Perustelut
Toiminnallinen toteutuminen
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisten yksiköiden toiminta on toteutunut suunnitellusti vuoden toisella kolmanneksella.
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikkö
Porin kaupungin omien työllisyyspalveluiden koko ja merkitys on pienentynyt merkittävästi verrattuna viime vuoteen. Taustalla on lakimuutoksia ja palkkatuen käytön loppuminen sekä kaupungin sisäisiä organisaatiomuutoksia. Elinvoima- ja ympäristötoimialalle kuuluneet aikuisten työpajat, on joko lakkautettu tai siirretty osaksi teknisen toimialan toimintoja. Varaosapankki-toimintakin sulkeutui 30.6.2025. Elokuusta alkaen rakennusta on tyhjennetty ja se luovutetaan pois vuokrasopimuksen päättyessä marraskuussa 2025.
Kaupungin omana työllisyyspalveluna on jatkunut kesätyöllistämisen tukeminen. Tukimuodot ovat samoja kuin viime vuonna eli kesätyötuki, kesätyösetelit 9.-luokkalaisille sekä kesäyrittäjyyden tukeminen yhteistyössä Oppimo Oy:n kanssa. Vuoden 2025 alusta alkaen kaupungin sisäisen kesätyötuen koordinointi ei enää ole keskitetty työllisyyspalveluihin, vaan jokainen toimiala ja yksikkö hoitaa sen itsenäisesti.
Uutena tukimuotona tänä vuonna otettiin käyttöön Työpolku-rahoitus. Sen avulla pyritään mahdollistamaan kumppaniyhdistysten eli SPR Kontin, Porin seudun työttömien, Satakunnan monikulttuuriyhdistyksen sekä Satakunnan hyvinvointi- ja kulttuuriyhdistysten tuen työllistämistoiminta. Ennen kaikkea tuen tarkoituksena on ollut tarjota mahdollisuus rajatulle työnhakijaryhmälle päästä määräaikaiseen työsuhteeseen ja sitä kautta pysyvämmin kiinni työelämään. Työpolku-rahoituksella pilotoidaan uudenlaista julkista tukea palkkatukilainsäädännön muututtua ja työllisyysalueen palkkatukimäärärahojen vähennyttyä. Toimintaan varattu 100 000 euron määräraha oli sidottu elokuun loppuun mennessä ja sillä oli pystytty tarjoamaan 3–6 kk työjaksoja yhteensä 22:lle henkilölle. Työjaksoilla tavoiteltiin myös edelleensiirtoja avoimille työmarkkinoille ja niitä tapahtui 9 asiakkaan kohdalla. Tulokset ovat varsin hyvät, koska työnhakijoiden työllistymisedellytykset ovat hieman keskivertoa heikommat. Yhdistykset ovat pitäneet tukimuotoa tarpeellisena ja hyvänä, mutta määrältään riittämättömänä.
Aiempi kunnallinen työllistämisen tuki eli palkkatuen lisäksi maksettu Pori-lisä poistui kaupungin tukivalikoimasta vuoden alusta alkaen. Kevään aikana on kuitenkin maksettu vielä ns. häntiä, jotka on sidottu myönnettyihin palkkatukiin. Palkkatuen ja Pori-lisän ns. hännät päättyivät lähes kokonaan toukokuun loppuun mennessä.
Kasvupalvelut vastaa kaupungin elinkeinopalveluista ja Invest In -toiminnasta. Elinkeinopalvelut tuottaa kaupungille tytäryhtiö Prizztech Oy, jolta kaupunki ostaa mm. yrittäjyyden edistämiseen, yritysten kasvun edistämiseen, yritysklustereiden kehittämiseen ja yritysalueiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Sopimuksen arvo on 1028000 e/v vuosina 2025 ja 2026. Sopimuksessa on myös optiovuosi.
