Perustelut
Suomen talouskehityksessä on nähtävissä myönteisiä merkkejä. Talouskasvu on vahvistunut kuluvan vuoden aikana ja myös yritysten työllistämisodotukset ovat kääntyneet positiivisemmiksi. Vaikka talouden näkymät ovat parantuneet, vaikutukset eivät vielä näy muutoksena työmarkkinoilla. Työttömyys on pysynyt korkealla tasolla, eikä talouden elpyminen ole toistaiseksi johtanut merkittävään työllisyyden paranemiseen.
Satakunnassa työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut edelleen vuodentakaisesta. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömyyden lisääntyminen, sillä alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on kasvanut eniten. Myös pitkäaikaistyöttömyys on edelleen nousussa, mikä kertoo työvoiman heikosta kysynnästä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien jatkumisesta. Samalla ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on puolestaan vähentynyt, mikä on osaltaan heikentänyt työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä.
Työttömyyden kasvua tarkasteltaessa on hyvä huomioida työvoiman määrän lisääntyminen. Työllisyys on säilynyt Suomessa ja Satakunnassa melko hyvällä tasolla, vaikka työttömyys onkin kasvanut. Kehityksen taustalla ovat erityisesti maahanmuuton lisääntyminen, opiskelijoiden aktiivisempi osallistuminen työmarkkinoille sekä sosiaaliturvauudistusten vaikutukset työnhaun lisääntymiseen. Näin sekä työvoiman että työttömien määrä ovat voineet kasvaa samanaikaisesti ja tämä näkyy työttömyyden kasvuna.
Satakunnan työmarkkinatilannetta vuonna 2026 leimaavat talouden varovainen elpyminen sekä työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet. Alueella on käyty edelleen muutosneuvotteluja erityisesti teollisuudessa, kaupan alalla sekä hallinto-, tukipalvelu- ja ICT-sektoreilla. Työttömyys on kasvanut erityisesti palvelu- ja myyntialan ammateissa, ja työttömien joukossa korostuvat muun muassa myyjät, lähihoitajat, koulunkäyntiavustajat, siivoojat sekä ravintola-alan työntekijät. Positiivista kehitystä on näkyvissä puolestaan rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä, joiden osalta työttömyys on hieman vähentynyt.
Työttömyyden kasvusta huolimatta työmarkkinoilla esiintyy myös merkittävää työvoimapulaa, etenkin metalliteollisuudessa, jossa telakoiden ja konepajojen työvoimatarpeet pitävät kysynnän korkealla. Osaajapulaan vastataan muun muassa erilaisilla koulutusratkaisuilla, kuten oppisopimus-, työvoima- ja yhteishankintakoulutuksilla. Työllisyyttä pyritään vahvistamaan myös yrittäjyyden kautta: vuonna 2026 Satakunnan työllisyysalueella on tehty 115 starttirahapäätöstä, joista yli puolet on ollut myönteisiä. Lisäksi yrittäjyyttä tuetaan aktiivisesti koulutuksilla sekä maahanmuuttajille suunnatuilla palveluilla.
Kokonaisuutena talouden näkymät ovat aiempaa valoisammat ja yrityksissä nähdään kasvun merkkejä, mutta työmarkkinat reagoivat muutokseen hitaasti. Työttömyys on edelleen kasvussa mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta, samalla kun erityisesti metalliteollisuudessa on jo pulaa osaavasta työvoimasta. Keskeiseksi haasteeksi nouseekin työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen sekä työnhakijoiden osaamisen kehittäminen vastaamaan muuttuvia työmarkkinoiden tarpeita.
Keskeiset havainnot
- Suhdanne ja työttömyys: Talouden yleiset näkymät ja yritysten työllistämisodotukset ovat parantuneet, mutta työmarkkinat reagoivat viiveellä. Työttömyys on pysynyt korkealla tasolla ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt.
- Työvoiman määrän kasvu: Työttömien määrän kasvuun vaikuttaa osaltaan työvoiman kokonaismäärän kasvu, jota selittävät lisääntynyt maahanmuutto, opiskelijoiden aktiivisuus sekä sosiaaliturvauudistukset.
- Erityisryhmät: Satakunnassa huolta aiheuttavat erityisesti alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu, pitkäaikaistyöttömyyden nousu sekä ulkomaalaisten työttömien määrän lisääntyminen.
- Toimialakohtaiset erot: Työttömyys on kasvanut etenkin palvelu- ja myyntialoilla sekä ICT-, kaupan- ja hallintosektoreilla muutosneuvottelujen seurauksena. Myönteistä kehitystä on sen sijaan nähtävissä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä.
- Kohtaanto-ongelma ja toimenpiteet: Työttömyydestä huolimatta teollisuudessa (erityisesti metalliteollisuus, telakat ja konepajat) kärsitään osaajapulasta. Haasteeseen vastataan täsmäkoulutuksilla, yrittäjyyspalveluilla (mm. myönteiset starttirahapäätökset) sekä vahvalla verkostoyhteistyöllä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouko Hautamäki, yksikön päällikkö, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikkö, jouko.hautamaki@pori.fi
Satakunnan työllisyysalueen jaosto päättää merkitä asian tiedoksi.