Perustelut
Yhdyskuntatekniset palvelut -tutkimus 2024
Porin kaupunki on vuodesta 2002 lähtien ollut mukana Yhdyskuntatekniset palvelut- kyselytutkimuksessa, jossa on selvitetty asukkaiden mielipiteitä kuntien teknisistä palveluista. Vuonna 2024 tutkimuksessa oli mukana 28 kuntaa ja sen toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy.
Tutkimuksessa käsiteltyjä teknisen toimialan tehtäväkenttään kuuluvia asioita olivat liikennealueiden ylläpito, puistojen hoito, liikuntapaikkojen hoito, katuvalaistus ja liikennevalot.
Porissa kyselykutsu lähetettiin 1500 porilaiselle ja vastaaminen tapahtui verkossa. Lisäksi kaupungin nettisivuilla oli avoin linkki, johon pystyi kuka tahansa vastaamaan. Kysely aukesi toukokuun alkupuolella 2024 ja oli auki 20.6.2024 asti. Kyselyyn saatiin 307 vastausta, joista 51 % tuli kaupungin nettisivuilla olevan avoimen linkin kautta.
Asteikot oli indeksoitu välillä 1-5 siten, että arvon 3 alle jäävät arvot osoittavat kielteistä ja sen yläpuolelle asettuvat arvot myönteistä suhtautumista (1=erittäin huono ja 5=erittäin hyvä).
Kyselyn tulosten mukaan Porin liikennealueiden, puistojen, liikuntapaikkojen sekä valaistuksen hoito ja kunnossapito koetaan kyselykuntiin verrattuna huonoina. Tulos on kuitenkin parantunut edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikilla osa-alueilla. Liikennealueiden ylläpito -mittari koostuu kymmenestä kysymyksestä. Siinä Porin kokonaistulos oli 2,91 ja Pori sijoittui 28 kunnan joukossa viimeiselle sijalle. Edellisenä vuonna tulos oli 2,82. Katujen talvihoito -mittarin Porin tulos oli 3,05 ja siinä Pori sijoittui sijalle 28. Edellisenä vuonna tulos oli 3,06. Puistojen hoito -mittarin osalta Porin tulos oli 3,35 ja sijoitus 26. Edellisenä vuonna tulos oli 3,16. Liikuntapaikkojen hoito -mittarin tulos oli 3,69 ja sijoitus 25. Edellisenä vuonna tulos oli 3,60. Katuvalaistus -mittarin Porin tulos oli 3,82 ja siinä Pori sijoittui sijalle 23. Edellisenä vuonna tulos oli 3,57. Liikennevalo-ohjauksen osalta Porin tulos oli poikkeuksellisen hyvä: 3,95 ja sijoitus 9, mikä on muihin osa-alueisiin verrattuna korkea. Edellisen vuoden tulos oli 3,82.
Kyselyyn tuli vapaita kommentteja 122 kappaletta. Kaikki kommentit käytiin huolella läpi infran kunnossapidon, liikuntapaikkojen ja infrajohtamisen vastuuhenkilöiden kesken. Suurin osa esille tuoduista puutteista on hoidettu tai sisältyivät vuoden 2024 ja 2025 työohjelmaan.
Seuraavassa muutamia nostoja saaduista kommenteista, suluissa toteutetut toimenpiteet:
- Pyöräteiden liukkaudentorjunta jakoi mielipiteitä, hiekoitusta vastustettiin ja vaadittiin
- Lähimetsien hoito jakoi mielipiteitä, kannatettiin luonnonmukaisuutta ja toivottiin enemmän hoitoa
- Toivottiin lisää roskiksia puistoalueille (toteutettu 2024-25)
- Toivottiin nopeusrajoituksen alentamista keskustassa (toteutettu 2024)
- Sampolan puistot huonossa kunnossa (Ilminpuisto on kunnostettu ja Sammonpuiston kunnostus aloitettu 2025)
- Noormarkun urheilukentän nurmen huonosta kunnosta tuli useita kommentteja ja toivottiin myös tekonurmikenttää (urheilukentän nurmi on kesällä 2024 ollut hyvässä kunnossa ja tekonurmikenttä valmistui 2025)
- Lisäksi tuli kommentteja muun muassa vieraslajien torjunnasta, hiekoitushiekkojen nostosta, katujen ja pyöräteiden kunnosta ja asiakaspalvelusta
- ELY:n tieosuuksille toivottiin pyöräteitä Lamppi-Ahlainen, Leppäkorpi-Viasvesi, Ahteentie-Finbyyntie (Ahteentie-Finbyyntielle tiesuunnitelma valmistuu vuoden 2025 aikana)
Infrayksikkö on paremman palvelutason ja asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi tehnyt useita toiminnallisia muutoksia vuosina 2023-25:
- Puistojen kunnostamiseen varattua investointimäärärahaa on vuodesta 2023 alkaen nostettu edellisiin vuosiin nähden ja viherrakennuttamisen resursseja on vahvistettu.