Kasvun edistäminen on keino tavoitella kaupunkiin lisää työpaikkoja ja verotuloja. Kasvu voi toteutua yrittäjyyden kasvun, olemassa olevien yritysten kasvun ja alueelle sijoittuvien yritysten kautta. Yrittäjyyden edistämisessä painotetaan alkuvaiheen neuvontaa, sillä sen on tutkimuksissa todettu johtavan parhaiten kasvaviin yrityksiin. Alkuvuonna 2025 Prizztechin ja kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön kanssa käynnistetty kasvunkartoitusmalli on päässyt vuoden toisella kolmanneksella vauhtiin. Kasvunkartoitus toimii myyntisuppilomallilla (“Sales Funnel”), jossa etsitään kasvuhalukkaita ja -kyvykkäitä yrityksiä, joiden kasvun edellytyksiä tuetaan. Viime kädessä kasvu johtaa työpaikkojen lisääntymiseen. Tulokset kartoituksista ovat olleet positiivisia – kaikki kontaktoidut yritykset ovat olleet mielissään yhteydenotosta, vaikka aivan kaikilla kasvukeskustelut eivät ole olleet sillä hetkellä ajankohtaista. Kasvunkartoituksia on nyt tehty noin 30. Kartoitukset kertovat yrityksen kasvuun liittyvistä tarpeista, ja niiden avulla saadaan paitsi tulevia osaamistarpeita, myös piilotyöpaikkoja. Mallia jatketaan ja resurssien puitteissa laajennetaan koskemaan muitakin työllisyysalueen kuntia.
Uusia työpaikkoja luodaan myös sijoittuvien yritysten kautta. Invest In -toimintaa tehdään kaupungin tiimissä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, toimialajohtaja, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikkö ja konsernipalveluiden sidosryhmäjohtaja yhteistyössä Prizztechin ja muiden kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden tai liikelaitosten kanssa.
Sijoittumisrintamalla tilanne on ollut aktiivinen. Alkuvuoden ja aikaisempien sijoittumisilmoitusten eteenpäin työstäminen on leimannut toista vuosikolmannesta, ja lisäksi neuvottelujen alla on muutamia ison kokoluokan liidejä. Merkittävimpinä tapahtumina on Forcit Oy:n päätös investoida n. 200 miljoonaa euroa Porin Noormarkkuun sijoittuvaan tuotantolaitokseen. Käynnistyessään vuonna 2028 laitos työllistää suoraan 70 henkeä. Myönteisen investointipäätöksen teki myös Volare Oy, joka alkoi saneerata tuotantotiloja entiseen Satakunnan Kansan painotaloon. Yhtiön koko toiminta siirtyy Poriin, mikä tarkoittaa yhteensä noin kolmeakymmentä uutta työpaikkaa Poriin.
Kesän merkittävimpiin uutisiin kuului Mäntyluodon telakan omistuksen siirtyminen Enersenseltä Inocea Groupiin kuuluvalle kanadalaiselle Davielle. Kaupan myötä telakka suuntautuu alkuvaiheessa Helsingin telakan osatoimittajaksi. Ensimmäiset työt koskevat Kanadaan toimitettavan Polarmax-jäänmurtajan lohkokokoonpanoja. Kaupan seurauksena noin sadan työntekijän lomautukset päättyvät, minkä lisäksi telakalla odotetaan lähitulevaisuudessa henkilöstön määrän merkittävää kasvua.
Yhteensä Poriin sijoittuvilla yrityksillä tavoitellaan yli tuhatta uutta suoraa työpaikkaa, jotka piristävät aluetaloutta arviolta vastaavalla määrällä epäsuoria työpaikkoja. Rakentamisaikaisia työpaikkoja voisi tulla hanketta kohden 500–1000 htv, ja kun monet hankkeet suunnitelmissa ajoittuvat samaan hetkeen, voi rakentajista jopa tulla pulaa. Telakan myönteiset näkymät voivat merkitä myös metallialan työvoimatarpeen voimakasta kasvua.
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikköön kuuluu lisäksi 11 kunnan yhteistoiminta-alue Satakunnan työllisyysalue, jonka vastuukunta on Pori. Organisaatio on yksikön sisällä niin, että työllisyysalueen “esikunta” on yksikkötasolla ja kaksi toimintayksikköä (elinkeino- ja työnvälityspalvelut sekä monialaiset palvelut) sen alaisuudessa. Työllisyysalueella on kiinteät toimipisteet Porissa Porin Leijonassa (Yrjönkatu 6) ja Palojoenkulmassa (Yrjönkatu 23) sekä Harjavallassa (Myllykatu 10) ja Kankaanpäässä (Keskuskatu 42). Muissa kunnissa palvelua tarjotaan asiointipisteen kautta sovitusti.
Työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025, jolloin noin 125 työntekijää Satakunnan TE-toimiston piiristä siirtyi kaupungin palvelukseen liikkeen luovutuksella. Työllisyysalueen organisaatio rakennettiin valmisteluvaiheessa, ja henkilöstö sijoittui luontevasti uuteen organisaatioon. Toimintaa ohjaavat työllisyysalueen 25-jäseninen jaosto sekä työllisyysalueen strategiset painopisteet ja valtakunnalliset tavoitteet.
