittaisen raportoinnin kannalta tämä on hankalaa. MayorsIndicators -raportointi ei myöskään erityisesti analysoi saatuja tuloksia, vaan se jää raportin tilaajan työksi. Indikaattorien suhteen on myös oltava tarkkana, ovatko ne oikeasti vertailukelpoisia muiden kuntien kanssa, vai vaikuttaako esimerkiksi kunnan pinta-ala vahvasti tuloksiin.  

Porin kaupunki on kuulunut kansalliseen ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkuntien HINKU-verkostoon vuodesta 2016, mihin liittyen kaupungissa on toiminut kaupungin eri toimijoiden edustajista koostuva, hiilineutraalisuutta edistävä HINKU-työryhmä. Vuoden 2016 loppupuolella Porin kaupunki sitoutui myös toteuttamaan kansallista Circwaste-hanketta, joka otti toimintansa loppuvaiheessa tehtäväkseen resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan tekemisen. Kaupunginhallitus hyväksyi valmistuneen tiekartan 9.10.2023 (§ 453) ohjaamaan Porin kaupungin kestävän kehityksen mukaista työtä 2020-luvulla ja toteuttamaan Porin kaupunkistrategiaa, sekä kokoamaan yhteen jo nyt käynnissä oleva, mutta hajallaan oleva työ. Kyseessä on mittava 89 toimenpiteen ohjelma ja jatkossa onkin luontevaa, että kaupungin kestävän kehityksen raportointi siirtyy seuraamaan tiekartan edistymistä, varsinkin kun kaupunginhallituksen päätöksen mukaan elinvoima- ja ympäristötoimiala velvoitettiin seuraamaan tiekartan toteutuksen etenemistä ja raportoimaan siitä vuosittain kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Myös HINKU-työryhmän työ tulee yhdistää samaan prosessiin. 

Vaikka resurssiviisas kiertotalouden tiekartta vie eteenpäin useita kestävän kehityksen näkökulmia kattavasti (mm. kiertotalous, ilmastonmuutos, luontokato) erityisesti Porin omista lähtökohdista käsin, voidaan MayorsIndicators -työkalulla seurata Porin kehityssuuntaa kansalliseen tasoon, sekä seurata tiettyjä hyvinvointiin liittyviä indikaattoreita. Työkalun käytöstä ei kannata kokonaan luopua, vaan käyttää sitä kestävän kehityksen raportoinnissa täydentävänä elementtinä. Raportointia on syytä myös kehittää suuntaan, jossa nykyinen hyvinvointi-, talous- ja HINKU-raportointi saadaan kytkettyä yhdeksi raportiksi kestävän kehityksen raportoinnin kanssa. 

Kestävän kehityksen tilan raportointi ei ole helppoa, eikä yksiselitteistä. MayorsIndicators -raportoinnin rajoitteista huolimatta voidaan arvioida, että Porin kaupungin kestävän kehityksen tila on verrokkikaupunkeihin nähden keskimääräisellä tasolla, suunta oikea ja kaupunkistrategiassa määriteltyihin tavoitteisiin on mahdollista päästä 2020-luvulla. Resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan juuri näihin aikoihin alkava toteuttaminen antaa Porin kaupungille hyvän raamin lähteä parantamaan kestävän kehityksen tilaa verrokkikaupunkeja nopeammin ainakin oman toimintansa osalta. Kestävän kehityksen tilan arviointi vaatii jatkossa kuitenkin seurannan ja raportoinnin kehittämistä edelleen. 

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 4.12.2023 § 544.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely on historiatiedoissa.

Perustelut

Porin kaupunkistrategiassa on linjattu, että kaupungin kestävän kehityksen edistymisestä raportoidaan vuosittain. Nyt valmistunut Porin kaupungin kestävän kehityksen raportti 2024 perustuu Resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan, MayorsIndicators-työkalun avainindikaattorien ja HINKU-päästölaskelmien tulosten tarkasteluun sekä laajaan hyvinvointikertomukseen ja kaupungin henkilöstön antamiin tiedonantoihin.

Porin kaupunkistrategia perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joita on kaikkiaan 17. Tavoitteiden alle on kerätty erilaisia indikaattoreita kuvaamaan tavoitteiden edistymistä.​ Porissa valittiin strategiapäällikön johtaman viranhaltijatyöryhmän työnä vuonna 2021 tarkasteluun seitsemän tavoitetta ja niihin liittyen 24 avainindikaattoria. Kaupungilla on ollut käytössään MayorsIndicators -työkalu, jonka avulla voidaan seurata avainindikaattorien kehitystä Porissa ja verrata niitä muihin kuntiin.

Kaupunginhallitus hyväksyi resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan 9.10.2023 (§ 453) ohjaamaan Porin kaupungin kestävän kehityksen mukaista työtä 2020-luvulla ja toteuttamaan Porin kaupunkistrategiaa, sekä kokoamaan yhteen jo nyt käynnissä oleva, mutta hajallaan oleva kestävyystyö. Kyseessä on mittava 89 toimenpiteen ohjelma ja onkin luontevaa, että kaupungin kestävän kehityksen raportoinnin painopiste on siirtynyt seuraamaan myös tiekartan edistymistä. Lisäksi Porin kaupunki on kuulunut kansalliseen ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäkuntien HINKU-verkostoon vuodesta 2016, mihin liittyen kaupungissa on toiminut kaupungin eri toimijoiden edustajista koostuva, hiilineutraalisuutta edistävä HINKU-työryhmä. Tiekarttatyö on vuonna 2024 yhdistetty HINKU-työryhmän työhön.