- Leikkipuistojen määrää on vähennetty ja panostettu suunnitelmallisesti jäljelle jääviin.
- Leikkipuistoihin on toteutettu palautejärjestelmä, jonka kautta palautteen anto on sujuvaa ja puutteisiin pystytään reagoimaan entistä nopeammin.
- Talvikunnossapidon määrärahaa on vuodesta 2023 alkaen nostettu edellisiin vuosiin nähden.
- Uudelleenpäällystyksiin tarkoitettu määräraha nostettiin 1 M€:sta 1,7 M€:oon ja se pyritään pitämään tulevinakin vuosina vähintään 2 M€:ssa.
- Niin sanottu kaivanto-ohje eli ”Kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtävät työt, lupaohjeet ja -ehdot” on päivitetty. Uusi ohje tuli voimaan 1.4.2025. Lisäksi on vahvistettu katuvalvontaresursseja.
- Katuvalaistuksen valaisinsaneeraukset ovat käynnissä ja katuvalaistus saadaan vaihdettua kokonaan ledeihin noin kuuden vuoden sisällä.
- Kuntoratojen valaistuksen parantamiseksi on osoitettu oma erillinen määrärahansa vuosille 2024-2027. Tällä rahalla on uusittu urheilukeskuksen kuntoratojen valaistusta.
- Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmien uudistaminen vaiheittain varmempaan tekniikkaan (C2) on käynnissä ja resursseja on vahvistettu rekrytoimalla katuvaloinsinööri.
- Kaikki uudiskohteet suunnitellaan ja rakennetaan laadukkaasti huomioiden elinkaarikustannukset ja hoidettavuus.
Pori ei osallistunut Yhdyskuntatekniset palvelut- tutkimukseen vuonna 2025.
Katuverkon kuntotarkastus ja korjausvelka 2024
Katuverkon kuntotarkastus ja korjausvelan määritys tehtiin syksyllä 2019 ja uudestaan syksyllä 2024. Työn tavoitteina oli selvittää Porin katuverkon sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien paikkatietoon sidottu kuntotila kuntoluokkina ja vauriotietoina, laskea tietojen pohjalta tämänhetkinen korjausvelka, määrittää kuntomuutos seuraavan 10 vuoden ajalle ja laskea sen pohjalta tuleva korjausvelka sekä vertailla vuosien 2019 ja 2024 tuloksia.
Kuntotarkastusmenetelmänä käytettiin päällysteiden pintakunnon visuaalista kuntoarviointia. Rakenteiden osalta tilanne hahmotettiin vaurioitumisen perusteella (muun muassa painumat, verkkohalkeamat ja suuret reunavauriot). Kuntoluokittelun lisäksi kirjattiin vauriotyyppi ja tarpeen mukaan muita yleisiä havaintoja erilaisista vaurioista ja puutteista, kirjattiin sorapintaiset väylät sekä otettiin kaikilta väyliltä valokuvat 10 metrin välein.
Korjausvelan laskentatapoja on useita. Tässä selvityksessä korjausvelka laskettiin kahdella yleisimmin käytetyllä tavalla; käyttäen Kuntaliiton 2015 mallia sekä toimenpidelaskennan mallia. Kuntaliiton malli on teoreettisempi. Mallissa korjausvelka lasketaan nykykunnon ja tavoitteellisen optimikunnon välisenä erotuksena. Korjaustoimenpiteillä kuntotila paranee kuitenkin paljon optimikuntoa paremmaksi. Toimenpidelaskennan malli antaa realistisiin toimenpiteisiin sidotun kohdennetun korjausvelan niille väylille, joilla on huonoin kuntotilanne. Se tarjoaa listauksen mahdollisista toteutettavista toimenpiteistä ja laskentatuloksilla on monipuolista jatkokäyttöä.