Vuoden kaksi ensimmäistä kolmannesta ovat sujuneet muutoksen suuruusluokka huomioiden varsin kohtuullisesti. Toiminta on pystytty käynnistämään ja vakiinnuttamaan sekä maltillisesti myös uudistamaan. Uuden organisaation palvelumallissa korostuvat työnantajapalveluiden tiivis yhdessä tekeminen kuntien kanssa sekä asiakaspalveluvirkailijoiden työmarkkinatuntemuksen lisääminen mm. siten, että asiakasjako tehdään ns. toimialakohtaisesti. Pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden palvelut vaativat tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ja sitä on jatkettu hyvän, olemassa olleen pohjan päälle. Nuorten palveluita on kehitetty yhteistyössä Porin Ohjaamon ja muiden kuntien nuorisopalveluiden kanssa. Asiakaspalvelu on pystytty pitämään hyvällä tasolla ja KEHA:n puolivuotisraportissa näkyi, että Satakunnan alueen asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys asettuivat puolivälin paremmalle puolelle valtakunnallisessa vertailussa.
Kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikkö
Alkuvuoden aikana omistajaohjauksen johdolla on valmisteltu konserniohjeen päivitys, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.5.2025. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa yksikön toimesta valmistellun Porin keskustan toimenpideohjelman. Yksiköstä koordinoidaan myös Porin kaupungin asumisneuvontahanketta (2024–2027), jonka tavoitteena on vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentäminen sekä asumisen jatkumisen turvaaminen.
Yyterissä kylmää kesäkuuta kompensoi helteinen heinäkuu ja kesän 186 000 kokonaiskävijämäärässä (toukokuu–heinäkuu) nähtiin n. 5 % kasvu vuoteen 2024 verrattuna.
Kaavoitusyksikkö
Vuoden 2025 aikana on asemakaavoja tullut voimaan yhteensä 6 kpl.
Uudet:
- SUSIKOSKI 91. korttelin 30 (osa) ja puistoalueen (osa) asemakaavan muutos 609 1775
- HONKALUOTO 80. kaupunginosan 1.asemakaava ja asemakaavan muutos 609 1725
- KARJARANTA 21. kaupunginosan (osa) asemakaavan muutos 609 1777, Repolankadun jatke
Vanhat:
- PÄÄRNÄINEN 6. kaupunginosan korttelin 80 (osa) asemakaavan muutos 609 1772
- VÄHÄRAUMA 25. asemakaavan muutos 609 1776
- MÄNTYLUOTO 65. kaupunginosan Kallon aluetta koskeva asemakaavan muutos 609 1758
Loppuvuoden tavoitteet on vielä edistää Mäntyluodon teollisuuskaavoja täydentävin selvityksin sekä viranomaisneuvotteluin ja asettaa Cygnaeuksen koulukorttelin asemakaavan 1737 kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Leppäkorven asemakaava 1773 tulee todennäköisesti voimaan syksyllä ja Koivistonluodon asemakaava 1778 viedään hyväksymiskäsittelyyn. Gallen-Kallelankadun osan muuttamista kävelykaduksi valmistellaan aloittamalla liikenneselvityksen laadinta. Lisäksi vireillä olevia ranta-asemakaavoja edistetään hakijoiden aikataulujen pohjalta.
Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.3.–30.4.2025. Osayleiskaavaa koskeva esittely- ja kuulemistilaisuus on pidetty ti 8.4.2025 Porin Leijonassa.
Loppuvuoden tavoitteina on Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavan täyttömaa-alueen geoteknisten selvitysten ja virtausmallinnuksen valmistuminen syyskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kaavaehdotus tulee nähtäville. Lisäksi Yyterinniemen osayleiskaavan selvitysten täydentäminen jatkuu ja Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavan lintu- ja luontoselvitykset täydentyvät.
Ympäristösuunnitteluyksikkö
Biojätteen keruun toimivuuteen liittyvät kompostoritarkastukset toteutettiin ensimmäisen kerran kesä-elokuussa 11 päivänä. Kompostoreita tarkastettiin kaikkiaan 255 kpl, joista hyväksyttiin 239 (94 %).
