Perustelut
Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen henkilöstöjohtajan päätöksestä 10.11.2025 § 209. Päätös koskee hänen peruspalkkansa tarkistamista ja liikaa maksetun peruspalkan takaisinperintää ajalta 1.1.2022–31.10.2025. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on maksettu virheellisesti lukion erityisopettajan peruspalkkaa I-kalleusluokan mukaan, vaikka palkka olisi tullut maksaa II-kalleusluokan mukaan.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista lainvastaisena ja epätarkoituksenmukaisena. Oikaisuvaatimus on toimitettu kaupungille muutoksenhakuajan sisällä, eli se voidaan näin ollen käsitellä. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että työnantajalla ei olisi oikeutta periä palkkaa takaisin, koska viranhoitomääräyksessä on määritelty tehtäväkohtainen palkka, joka sitoo työnantajaa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa luottamuksensuojaperiaatteeseen ja oikeuskäytäntöön, jonka mukaan takaisinperintä ei olisi sallittua, ellei kyse ole teknisestä virheestä.
Asian tausta
Oikaisuvaatimuksen tekijälle annettuun viranhoitomääräykseen (opetusyksikön päällikkö 3.9.2019) on merkitty tehtäväkohtaiseksi palkaksi 3857,13 €/kk. Tämä palkka on lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan (hinnoittelutunnus 4 04 04 07 6) peruspalkka kalleusluokassa I. Palkan olisi tullut olla ko. hinnoittelun kalleusluokan II peruspalkka eli 3825,06 €/kk. Pori kuuluu OVTES:n A-osion II luvun 5 §:n nojalla kalleusluokkaan II, eikä tässä asiassa ole tulkinnanvaraa. Viranhoitomääräyksessä puhutaan kuitenkin tehtäväkohtaisesta palkasta, joka muodostuu peruspalkan ja TVA-lisän yhteenlasketusta summasta. Käytäntönä on kuitenkin ollut viranhoitomääräyksissä ilmoittaa tehtäväkohtaisen palkan teoreettinen vähimmäismäärä, joka siis on ko. hinnoittelukohdan peruspalkka. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on maksettu 1.8.2019 lukien peruspalkkaa 3857,13 euroa ja TVA-lisää 25,32 euroa. Oikaisuvaatimuksen tekijän vuosisidonnainen lisä on kuitenkin maksettu palvelussuhteen alusta asti oikein, koska palkkajärjestelmä käyttää oikean kalleusluokan peruspalkan suuruutta vuosisidonnaisen lisän laskentapohjana automaattisesti.
Ilmeisestä erehdyksestä johtuvan palkkavirheen korjaaminen
Palkkavirhe voidaan korjata viranhaltijalain (304/2003) 56 §:n perusteella. Hallituksen esityksen (HE 196/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on viranhaltijalain 56 §:n 1 momentin osalta todettu, että pykälässä tarkoitetussa tilanteessa tulee kyseessä olla selvä virhe, esimerkiksi laskuvirhe tai muu ilmeinen erehdys.
Oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla työnantajan tarkoituksena ei ole ollut maksaa hänelle hänen kollegoitaan suurempaa palkkaa. Kalleusluokan I peruspalkkaa ei Porin kaupungilla ole mahdollista maksaa OVTES:n määräyksiä rikkomatta. Virhe on syntynyt työnantajan huolimattomuudesta ja kyseessä on ilmeinen erehdys – tai tekninen virhe oikaisuvaatimuksen tekijän käyttämää termiä hyödyntäen. Viranhoitomääräyksestä päättäneellä opetusyksikön päälliköllä ei ole myöskään ollut toimivaltaa sijoittaa oikaisuvaatimuksen tekijää kalleusluokan I palkkaan tai mihinkään muuhun OVTES:n määräämiä peruspalkkoja korkeampaan peruspalkkaan.
Takaisinperintä pääsääntönä
Viranhaltijalain 56 §:ssä todetaan, että aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden määrä saadaan periä takaisin. Edelleen samassa pykälässä todetaan, että työnantaja voi luopua takaisinperinnästä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperintää on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Hirvonen ja Mäkinen (2006) korostavat teoksessaan Kunnallinen viranhaltija – oikeudellisen aseman sääntely, että takaisinperintää on pidettävä pääsääntönä. Lisäksi he täsmentävät, että aiheeton palkan maksu voi johtua esimerkiksi lasku- tai kirjoitusvirheestä taikka virkaehtosopimuksen virheellisestä tulkinnasta. Aiheettoman palkanmaksun takana voi olla sekä työnantajasta että työntekijästä johtuvia syitä.
Viranhaltijalain 56 §:ssä rajoitetaan takaisinperintä tapahtumaan kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun etuuden määrä on maksettu. Vuoden 2022 alussa [peitetty]oikaisuvaatimuksen tekijän peruspalkkana on palkkajärjestelmässä ollut virheellisesti 3918,70 €/kk, kun peruspalkan suuruuden olisi pitänyt olla 3886,12 €/kk. Virheellisesti maksettu palkka on siis ollut edelleen oikean hinnoittelutunnuksen peruspalkka, mutta kalleusluokassa I. TVA-lisää hänelle on maksettu 25,72 euroa. Näin ollen henkilöstöjohtajan päätöksellä 10.11.2025 § 209 oikaisuvaatimuksen tekijän[peitetty] peruspalkan suuruus on korjattu vuoden 2022 alusta lukien oikeaksi.