Kuntoarvioinnin kohteena oli yhteensä 1 040 km katuja, yksityisteitä ja jalankulun ja pyöräilyn väyliä, jotka ovat kaupungin hoidossa. 3,3 % väylistä oli kuntoluokassa ”erittäin hyvä”, 55,2 % kuntoluokassa ”hyvä”, 37,3 % kuntoluokassa ”tyydyttävä”, 4 % kuntoluokassa ”huono” ja 0,2 % kuntoluokassa ”erittäin huono”. Ilman toimenpiteitä nyt tyydyttävässä kunnossa olevat kadut putoavat tulevina vuosina luokkiin ”huono” tai ”erittäin huono”.
Katuverkon korjausvelka on pienentynyt vuosien 2019 ja 2024 välillä. Vuonna 2019 laskennallinen korjausvelka oli 28,9 M€ ja vuonna 2024 Kuntaliiton mallilla laskettuna 9,5 M€ ja toimenpidelaskennan mallilla laskettuna 13,2 M€. Korjausvelan kuolettaminen 10 vuoden aikana edellyttäisi 5-7 M€:n panostusta katujen perusparantamiseen vuosittain.
Tavoitteena on edelleen pienentää korjausvelkaa kymmenen vuoden sisällä investoimalla katuverkon ja jalankulku- ja pyöräteiden peruskorjauksiin, turvaamalla riittävä rahoitus uudelleenpäällystyksiin ja kuivatuksen parantamiseen sekä rakentamalla kaikki uudiskohteet laadukkaasti riittävillä rakennekerroksilla. Rahoituksen lisäksi avainasemassa on myös infran suunnittelun ja rakennuttamisen henkilöresurssien turvaaminen.
KUVE, valtakunnallinen kunnossapidon kustannusvertailu
Pori osallistui vuoden 2024 kuntien väliseen kunnossapidon vertailuun. Vuonna 2024 KUVE vertailuun osallistui 13 eri kuntaa, osallistujia oli eri kokoisista kunnista Helsinki suurimpana ja Sastamala pienimpänä. Kustannusvertailu kattaa siis vain pienen osan Suomen kunnista, mutta varmasti antaa suhteellisen hyvän kuvan nykytilasta.
KUVE vertailussa tutkitaan yleisten alueiden kustannuksi, joita ovat katujen ja rakennettujen viheralueiden kustannukset. Myös katuvalaistusjärjestelmät kuuluvat vertailuun.
Kaikkien yleisten alueiden kustannuksista Porin kustannukset ovat 90,1 € / asukas mikä on osallitujakuntien keskiarvon alapuolella. Katujen kunnossapidon kustannuksissa Pori erottuu vertailukuntien edullisimpana katujen talvikunnossapidossa, 12,2 € / asukas määrällä. Rakennettujen viheralueiden kunnossapitokustannukset 17,9 € / asukas on hieman alle osallistuneiden kuntien keskiarvon. Porin rakennettujen viheralueden pinta-alojen määrä asukasta kohden on perinteisesti ollut suurempi kuin muilla kaupungeilla johtuen siitä, että pääosa kaupunkia on rakennettu entiselle viljelymaalle Kokemäenjoen jokilaaksoon.
KUVE vertailun mukaan Pori ei ainkaa käytä liian suuria panoksia kunnossapitoon, kun asioita vertaillaan muihin toimijoihin. Tämä kylläkin näkyy edellä kerrotuissa Yhdyskuntatekniset palvelut tutkimuksessa.
Liitteet:
Liite1: Yhdyskuntatekniset palvelut 2024 kyselytutkimuksen tulokset
Liite 2: Porin katuverkon kuntotarkastus ja korjausvelan määritys 2024
Liite 3: Katu- ja viheralueiden kunnossapidon kustannusvertailu 2024