Rantaroskaseurantaa on tehty Kallossa osana EU:n meristrategiadirektiivin velvoittamaa aluemerten tilan seurantaa. Eri järjestöjen kanssa on järjestetty 9 luontoretkeä ja -näyttelyä. Sahakosken kunnostuksen lupavalmistelutöitä on jatkettu. Kaupungin LUMO-ohjelmaa valmistellaan. Yyterin dyynikunnostuksissa käytettäviä ja yhteistyössä infran kunnossapidon kanssa kasvatettuja rantavehniä istutettiin 750 kpl, osin yläasteen oppilaiden voimin.
Toimialan lausuntoja on eriasteisia kaavoja ja yva-menettelyjä koskien koostettu kolme. Reilun kaupan tapahtumia toteutettiin kuusi. Aikuisten ympäristöviikko toteutettiin kesäkuun alussa; 11 retkeä ja tapahtumaa, 6 näyttelyä. Ympäristökasvatushankkeen 7.- ja 8.-luokkalaisille suunnattuja, maankohoamisilmiötä esitteleviä opastuksia toteutettiin 9 kpl.
Tietoja resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan toimenpiteiden etenemisestä on koottu kaupungin vuoden 2026 talousarviota varten. Kaupungin kestävän kehityksen raportti valmistui elokuussa ja vietiin samoin elokuussa kaupunginvaltuustoon tiedoksi.
Ilmastoviisas kunta ja pk-yritys –hanke (ILKU) on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Energiatehokkuusraporttia on valmisteltu. ILKU-hankkeen ensimmäistä maksatusta on haettu Satakuntaliitosta. Uutta Energiaviisas kunta –hanketta (ENKU) varten jätettyä EAKR-hankehakemus Satakuntaliittoon on täydennetty.
Joukkoliikenne-toimintayksikkö
Matkojen määrä kesäkaudella oli lähes sama edeltävään vuoteen verrattuna, 377 000 matkaa. Kesällä matkoja tehtiin erityisesti lähimaksulla. Koulujen loman aikaista liikennettä ajettiin vain 9,5 viikkoa, eli joukkoliikenteen vuorotarjonnan kesävähennys jäi lyhytaikaiseksi.
Tammikuussa aloitettiin uusien 90 päivän kausilippujen myynti. Ne eivät ole horjuttaneet 30 päivän kausilipun suosiota, mutta niitä ostettiin enemmän lasten matkustukseen kuin aikuisille. Elokuussa 90 päivän kausilippuja ostettiin yhtä innokkaasti kuin tammikuussa.
Elokuussa elinvoima- ja ympäristölautakunta teki päätökset hyväksyä jatkosopimuskausien ostokustannuksiin osallistuminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kilpailuttamissa kohteissa Lavia-Kankaanpää-Pori ja Olkiluoto-Pori. Nyt ja aiemmin tehdyillä päätöksillä sopimuksiin osallistumisesta varmistetaan avoimen joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonta Rauman, Kankaanpää ja Olkiluodon suuntaan noin 2029–2030 saakka. Porin kaupunki maksaa kustannustenjakosopimuksen mukaisesti osuuden liikenteen kustannuksista ja saa samassa suhteessa reiteiltä kertyviä lipputuloja.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö
Ympäristöterveydenhuollon, johon kuuluvat terveysvalvonta (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja tupakkalain valvonta) ja eläinlääkintä, yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Porin lisäksi Ulvilan ja Harjavallan kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Terveysvalvonta vastaa lainsäädännöllä kunnille osoitetuista viranomaistehtävistä, joiden tavoitteena on turvata kuntalaisille turvalliset elintarvikkeet, puhdas talous- ja uimavesi sekä ehkäistä asuntojen ja muiden terveydensuojelulain mukaisten huoneistojen terveyshaittoja. Kesän aikana valvontaa suoritettiin suunnitelman mukaisesti muun muassa yleisötapahtumissa, joissa huomioita kiinnitettiin erityisesti tupakkalain noudattamiseen. Tupakkalain valvontaa on tehostettu tupakointikieltoja koskevalla valvontaprojektilla, joka on käynnissä vuoden 2026 loppuun. Lisäksi aloitettiin opinnäytetyönä myymälöissä jauhetun jauhelihan valvontaprojekti.
