Elinvoima- ja ympäristölautakunta, kokous 3.9.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 75 Alueellinen poikkeaminen, Yyteri

PRIDno-2025-2896

Valmistelija

  • Mirja Rantanen, rakennetun ympäristön tarkastaja, mirja.rantanen@pori.fi

Perustelut

Hankkeen kuvaus

Yyterin kaupunginosassa (60), korttelien 30, 31, 32, 33 ja 34 kaikille tonteille haetaan mahdollisuutta käyttötarkoituksen muuttamiselle asemakaavan mukaisista vapaa-ajan asunnoista pysyvään asumiseen. Poikkeamishakemus on tullut vireille 27.1.2025 (alun perin yhden tontin osalta). Alkuperäinen hakija toimii alueellisen poikkeamishakemuksen asiamiehenä.

Rakennuspaikat / tontit

Hakemus koskee Yyterin (60.) kaupunginosan:

korttelin 30 tontteja 1, 2, 3 -> Rantapolku

korttelin 31 tontteja 1, 3, 5 -> Rantapolku

korttelin 31 tontteja 2, 4, 6 -> Dyynipolku

korttelin 32 tontteja 1, 3, 5 -> Dyynipolku

korttelin 32 tontteja 2, 4, 6 -> Hiekkapolku

korttelin 33 tontteja 1, 3, 5 -> Hiekkapolku

korttelin 33 tontteja 2, 4, 6 -> Kangaspolku

korttelin 34 tontteja 1, 2, 3 -> Kangaspolku

Yhteensä 24 tonttia, joista tällä hetkellä on rakentunut tai rakentumassa 16 kappaletta

Kaavatilanne ja poikkeaminen

Alue on Meri-Porin oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (hyväksytty 6.3.2001) pientalovaltainen asuntoalue (AP).

Alueella on asemakaava (609 1434), joka on hyväksytty 31.1.2005 (lv. 17.3.2005). Asemakaavassa korttelien kaikki tontit ovat ympärivuotisten loma-asuntojen tontteja (RA-3).

Poiketaan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.

Naapurien kuuleminen / suostumukset

Alueen kaikilta tontin omistajilta / haltijoilta on saatu kirjallinen suostumus alueellisen poikkeamisen hakemiseksi. Kunta on kuullut alueeseen rajoittuvat naapurit. Naapureilla ei ole huomautettavaa hakemukseen.

Alueellisen poikkeamisen kokonaisharkinta

Pysyvästä asutuksesta aiheutuu loma‐asutusta laajempi tarve muun ohella jätevesihuollon, liikenteen ja muun maankäytön suunnitelmalliseen järjestämiseen. Tämän vuoksi pysyvän asutuksen sijoittuminen ja sen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön tulisi lähtökohtaisesti aina suunnitella kaavalla.

Ajantasaisen rakentamislain 58 §:n mukaisesti kunta voi erityisestä syystä päättää, että alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta tai rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta voidaan poiketa laajemmalla kuin yhden rakennuspaikan käsittävällä alueella, jos kysymys on asemakaava-alueella olemassa olevan asuin-, liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön.

Rakentamislaissa säädetyt poikkeamisen edellytykset (§ 57) ovat myös yhtäläisesti alueellisen poikkeamisen edellytyksiä. Alueellisen poikkeamisluvan antamisen edellytyksenä on lisäksi, että siten edistetään olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa.

Hakemuksen kohteena olevalle alueelle vakituisen asumisen yksittäinen hyväksyminen voisi aiheuttaa haitalliseksi katsottavia vaikutuksia, joista selkeimpänä esiin nousee maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Alueen tontin omistajien ja -haltijoiden tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti muillekin vastaavassa asemassa oleville on myönnettävä vastaava poikkeamislupa, joten kaikki alueen korttelit kattava alueellinen poikkeamislupakäsittely on ko. kohteessa toimiva ja tasapuolisuuden varmistava päätöksentekotapa.

Kyseessä olevan alueen kaikki tontit ovat liittyneet / liitettävissä kunnalliseen vesihuoltoon. Lisäksi alueen läheisyydessä on vakituiseen asumiseen kaavoitettua aluetta.

Rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmän harkinta

Hakemusta on käsitelty elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtajan asettamassa rakennus- ja poikkeamislupatyöryhmässä. Työryhmä katsoo, että poikkeamisesta ei aiheudu olennaisia muutoksia nykytilaan. Vakituisen asumisen vaikutukset kyseessä olevalla alueella ovat vähäisiä ja hallittavia, eikä niiden järjestämiseksi ole tarvetta asemakaavoitukselle.

Poikkeaminen täyttää poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset (RakL 57 §). Poikkeamisluvan mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Koska oikeudelliset edellytykset täyttyy ja poikkeamiselle on osoittaa erityinen syy, poikkeamispäätöksen tulee olla myönteinen. Työryhmä esittää alueellisen poikkeamislupahakemuksen hyväksymistä.

Päätösvallan peruste

Porin kaupungin 1.6.2025 voimaan tulleen hallintosäännön 29 §:n 5 momentin 12. kohdan mukaan elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää rakentamislain 58 §:n mukaisen alueellisen poikkeamisen myöntämisestä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää myöntää alueellisen poikkeamisen.

Poikkeamislupa on hyödynnettävä viiden vuoden kuluessa alueellisen poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta (RakL 187 §). Ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä on haettava rakentamislupa poikkeamisen voimassaoloaikana.

Päätöksen valmistelusta ja käsittelystä peritään 1 200 euron maksu elinvoima- ja ympäristölautakunnassa 18.12.2024 (§ 146) hyväksymän taksan perusteella (§ 32).

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Merkitään, että rakennusvalvontayksikön päällikkö Marko Kallunki poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn jälkeen klo 18.07.

Tiedoksi

Hakemuksen asiamies, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Rakennusvalvonta, kaavoitus ja mapo

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.   

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;

2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa;

4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

5) kunnalla;

6) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;

7) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

Valitusaika                                                                                                               

Päätös on annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella julkaisemalla kuulutus ja kuulutettava asiakirja Porin kaupungin verkkosivujen sähköisellä ilmoitustaululla (https://pori.cloudnc.fi/fi-FI/Kuulutukset).

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä lukien, kun päätös annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Turun hallinto-oikeudelle:

Postiosoite:                              PL 32, 20101 Turku
Käyntiosoite:                            Sairashuoneenkatu 2-4
Sähköpostiosoite:                  turku.hao@oikeus.fi
Faksinumero:                           029 56 42414
Puhelinnumero:                      029 56 42400

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3. vaatimusten perustelut;
4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.