Takaisinperintä luottamuksensuojaperiaatteen näkökulmasta
Kun korjausta tarkastellaan oikaisuvaatimuksessa korostetun luottamuksensuojan näkökulmasta, tulee pohdittavaksi, onko oikaisuvaatimuksen tekijälle syntynyt oikeutettuja odotuksia, joita tulisi turvata. Työnantaja katsoo, että viranhaltijan tulee tietää oma palkkahinnoittelukohtansa ja organisaation soveltama kalleusluokka. Palkkataulukot ovat sekä intrassa että pääsopijaosapuolten internet-sivuilla luettavissa. Oman peruspalkan suuruus taas näkyy palkkalaskelmassa. Samaa linjaa on noudatettu kaupungin muidenkin palkkavirheiden kohdalla. Työntekijän on edellytetty tuntevan palkkataulukkonsa ja oman tehtäväkohtaisen palkkansa määräytymisen perusteet. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi työaikakorvausten virheellisyys, joiden oikeellisuuden tarkistaminen vaatii syvällisempää virka- ja työehtosopimusten tuntemusta, tässä tilanteessa kynnys palkan takaisinperintään on selvästi korkeampi. Toisena tarkasteltavana näkökulmana on se, että oikaisuvaatimuksen tekijän tehtäväkohtaista palkkaa ei korjata missään vaiheessa alle viranhoitomääräyksen. Oikaisuvaatimuksen tekijän saama tehtäväkohtainen palkka on peruspalkan tarkistamisenkin jälkeen koko tarkastelujakson ajan vähintään 54,71 euroa yli viranhoitomääräyksessä mainitun.
Oikaisuvaatimuksen tekijä oikaisuvaatimuksessaan mainitsee oikeustapauksia, joissa luottamuksensuojan on katsottu vaarantuneen. Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 22/0046/22 käsiteltiin tapausta, jossa opettajan kohdalla oli tehty päätös nimenomaisesti TVA-lisästä, jolloin hallinto-oikeus totesi, että perusteetonta TVA-lisää ei ollut edellytyksiä periä takaisin. Vastaavasti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä nro 14/0851/2 oli nimenomaisesti tehty päätös vuosisidonnaisen lisän myöntämisestä, eikä tätäkään päätöstä ollut hallinto-oikeuden ratkaisun mukaisesti mahdollista muuttaa ilman asianosaisen suostumusta. Nämä päätökset eivät kuitenkaan sovellu käsillä olevan tapauksen oikeusohjeiksi, koska oikaisuvaatimuksen tekijän kohdalla tapahtunut palkkavirhe on ilmeinen erehdys, eikä palkan perusteita ole nimenomaisesti tutkittu ja harkittu (vrt. KHO 19.11.2018/5349).
Takaisinperinnän kohtuullisuuden arviointi
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että hän katsoo, että takaisinperintäpäätös on hänen kannaltaan kohtuuton. Kohtuullistamisen perusteena tulisi oikeuskirjallisuuden ja –käytännön perusteella olla nimenomaan taloudelliset perusteet. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei kuvaa mitään sellaisia olosuhteita, jotka tekisivät takaisinperinnästä kohtuuttoman. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei myöskään vaatinut summan kohtuullistamista vastineessaan, jolla hän vastasi työnantajan lähettämään kuulemiskirjeeseen ennen päätöksentekoa. Takaisinperittävä summa on pieni, kun sitä verrataan esimerkiksi oikaisuvaatimuksen tekijän vuosi- tai kuukausiansioihin. Tammikuussa 2026 oikaisuvaatimuksen tekijän saama peruspalkka on 4244,68 €/kk ja TVA-lisä 230,55 €/kk. Tehtäväkohtainen palkka on siis suuruudeltaan yhteensä 4475,23 euroa ja tämän lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijälle maksetaan vuosidonnaista lisää OVTES:n enimmäismäärä. Työnantaja on kuitenkin edelleen valmis sopimaan oikaisuvaatimuksen tekijän kanssa maksusuunnitelmasta, mikä myös toimii perusteena sille, että tilanne ei ole oikaisuvaatimuksen tekijälle kohtuuton.
Menettelyn oikeellisuus
Oikaisuvaatimuksen tekijän oikaisuvaatimuksessaan mainitsemassa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisussa 11/0748/2 hallinto-oikeus ei ottanut kantaa siihen, olisiko takaisinperintä ollut mahdollista, vaan kumosi päätöksen muotovirheen vuoksi. Asianosaiselle ei tuossa tapauksessa ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Oikaisuvaatimuksen tekijälle tämä tilaisuus on annettu ennen päätöksen tekemistä.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia seikkoja tai oikeudellisia perusteita, jotka antaisivat aihetta muuttaa tehtyä päätöstä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi
Kaupunginjohtaja esittää, että kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen tekijän tekemän oikaisuvaatimuksen henkilöstöjohtajan päätökseen 10.11.2025 § 209. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä se ole muutoin lain tai sovellettavan virkaehtosopimuksen vastainen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa asiaan liittyen, jonka perusteella henkilöstöjohtajan päätöstä tulisi muuttaa.