Eläinlääkintään kuuluvat peruseläinlääkäripalvelut pien- ja suureläimille sekä suureläinten ympärivuorokautinen päivystys. Pieneläinpäivystyksen hoitaa ostopalveluna Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy (Eläinklinikka Syke). Yhteistoiminta-alueella on kolme eläinlääkärivastaanottoa Eurajoelle, Harjavallassa ja Porin Tikkulassa. Tikkulan vastaanotto on kolmen eläinlääkärin yhteisvastaanotto. Eurajoen ja Tikkulan vastaanotoilla työskentelevät myös klinikkaeläinhoitajat. Ennakoimattoman tilanteen vuoksi Tikkulan yhteisvastaanotolla oli heinä-elokuussa yhden eläinlääkärin vajaus, mistä huolimatta suureläinpäivystys saatiin järjestettyä.
Ympäristövalvonnan viranhaltijat hoitavat Porin lisäksi sopimusten perusteella Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien sekä Eurajoen, Nakkilan ja Pomarkun kuntien ympäristönsuojelun laillisuusvalvontatehtäviä. Elokuun alusta aloitettiin tehtävät myös Kokemäen kaupungissa. Porissa ympäristövalvonnan kesän valvontaprojekti kohdistui autopesuloihin, joissa arvioitiin niiden vaarallisten jätteiden varastointia ja jätehuollon säännöstenmukaisuutta, ympäristön yleistä siisteyttä sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia.
Yksikkö vastaa Porin ja Harjavallan alueella ilmanlaadun seurannasta, joka perustuu alueen teollisuuden ja kaupunkien välisiin sopimuksiin. Seurantaan kuuluvat ilmanlaadun mittausjärjestelmän ylläpito ja mittaustulosten käsittely. Tarvittaessa Harjavallan ja Porin kaupunkien asukkaille tiedotetaan ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Lisäksi ilmanlaatumittauksista on palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa. Raportointijakson aikana uusittiin suunnitelmallisesti Harjavallan Kalevan mittausaseman rikkidioksidianalysaattori.
Maaseutupalveluiden toimintayksikkö vastaa maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävistä yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi Ulvilan kaupunki sekä Karvian, Merikarvian ja Siikaisten kunnat. Maaseutupalvelut huolehtivat maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien maksatuksesta. Porin yhteistoiminta-alueelle tukia maksettiin vuonna 2024 noin 28 miljoonaa euroa. Tukiasioiden lisäksi tehtäviin kuuluvat peto- ja hirvivahinkoarviot, hukkakaurakatselmukset ja eläintenpidon rekisteröintiin liittyvät asiat sekä säännölliset viljelijäkoulutukset. Kesään ajoittuvat tukihaku sekä hukkakaura- ja eläinvahinkokäynnit.
Rakennusvalvontayksikkö
Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025, tuoden mukanaan muutoksia rakennusvalvonnan lupakäsittelyyn sekä käytettäviin järjestelmiin. Uusi laki vaikuttaa paljon myös yksikön talouteen sekä töiden jakaantumiseen. Rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä budjetista rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Sama ilmiö näkyy koko Suomen rakentamisessa, joka on laskenut jo lähelle 90-luvun lopun syvimpää lamaa. Ennusteet lupasivat jo pientä nousua rakentamisessa, mutta alkuvuoden huonot talousuutiset ovat viivästyttäneet nousun alkamista, ja mm. tullit ovat nostaneet kustannuksia. Lupamäärät ovat laskeneet noin 30 %, lisäksi isot kohteet puuttuvat lähes täysin, joka näkyy lupatuotoissa erittäin paljon (19.9.2024 442 lupaa, 19.9.2025 307 lupaa). Muutamia isoja hankkeita on käsittelyssä, ja työmäärä yksikössä on jopa kasvanut, mutta uusien tietojen mukaan hankkeet siirtyvät alkuvuoteen 2026. Isojen hankkeiden toteutuminen, joiden toteutumiseen uskotaan, voi kääntää koko Porin talousalueen talouden nousuun.
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi kunnan rahoitusosuus työttömyystuista laajeni 1.1.2025 alkaen, ja rahoitusosuudet sisältyvät nykyään elinvoima- ja ympäristötoimialan kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön talousarvioon. Vuodenvaihteessa myös matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.
Toimialan toimintatuottojen toteumaprosentti elokuun jälkeen on 56,5 %. Toimialan myyntituotoissa tammi-elokuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (3,1 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain.
