Perustelut
Yleistä
Satakunnan työllisyysalueen kunnille kohdistuvat työttömyysetuuksien maksuosuudet ovat kasvaneet, mikä johtuu erityisesti taustalla olevista lakimuutoksista ja pitkäaikaistyöttömyyden määrän lisääntymisestä. Kuntien maksuosuus alkaa jo 100 työttömyyspäivän jälkeen ja koskee kaikkia työttömyysetuuden muotoja. Työssäoloehtoa kiristettiin ja se euroistettiin. Nykyisin työssäoloehdon täyttyminen vaatii 28 kuukauden tarkastelujaksolla vähintään 12 työssäolokuukautta, joiden aikaan palkka vähintään 930€/kk. Lähtökohtaisesti palkkatuettu työ ei kerrytä työssäoloehtoa. Kunnan maksuosuus työttömyysetuudesta poistuu vasta, kun työnhakijan työssäoloehto täyttyy tai toimeentulo perustuu muuhun kuin työttömyysetuuteen.
Työllisyysalueella on vuonna 2025 myönnetty vain järjestämislain mukaista 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea, joka on subjektiivinen oikeus (Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023, 10 luku). Muita palkkatukimuotoja ei ole voitu myöntää määrärahasyistä. Vuonna 2024 tehdyt palkkatukityöjaksot jatkuvat vielä vuosille 2025–2026, mutta vuonna 2025 ei ole tehty uusia myönteisiä palkkatukipäätöksiä. Vuoden 2026 talousarviossa ei ole osoitettu määrärahaa palkkatukeen yli 55-vuotiaiden työllistämistukea lukuun ottamatta. Asiakkaiden tukitarpeet on tarkoitus kattaa työllisyysalueen uudella tukimallilla.
Uudet Satakunnan työllisyysalueen työllistämisen tukimuodot ja niiden keskeiset elementit
1. Työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
Työssäoloehtoon perustuvat kunnalliset kustannukset muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Analyysien mukaan kunta voi päästä kustannusneutraaliin tilanteeseen, mikäli palkkatuen sijaan käytetään työllisyysalueen omaa tukea, joka mahdollistaa työssäoloehdon kertymisen. Tällöin työnhakijan mahdollinen paluu kunnan maksuosuudelle työn päättyessä voidaan estää. Näistä syistä esitetään vuonna 2026 käyttöönotettavaksi työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Kohderyhmä:
Työnhakijat, joiden työttömyys on kestänyt vähintään 12 kuukautta viimeisen 14 kuukauden aikana ja joiden kotikunta on Satakunnan työllisyysalueella.
Työnantajan ehdot:
- Suomessa toimiva y-tunnus. Oikeudellisella muodolla ei ole merkitystä.
- Työnantajalla ei saa olla verovelkaa tai sillä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi
- Palkattavalle henkilölle tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa
- Tuki on taloudellista toimintaa harjoittavalle hakijalle vähämerkityksistä tukea eli ns. de minimis -tukea. Tuen myöntämisessä noudatetaan tällöin tähän liittyvää lainsäädäntöä. (Komission asetus (EU) 2023/2831)
- Takaisinottovelvoite tulee huomioida
Tuki:
- 10 000 € / 12 kk kokoaikatyöhön (yli 80 % alan enimmäistuntimäärästä)
- 5 000 € / 12 kk osa-aikatyöhön (vähintään 930 €/kk)
- Tukea hakee tosiasiallinen työnantaja. Tukea ei voi siirtää edelleen.
- Maksatus tapahtuu jälkikäteen jaksotettuna.
2. Ensimmäisen työntekijän rekrytointituki
Alueen kasvupotentiaalin ja pk-yritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi esitetään vuonna 2026 Satakunnan työllisyysalueella käyttöönotettavaksi ensimmäisen työntekijän rekrytointituki yrityksille, joilla ei ennestään ole palkattuja työntekijöitä. Tuki kannustaa yksinyrittäjää laajentamaan toimintaansa. Myös tässä tuessa edellytetään, että palkattava henkilö on työtön työnhakija ja että työsuhde kerryttää työssäoloehtoa.
Molemmat tukimallit on valmisteltu työllisyysalueen asiantuntijoiden yhteistyönä, ja ne perustuvat työttömyyden rakennemuutokseen sekä tarpeeseen luoda kunnille ja myös työnhakijoille kannustavampia työllistämisen instrumentteja.
Kohderyhmä:
Yritykset, joilla ei ole aiempaa palkattua työvoimaa eli ns. yksinyrittäjät.
