Tarkastuslautakunta, kokous 21.4.2026

Perustelut

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Esityslistan liitteenä on vuoden 2025 tilinpäätös, jonka allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet sekä kaupunginjohtaja.

Kuntatalouden kokonaistilanne heikkeni vuonna 2025 jääden yli 800 miljoonaa euroa alijäämäiseksi toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna. Suurimpien kaupunkien talous heikkeni eniten, ja niiden vuosikatteet olivat enää vain lievästi muita vahvemmat. Peruskuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Pori kuitenkin kulki vastavirtaan ja kaupungin tilikausi oli monin tavoin poikkeuksellinen Pori Energia Oy vähemmistöosuuden myynnin seurauksena. Kaupunki teki ennätyksellisen tuloksen ja kaupungin lainakanta pieneni merkittävästi. Olennaisena muutoksena toiminnassa oli työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille ja Satakunnan työllisyysalueen ensimmäinen toimintavuosi.

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Toimintakate kasvoi 3,9 % päätyen -193,6 miljoonaan euroon. Ilman työllisyysalueen vaikutusta toimintakatteen kasvu olisi jäänyt 0,2 prosenttiin. Toimintakatteen maltillisen kasvun taustalta löytyy talousarvioon 2025 sisältyneiden taloudellisten tavoitteiden ja sopeutustoimenpiteiden onnistuneen toteutuksen lisäksi myös satunnaisempia tekijöitä, kuten useamman kerrostalotontin myynti tilikauden aikana.

Kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,3 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2025, millä tavoiteltiin viiden miljoonan euron kasvua verotuloihin. Lisäksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistui vuonna 2025. Kunnallisveron kertymä kasvoi kuitenkin vain 2,4 miljoonaa euroa (+1,6 %) jääden 153,7 miljoonaan euroon. Heikko kehitys on seurausta työttömyyden kasvusta. Yhteisöveron tuotto laski 0,4 miljoonaa euroa (-2,1 %) edellisvuodesta heijastaen yleistä taloustilannetta ja kiinteistöveron kertymä laski 0,6 miljoonaa euroa (-2,2 %).

Valtionosuudet kasvoivat 7,7 miljoonalla eurolla (+55,5 %) ollen 21,5 miljoonaa euroa. Merkittävin vaikutus oli TE-uudistuksella, kun kaupungille siirtyneiden tehtävien rahoitukseen osoitettiin 9,1 miljoonaa euroa ja työttömyysturvan rahoitusvastuun laajentumiseen 4,7 miljoonaa euroa. Samalla kuitenkin kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poisto vähensi valtionosuuksiin sisältyviä veromenetysten korvauksia 5,8 miljoonalla eurolla.

Rahoitustuottojen ja -kulujen netto parani jopa 12,4 miljoonalla eurolla. Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myyntitulon sijoittaminen määräaikaistalletuksiin toi 4,9 miljoonan euron korkotuotot. Lisäksi yhtiö maksoi 8,7 miljoonan euron osingon syksyllä. Korkokulut vähentyivät 3,9 miljoonalla eurolla, kun uutta talousarviolainaa ei tarvinnut nostaa yhtiön maksettua kaupungin myöntämät antolainat kokonaisuudessaan takaisin. Lisäksi korkotaso laski vuodesta 2024.

Vuosikate, 37 miljoonaa euroa, osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidessa tulee kuitenkin huomioida poikkeuksellinen vuosi, kun energiayhtiöltä saatiin tuloutuksia sekä vanhan osakkeiden myyntijärjestelyn, että uuden osinkotuloutusjärjestelyn kautta.

Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 355,9 miljoonan euron luovutusvoitto Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynnistä. Myynnin seurauksena tilikauden tulokseksi muodostui täysin poikkeuksellisesti 360,2 miljoonaa euroa. Luovutusvoittoa vastaava summa on siirretty Oman pääoman Pori-rahastoon, jolloin tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden 2025 ylijäämä on 4,4 miljoonaa euroa ja taseen kumulatiivinen ylijäämä 47,7 miljoonaa euroa.

Investoinnit ja rahoitus

Investointimenot olivat 38,5 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet niihin 1,6 miljoonaa euroa eli investointien omahankintamenoksi muodostui 36,9 miljoonaa euroa. Infrastruktuurin osalta merkittävimpiä investointeja olivat katujen perusparannustyöt, pienvenesatamat ja -väylät, katuvalaistuksen saneeraukset ja siltojen perusparannukset. Merkittävimmät tilainvestointikohteet olivat Itä-Porin uusi päiväkoti, Ahlaisten monitoimitalo, stadionin peruskorjaus ja Cygnaeuksen koulun julkisivukorjaus.

Energiayhtiön vähemmistöosuuden myynti ja rahoituksen uudelleenjärjestely mahdollistivat sen, ettei kaupungin tarvinnut nostaa uutta lainaa ja konsernin ulkopuolisia velkoja lyhennettiin 60 miljoonalla eurolla. Konsernin ulkopuolinen lainakanta on tilinpäätöshetkellä 237,9 miljoonaa euroa (2 865 euroa/asukas).

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion 92 toiminnallisesta tavoitteesta 59 (64 %) toteutui. Kaikki sitovat taloudelliset erät toteutuivat talousarvion mukaisesti tai sitä paremmin verotuloja ja valtionosuuksia lukuun ottamatta. Verotulot jäivät talousarviosta 6,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 0,1 miljoonaa euroa.

Konsernipalvelut alitti muutetun talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla, sivistyslautakunnan alainen toiminta 1,1 miljoonalla eurolla, vapaa-ajan lautakunnan alainen toiminta 0,1 miljoonalla eurolla ja elinvoima- ja ympäristötoimiala 0,8 miljoonalla eurolla. Teknisen toimialan toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla ja toimialan toimintakulut alittivat talousarvion myös 1,3 miljoonalla eurolla. Toimialoille kohdistamattomat erät alittivat talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla.

Liikelaitosten osalta Porin Palveluliikelaitoksen ylijäämä oli 1,5 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa euroa talousarviota parempi ja Porin Veden ylijäämä 3,4 miljoonaa euroa eli 1,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi.

Konsernitilinpäätös

Pori Energia Oy konsernin tulos parani edellisestä tilikaudesta noin miljoonalla eurolla päätyen 12,8 miljoonaan euroon. Porin Satama Oy:n tilikausi jäi 0,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi eikä yhtiö näin ollen kyennyt tulouttamaan korkoa kaupungin myöntämästä antolainasta. Keräämö Oy:n ensimmäinen täysi toimintavuosi päätyi 0,2 miljoonan euron tulokseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n tulos nousi 4,1 miljoonaan euroon ja Länsirannikon Koulutus Oy päätyi lähes nollatulokseen huolimatta ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien merkittävästä pienentymisestä.

Konsernituloslaskelmassa Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden luovutusvoitosta vähennetään tytäryhteisön omaisuus- ja velkaerien konsernitasearvojen erotus myydyn omistusosuuden osalta. Tästä syystä konsernin tulos, 289,7 miljoonaa euroa, jää kaupungin tulosta heikommaksi ja kaupungin rahastointi Oman pääoman Pori-rahastoon kääntää konsernin tilikauden 78,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Konsernin lainakanta kasvoi 46,8 miljoonalla eurolla 582,9 miljoonaan euroon. Lainakannan rakenne muuttui olennaisesti energiayhtiön rahoituksen uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Tytäryhtiöiden liiketoimintaan kohdistuvien velkojen osuus lainakannasta on nyt 235 miljoonaa euroa (45 %), kun se vielä vuonna 2024 oli 156 miljoonaa euroa (29 %).