Joukkoliikenteen matkustajien maksamat lipputuotot olivat elokuun loppuun mennessä 1,233 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 1,211 M€. Lipputuottoihin on tullut kasvua 22 000 euroa (+2,6 %). Tuottojen kasvu tulee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta joukkoliikenteestä, ei Porin omasta sisäisestä joukkoliikenteestä. Loppuvuodelle on ennustettu joukkoliikenteen matkamäärän pysyvää vähenemistä, koska Hyvelän, Ruosniemen, Murtosenmutkan ja Toejoen yläkoululaiset siirtyvät keskustasta Pohjoisväylän kouluun. Muutos on huomioitu vuoden 2025 lipputuloarviossa.
Kesäkuukausina Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuista lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille lähes 37 000 euroa (vuonna 2024 21 000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.
Elokuussa Kokemäeltä ja Eurasta Harjavallan ja Nakkilan kautta Ulvilaan ajettavat linjat 70-72 tulivat sopimuskauden vaihtuessa Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmän piiriin. Lipputulojen määrää ei voi vielä ennustaa, koska edellisellä sopimuskaudella lipputulot kuuluivat liikenteenharjoittajalle (käyttöoikeussopimus). Kuitenkin nousutilastoissa näkyy, että Ulvilassa vuorotarjontaa ja yhteiskäyttöisiä lippuja on opittu käyttämään Rantalan ja Sataedun pysäkeillä.
Syksyllä joukkoliikenteessä jatketaan markkinointia lähimaksamisen tunnettuuden lisäämiseksi. Ensisijaisesti markkinoinnilla yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (vuoden 2025 myyntituotot 2,1 M€) saavuttamisessa.
Toimialan maksutuotot ovat toteutuneet 0,2 M€ viime vuotta pienempinä. Tämä johtuu siitä, että rakennusvalvonnan tuotot ovat huomattavan paljon jäljessä talousarvion tuottotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Lupamaksutuottokertymään vaikuttaa myös vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi rakentamislaki. Tammi-elokuulta rakennusvalvonnan lupamaksutuotot ovat vuoden 2024 kehitystä 0,3 M€ jäljessä. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen.
Toimialan tuet ja avustukset-tiliryhmän tuotot (0,5 M€) koostuvat toisella vuosikolmanneksella Kelan maksamasta koulumatkatuesta, palkkatuesta sekä valvontaeläinlääkäritoiminnan korvauksista. Kelan maksamaa koulumatkatukea on tilitetty joukkoliikenteelle elokuun loppuun mennessä 0,15 M€. Kesäkuukausien tilitys ei näy vielä kustannuspaikalla. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on oikeus Kelan koulumatkatukeen, jos koulumatka on yli seitsemän kilometriä. Opiskelija ostaa 0-hintaiset koulumatkatukiliput joko Waltin verkkokaupasta tai sovelluksesta. Opiskelija tunnistautuu vahvasti ja oikeus koulumatkatukeen varmennetaan joka ostolla Kelan rajapinnasta. Kela tilittää tuet kaupungille jälkikäteen.
Työllisyysalueen maksamaa palkkatukea työllistettyjen työsuhteiden ”hännistä” on maksettu elokuuhun mennessä 0,15 M€. Avustukset, jotka ovat valtiolta eläinlääkintähuoltolain mukaisesti laskutettavia kuluja, kertyvät viiveellä laskutustavan vuoksi. Joukkoliikenteen valtionavun maksatushakemus 2024 ja haku vuodelle 2025 jätettiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin aikataulun mukaisesti huhtikuussa, mutta maksatuspäätös eikä avustuspäätös vuodesta 2025 ole vielä saapunut. Ennakkotietojen mukaan avustus on vuosina 2024 ja 2025 noin 760 000 euroa.
Toimialan toimintakulut ovat kasvaneet viime vuodesta 62 %, toteumaprosentti elokuun jälkeen on 62 %. Henkilöstökuluissa isoimpana lisäyksenä näkyy Satakunnan työllisyysalueen henkilöstökulut. Toimialan henkilöstön määrä on kasvanut selkeästi työllisyysalueuudistuksen johdosta (n. 125 vakituista). Lisäksi teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle loppuvuodesta 2024 ja nostavat henkilöstökustannuksia myös vuonna 2025. Myös eläinlääkinnän sijaisjärjestelyistä aiheutuu ennakoimattomia palkkakustannuksia. Kasvu henkilöstökuluissa viime vuoden elokuun loppuun verrattuna on 11,5 %. Toimialalla on tällä hetkellä kuitenkin muutaman vakituisen työntekijän vajaus. Toimialan henkilöstökulujen toteumaprosentti elokuun jälkeen on 66,8 %.