Ehdot
- Satakunnan työllisyysalueella toimiva yksinyrittäjä
- Yksinyrittäjällä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä tai yrittäjää, jolla ei ole palkattua henkilöstöä tukihakemuksen ajankohtana. Yrityksen oikeudellisella muodolla ei ole vaikutusta.
- Tuki on hakijalle vähämerkityksistä tukea eli ns. de minimis -tukea. Tuen myöntämisessä noudatetaan tähän liittyvää lainsäädäntöä. (Komission asetus (EU) 2023/2831)
- Tuen saajalla ei saa olla verovelkaa tai sillä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi.
- Palkattavan henkilön tulee olla työtön työnhakija, jonka kotikunta on Satakunnan työllisyysalueella.
- Palkattavalle henkilölle tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa
- Minimityösuhdeaika on 6 kk ja palkkataso vähintään 930 €/kk
- Tuki maksetaan avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin, elleivät takaisinperinnän edellytykset täyty.
- Takaisinperintä, jos työsuhde päättyy 6 kk kuluessa (mahdollisuus palkata uusi ehdot täyttävä henkilö ilman tuen menettämistä).
Tuki
- 5 000 € kertakorvaus työsuhteen alussa.
Vaikutukset
- Työllistämistuet täydentävät lakisääteisiä tukia:
- 55+ työllistämistuki jatkuu subjektiivisena oikeutena.
- Nuorten työllistymisseteli on valtion valmistelussa, ja sen suunniteltu voimaan tulo vuoden 2026 aikana. (Toteutetaan työllisyysalueiden kautta valtion erillisrahoituksella)
- Malli tarjoaa työnantajille selkeämmän ja hallinnollisesti kevyemmän vaihtoehdon sekä kunnille taloudellisesti ennakoitavan ja aidosti työllistymistä tukevan keinon vähentää maksuosuuksia.Alentaa kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksia työssäoloehdon täyttymisen kautta.
- Tuet vahvistavat työllisyysalueen mahdollisuuksia vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja pk-yritysten kasvuun.
- Tukee erityisesti mikro- ja pk-yritysten rekrytointikykyä ja kasvumahdollisuutta.
- Kertynyt työssäoloehto ehkäisee työnhakijoiden paluuta kunnan maksuosuudelle.
Työllisyysalueen avustuksiin varattu määräraha on vuodelle 2026 noin 2,7 miljoonaa euroa. Siitä työllistämistukien (työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja ensimmäisen työntekijän rekrytointituki) osuus olisi n. 1,7 Me.
Seuranta
Tukivarojen jakautumista kuntien kesken seurataan säännöllisesti. Tavoitteena on huomioida valtionosuuksista muodostuvat rahoitusosuudet sekä työttömyysetuuksien maksuosuudet ja rakennetyöttömyyden määrä. Työllisyysalue huolehtii siitä, että jokaisessa kunnassa ne työnhakijat, jotka täyttävät tukikriteerit, ovat tietoisia mahdollisuudesta työnantajan hakea heihin kohdistuvaa tukea. Työnantajat päättävät rekrytoinneistaan, ja työllisyysalue voi yhdessä kuntien kanssa kohdentaa markkinointia sinne, missä tukien hyödyntäminen näyttää jäävän vähäiseksi.
Yritysvaikutusten arviointi
Uusilla työllistämistuilla arvioidaan olevan yrityksille pääosin myönteisiä vaikutuksia: ne alentavat rekrytointikynnystä, vähentävät palkkauskustannuksia ja parantavat erityisesti mikro- ja pk-yritysten mahdollisuuksia palkata pitkäaikaistyöttömiä tai ensimmäinen työntekijänsä. Tukien arvioidaan vahvistavan yritysten kasvua, lisäävän työvoiman saatavuutta ja nopeuttavan palkkauspäätöksiä ilman merkittäviä markkinahäiriöitä. Hallinnollinen kuormitus yrityksille pysyy vähäisenä, koska tukien ehdot ja hakumenettely ovat selkeät ja yhtenäiset.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, yksikön päällikkö, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikkö, jouko.hautamaki@pori.fi
Satakunnan työllisyysalueen jaosto päättää:
- Pyytää työllisyysalueen sopimuskunnilta lausunnot edellä esitetystä työllistämislisän ja ensimmäisen työntekijän rekrytointituen käyttöönotosta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 31.1.2026.
- Valtuuttaa kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikön päättämään tukimuotojen käyttöönotosta, mikäli kaikki sopimuskunnat antavat myönteisen lausunnon.
Mikäli lausunnoissa esitetään muutostarpeita tai työllistämislisän ja ensimmäisen työntekijän rekrytointituen käyttöönottoa ei yksimielisesti puolleta, asia tuodaan jaoston uuteen käsittelyyn.