Kaupunginhallitus, kokous 6.10.2025

Perustelut

Valtuustoaloite 19.5.2025

Porin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.5.2025 § 52 yksimielisesti hyväksynyt Oman pääoman Pori-rahaston säännöt.

Samassa valtuuston kokouksessa on jätetty kaikkien valtuustoryhmien yhteinen valtuustoaloite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on ollut valtuutettu Mika Tuhkanen. Aloitteen sisältö on seuraava: "Esitämme, että hallintosääntöä muokataan siten, että se vaatii oman pääoman Pori-rahaston kohdalla rahaston sääntöjen muuttamiseksi kaupunginvaltuuston 2/3 enemmistön hyväksynnän."

Kaupunginvaltuusto on 19.5.2025 § 62 lähettänyt aloitteen kaupunginhallitukselle valmistelua varten. Kaupunginhallitus on 26.5.2025 § 229 saattanut asian kaupungin talous- ja hallintoyksikön valmisteltavaksi.

Kuntalain mukainen päätöksenteko

Kunnan päätöksentekomenettelyä säätelevät pääosin kuntalaki ja hallintolaki. Eri hallinnonaloilla on lisäksi lukuisia omia menettelysäännöksiä.

Kuntalain 2.1 §:n mukaan "Tätä lakia sovelletaan, jollei lailla toisin säädetä, kunnan hallinnon ja talouden järjestämiseen sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan toimintaan." Kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kunnan osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, sopimukseen ja rahoitukseen perustuvan toiminnan (KuntaL 6.2 §).

Pori-rahaston sääntöjen hyväksyminen ja muuttaminen on asia, jonka päätöksenteossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Asia ratkaistaan valtuustossa joko yksimielisesti tai äänestyksellä, josta kuntalain 104 §:ssä säädetään seuraavaa:

"Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen.

Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt."

Pääsääntö kuntalaissa on siis se, että asiasta äänestettäessä yksinkertainen enemmistö riittää. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee päätöksen. Yleensä toimielimen jäsenellä on mahdollisuus myös pidättyä äänestämästä eli äänestää "tyhjää". Tyhjiä ääniä ei oteta lukuun enemmistöä laskettaessa. Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus ottaa asiaan kantaa, jos aiemmin annetut äänet ovat menneet tasan.

Eräissä kuntalaissa säädetyissä asioissa päätöksenteko vaatii määräenemmistön kannatuksen taikka yksimielisyyden. Kuntalain 43 §:n mukaan epäluottamustilanteessa kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtoa koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Kuntalain 95.2 §:n mukaan valtuuston päätös ottaa käsiteltäväkseen kiireellinen, kokouskutsussa mainitsematon ja valmistelematon asia, on tehtävä valtuustossa yksimielisesti. Kuntalain 95.2 §:n mukaan luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Lisäksi kuntayhtymän perussopimuksessa voidaan sopia, että siinä määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö (KuntaL 56.2 §). Puheenjohtajan on ilmoitettava määräenemmistö- tai yksimielisyysvaatimuksesta ennen päätöksen tekemistä.

Kuntalaki ja kunnan hallintosääntö

Kaikkia kunnan toimielimiä koskevat kuntalain säännökset esteellisyydestä, toimielimen päätöksentekotavoista, kokouksen julkisuudesta, kokouksen johtamisesta ja puheenvuoroista, päätösvaltaisuudesta, äänestyksestä, vaalista, eriävästä mielipiteestä sekä pöytäkirjasta (kuntalain 97 - 107 §). Kunnan kokousmenettelyn perusteista säädetään kuntalaissa, mutta käytännön kokousmenettely jää pitkälti hallintosäännön määräysten varaan.

Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö, jonka sisällön määrittelee kuntalain 90 §. Hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset ainakin niistä asioista, jotka kuntalaissa luetellaan. Valtuusto päättää hallintosäännön sisällöstä ja muutoksista. Kunnan hallinnossa on noudatettava hallintosäännön määräyksiä. Hallintosääntö ei saa olla ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.

Porin kaupungin hallintosäännön luvussa 13. Valtuuston kokoukset on määritelty yksi, määräenemmistöä vaativa päätös. Hallintosäännön 108 §:n mukaan "Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä." Vastaavan sisältöinen säännös löytyy myös Kuntaliiton hallintosääntömallista. Asian pöydällepano tarkoittaa ”aikalisän” ottamista. Itse asiasta ei tehdä päätöstä, eikä asiaa valmistella uudelleen, vaan se tuodaan seuraavaan valtuuston kokoukseen samalla pohjaehdotuksella. Lisäksi luvussa 15. Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus on §:ssä 128 todettu, että "Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta."

Päätöksen lainvoima ja oikeusvoima

Valtuustoaloitteessa esitettyä muutosta Porin kaupungin hallintosääntöön ei voida hyväksyä, koska se olisi kuntalain säännösten vastainen. Kuntalaissa on tyhjentävästi määritelty määräenemmistöä tai yksimielisyyttä vaativat päätökset, joissa poiketaan kuntalain 104 §:ssä säädetystä enemmistöpäätöksestä, kun varsinaisesta asiasta päätetään. Jos kaupunginvaltuusto tekisi aloitteessa esitetyn muutoksen hallintosääntöön, ei päätös saisi lainvoimaa. Kaupunginhallituksen olisi jätettävä kyseinen päätös lainvastaisena täytäntöön panematta, ja saatettava asia viipymättä valtuuston uudelleen käsiteltäväksi (KuntaL 96 §).

Entä sitten kaupunginvaltuuston tekemän, rahaston sääntöjen hyväksymistä koskevan päätöksen pysyvyys. Kysymykseen, voiko kunnan viranomainen muuttaa tai peruuttaa tekemänsä päätöksen, voidaan hakea vastausta prosessioikeudellisesta oikeusvoimaopista. Koska Oman pääoman Pori-rahaston säännöillä ei ole kaupungin hallinnon ulkopuolelle ulottuvaa sitovaa vaikutusta, kaupunginvaltuusto voi muuttaa tekemäänsä päätöstä. Kaupunginvaltuuston yksimielinen päätös sekä valtuustoryhmien yhdessä jättämä valtuustoaloite kuvaavat kuitenkin vahvaa yhteistä poliittista tahtotilaa, joka kaupunginvaltuustolla on kyseistä päätöstä tehtäessä ollut.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä esitetyn tiedokseen ja todeta, että asia aloitteena ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Aloite on loppuun käsitelty.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.