Palvelujen ostoissa kasvua on 12,6 %. Tässäkin tiliryhmässä kasvun merkittävin tekijä on työllisyysalueuudistus. Isoimpana yksittäisenä eränä on edelleen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Elokuun loppuun mennessä on käytetty 4,626 M€. Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksi oli pisteluvussa 120,9 kesäkuussa, kun Porin Linjat Oy:n sopimuksen korvaustaso tarkistettiin. Kuljettajien kevään työehtosopimusneuvotteluissa saavuttamat palkankorotukset näkyvät Tilastokeskuksen ylläpitämä linja-autoliikenteen kustannusindeksissä viiveellä. Todennäköisesti liikenteen ostokulut nousevat syyskuun kustannusindeksin perusteella tehtävässä sopimushinnan tarkistuksessa ja kulujen kasvu vaikuttaa enemmän loppuvuodesta (joulukuussa sitä seuraava tarkistus).
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Tarvikeostot ovat 36,2 % edellisvuotta pienemmällä tasolla.
Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää.
Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Määräraha vuodelle 2025 on 11,3 M€, mutta määräraha ei tule riittämään. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää. Erityisesti ennustettu pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johtaa määrärahan ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin.
Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen ja nyt neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta on tehty määrärahasiirto konsernipalveluihin, sivistystoimialalle sekä tekniselle toimialalle, yhteensä 0,4 M€. Tämä on huomioitu käyttösuunnitelmassa.
Satakunnan työllisyysalue
Talousarvio on toteutunut annetun raamin sisällä. Henkilöstökulujen toteuma 66,1 % on suunnitelman mukainen. Arvioitu henkilöstömääräraha riittää kattamaan koko vuoden kustannukset, mikäli henkilöstökulujen kehitys pysyy nykyisellä tasolla. Siirtyneen henkilöstön palkkakulut olivat määritelty kiinteäksi 2025 kesäkuun loppuun saakka, jonka jälkeen ne yhdenmukaistettiin kaupungin palkkausjärjestelmän kanssa. Muutoksen vaikutus henkilöstökulujen kasvuun vuositasolla oli noin 20 000 €.
Työllisyysalueen jäsenkuntien maksuosuudet ovat toteutuneet suunnitellusti talousarvion mukaan.
Palvelujen ostojen toteuma on 46,4 %. Toteumaan vaikuttaa näihin palveluihin kuuluvien valmennukset ja ammatillisten työvoimakoulutusten, sekä koto-asiakkaiden orientaatio- ja kotoutumiskoulutuksien käynnistyminen asteittain huhtikuusta lukien. Työvoimakoulutukset ja valmennukset tulevat alittamaan talousarvion. Nämä ovat suurin erä palvelujen ostojen tiliryhmässä ja siksi niiden merkitys toteumiin on suuri. Palveluhankinnoista mm. tulkkaus-, posti-, toimistopalvelut tulevat ylittämään arvioidun. Vartiointi-, puhtaanapito-, matkustus- ja kuljetuspalveluihin, sekä ohjelmistolisensseihin ei ole varattu erillisiä määrärahoja, ja ne näkyvät vasta nyt toteumissa.
Avustuksien tiliryhmän toteuma 30,1 %. Tiliryhmä sisältää palkkatukia, työllistämistukia 55+, starttirahoja, työolosuhteiden järjestelytukia tai harkinnanvaraisia avustuksia koto-asiakkaille. Suunnittelu ja arviointi siitä, miten työllistämispalveluita tuotetaan jatkossa vaikuttavasti ja tehokkaasti, on valmistelussa. Tarkoitus on löytää ja rakentaa yhteinen malli, joka voitaisiin ottaa käyttöön kaikille työllisyysalueen kunnille. Pilottihanke pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti, mahdollisesti jo loka-marraskuun aikana. Malli vaatii tarkkaa suunnittelua ja mm. lainsäädännön tulkintaa, ennen kuin se voidaan yksityiskohtaisesti esitellä ja ottaa käyttöön. Tätä varten on selvitetty myös muiden alueiden käytössä olevia toimintatapoja, ja tavoitteena on rakentaa tehokas ja vaikuttava työllisyyttä tukeva malli.
Työllisyysalueen toimintakatteesta on toteutunut 46,8 %, kustannusten alitus johtuu pääosin viiveistä palvelutoiminnan aloittamisessa, maksatuksien jaksotuksissa ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja suunnittelussa.