Kaupungin strategisessa kehittämisessä kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat toimintaa läpileikkaavan perustan, joka voi toimia kehittämisen pohjana. Se edellyttää usein kuitenkin monialaista osaamista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä laajaa yhteiskehittämistä eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Porin kaupungilla on monia toimialarajat ylittäviä yhteisiä tavoitteita, kuten Resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan 2030 toimenpiteiden etenemisen kirjaus tilinpäätökseen ja talousarviokirjaan sekä tiekartan tavoitetilojen ja toimenpiteiden toteuttamisen edistäminen. Mittarina tälle toimii toimenpiteiden osuus, joita edistetään (suunnittelu- tai toteutusvaihe) tai jotka ovat valmiit/toimintatapoja. Ensimmäinen välitarkastelu tehdään tältä osin vuoden 2026 talousarvion yhteydessä. Syksyllä 2024 toimenpiteistä oli 69 % suunnittelu- tai toteutusvaiheessa, 18 % oli valmiina tai muuttunut toimintatavaksi. Tiekartassa on sekä uusia että kehitteillä olevia toimenpiteitä, minkä lisäksi on myös tehty näkyväksi jo olemassa olevaa kestävyystyötä.

MayorsIndicators-palvelun avainindikaattorien perusteella Pori oli parantanut omaa tulostaan 10 avainindikaattorin osalta, kun tarkastellaan tuloksia vuodesta 2021. Nämä avainindikaattorit olivat:

Virkistys- ja urheilualueet (Rekisteröidyt virkistys- ja ulkoilualueet)

Alakoulujen saavutettavuus (Koulumatka alle 500m 7-12 vuotiailla)

Kirjaston käyttäjät (Käyntien määrä suhteessa väestöön)

Työllisyysaste (Työllisten 18-64 v osuus samanikäisestä väestöstä)

Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus (Korkeintaan 500 m etäisyydellä kaupasta asuvien osuus)

Taajama-aste (Taajamisssa asuvien osuus kunnan väestöstä)

Joukkoliikenteen kannattavuus (Vähintään 20 asukasta/ha -alueilla asuvien osuus)

Sähköisten ajoneuvojen latauspisteet (Sähköisten ajoneuvojen latauspisteiden määrä)

Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden (ALas-malli) (t CO2-ekv/asukas)

Päästökauppalaitosten kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv/asukas).

Porin tulos oli edennyt huonompaan suuntaan 6 avainindikaattorin osalta, kun tarkastellaan tuloksia vuodesta 2021. Nämä avainindikaattorit olivat: :

TEAviisari, liikunta (Kunnan liikunnanedistämisaktiivisuus asteikolla 0–100)

Kouluruoan väliin jättävät oppilaat (Kouluruuan väh.1krt/vko väliin jättävät 8.-9. luokkalaiset)

Kuntien välinen nettomuutto (Nettomuutto tulomuuttajien ja lähtömuuttajien erotuksena)

Majoitusliikkeiden käyttöaste 2024

Työpaikkojen moninaisuus (Työpaikkojen jakautuminen sektoreille, 100 paras)

Ilmanlaatu (PM10) (PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvo).

Yhden avainindikaattorin, Luonnonsuojelualueet (Luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet) tulos oli pysynyt samana. Jos vertaillaan rankingsijoituksia muiden kuntien kanssa, Porin sijoitus on parantunut 8 avainindikaattorin osalta ja huonontunut 9 avainindikaattorin kohdalla. Voidaan siis tulkita, että Pori on keskimääräisessä kansallisessa vauhdissa kestävyystyön osalta.

Kaupunki on sitoutunut vähentämään 80 % kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 lähtötasosta. Nykyisessä kaupunkistrategiassa tavoite on vielä kunnianhimoisempi: Porin on hiilineutraali vuonna 2030. Viimeisempien Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuodesta 2007 60 %, kun koko maan kuntien vähennyksen keskiarvo oli 43 %, joten ainakin 80 % päästövähennystavoite on täysin mahdollinen

Kestävän kehityksen tilan raportointi ei ole helppoa, eikä yksiselitteistä. Voidaan kuitenkin arvioida, että Porin kaupungin kestävän kehityksen tila ja kehitysvauhti on verrokkikuntiin nähden keskimääräisellä tasolla, suunta oikea ja kaupunkistrategiassa määriteltyihin tavoitteisiin on mahdollista päästä 2020-luvulla. Resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan toteuttaminen antaa Porin kaupungille hyvän raamin lähteä parantamaan kestävän kehityksen tilaa nopeammin muihin samankokoisiin kuntiin nähden, ainakin oman toimintansa osalta. Kestävän kehityksen tilan arviointi vaatii jatkossa kuitenkin seurannan ja raportoinnin kehittämistä edelleen. Tätä on myös tarkastuslautakunta vuoden 2024 tarkastuskertomuksessaan edellyttänyt. Raportointia onkin syytä kehittää suuntaan, jossa nykyinen hyvinvointi-, talous- ja HINKU-raportointi saadaan kytkettyä yhdeksi vastuullisuusraportiksi.

Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan toteuttamisen, MayorsIndicators-työkalussa käytettyjen avainindikaattorien ja HINKU-päästölaskelmien perusteella kestävä kehitys on vuonna 2024 edistynyt Porissa oikeaan suuntaan ja samalla vauhdilla muihin suomalaisiin kuntiin verrattuna. Toivon mukaan pitkäjänteinen kestävyystyö jatkuu myös uuden syksyllä 2025 hyväksyttävän kaupunkistrategian ohjaamana.