Muut kulut tiliryhmän kulut, johon kuuluvat mm. tilavuokrat, ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja toteuma on 56,4 %.
Työllisyysalueen talouden vuosiennuste
Talousarvion riittävyyttä seurataan tarkasti yhdessä talous- ja hallintoyksikön kanssa. Tällä hetkellä ei ole odotettavissa tiliryhmätasoisia talousarvion ylityksiä, vain todennäköisiä alituksia. Tilinpäätökseen suoriteperusteisesti kirjattavia sidottuja avustuksia on elokuun loppuun mennessä kertynyt noin 980 000 €. Huomioimalla nämä ja muut tiliryhmäkohtaiset alitukset tilikauden tuloksen arvioidaan jäävän lopulta ylijäämäiseksi. Näillä oletuksilla alueen tilinpäätös tulee olemaan noin 0,3–0,4 M€ ylijäämäinen. Porin osuus toteutuneesta ylijäämästä on noin 66 %.
Investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti. Herrainpäivien alueen alustava suunnitelma on valmistunut. Alueen vesi- ja viemäriprojekti on saatu päätökseen ja infran perusvalmius alueella on sitä kautta olemassa.
Yyterin valikoiduilla opastetuilla reiteillä on tehty ja tehdään esteettömyyttä lisääviä toimenpiteitä, kuten levennyksiä, uusia kaiteita ja loivennuksia. Nämä parannukset valmistunevat syyskuussa. Kulkua Herrainpäivien lankongilta luontopolulle tullaan sujuvoittamaan, sekä fyysistä reittiä selkeyttämällä että opasteiden avulla. Yyterin vierailukeskuksen opastesuunnittelu on valmistunut ja opasteet asennettu.
Kirjurinluodon opasteiden ja karttojen investointihankinta tehdään syksyllä.
Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi etenee suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa on tehty sopimus kuuden 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste. Hankinnan arvo on 15 900 euroa, minkä lisäksi kustannuksia tulee pysäkeille asentamisesta.
Toimialan talouden vuosiennuste
Työttömyystukien laajentuneen rahoitusvastuun vuoksi arvioidaan aiheutuvan tällä hetkellä noin 1,1 miljoonan euron ylityksen. Lisäksi riskinä on rakennuslupatuottojen heikko kehitys. Talouden kehitys jatkunee samalla tasolla koko 2025 vuoden, joten on odotettavissa, että lupatuottotavoitteeseen ei enää loppuvuoden aikana päästä. Tällä hetkellä arvioidaan, että budjetoiduista rakennuslupamaksutuotoista voi jäädä toteutumatta jopa 0,5 M€. Talousarvio tullee kuitenkin alittumaan muun muassa joukkoliikenteen kustannuspaikalla (arvio 0,15 M€), lisäksi avustustuottoja on saatu tänä vuonna jo 0,15 M€ arvioitua enemmän. Myös työllisyysalueen arvioitu 0,2 M€ alitus paikkaa tilannetta. Toimialatasolla tämänhetkinen ylitysennuste on 1,1 M€.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli elokuussa 252. Vakituisten määrä on kasvanut selvästi, koska 1.1.2025 kaupungille siirtyi noin 125 henkilöä työllistämisuudistuksen yhteydessä. Toisaalta vakituisten määrä myös väheni, kun matkailu- ja markkinointiyksikkö siirtyi konsernipalveluihin.
Määräaikaisten väheneminen on seurausta työllisyydenhoidon kuntakokeilun päättymisestä 31.12.2024, vaikkakin ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä onkin tällä hetkellä useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä.
Työllistettyjä on sijoitettuna 1.1.2025 alkaen myös suoraan toimialoille. Aiemmin kaikki työllistetyt olivat sijoitettu elinvoima- ja ympäristötoimialalle. Suurin osa vuodelle 2025 jatkuneista palkkatukityösuhteista päättyi toukokuun aikana, koska uusia sopimuksia ei enää ole tehty 2.9.2024 jälkeen pois lukien sellaiset velvoitetyöllistetyt, joiden kohdalla työllistämisehto oli täyttynyt ennen tuota kyseistä ajankohtaa.
Elinvoima- ja ympäristötoimialalla on sairauspoissaoloja 3,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Poissaolopäiviä on ollut huomattavasti enemmän, mutta se johtuu kasvaneesta henkilöstömäärästä. Trendi kääntyi kasvuun heinäkuussa.
Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Raportit ovat esityslistan liitteenä.