Perustelut
Talouden toteuma
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintatuottojen toteutuma tammi-syyskuun 2026 osalta on yhteensä 8,4 M€, toteumaprosentti 71,1. Toimintatuotot ovat toteutuneet vuoden 2025 vastaavaan aikaan verrattuna 3,8 % suurempina.
Toimialan myyntituotoissa tammi-syyskuulta näkyy suurimpana yksittäisenä eränä työllisyysalueen maksuosuustulot (3,5 M€), jotka laskutetaan muilta työllisyysalueen kunnilta kuukausittain. Joukkoliikenteen lipputulokertymä on 1 625 000 M€, joka on hieman pienempi (-17 000 €) kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuotena. Koko vuoden lipputuloissa on ennustettu noin –10 % heikentymistä vuoteen 2025 verrattuna. Matkoja tehtiin vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-1,9 %), suurimpana syynä on koululaisten matkojen väheneminen kouluverkon muutosten takia. Joukkoliikenteen markkinointia jatketaan lähimaksamisen tunnettuuden lisäämiseksi. Ensisijaisesti markkinoinnilla yritetään tavoittaa uusia satunnaisia matkustajia, jotta porilaiset matkustaisivat bussilla enemmän vapaa-ajalla ja asiointimatkoilla. Satunnaismatkojen määrä ei korvaa säännöllisen matkustuksen vähenemistä, mutta auttaa lipputulotavoitteen (valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite: vuoden 2026 myyntituotot 2 M€) saavuttamisessa.
Rakennusvalvonnan tuotoissa näkyy positiivisesti alkuvuoden aikana myönnetyt suuret datakeskusten rakentamisluvat, tehdashanke sekä sairaalahanke. Rakennusvalvonnan maksutuottojen toteuma syyskuun jälkeen on 0,98 M€ (vuonna 2025 0,5 M€). Aiemmin on raportoitu, että rakennusvalvonnan tuotoissa saatetaan jäädä kokonaisuudessaan tulotavoitteesta rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Vaikka talouden kehitys jatkuisikin samalla tasolla koko 2026 vuoden, suurten hankkeiden lupatuottojen ansiosta arvioidaan, että rakennusvalvonnan lupatuottotavoitteeseen tullaan pääsemään. Lupamaksutuottoja heiluttaa myös muun muassa uusien teollisten investointikohteiden edistymisen aikataulu, mutta muutamia suurempia hankkeita on vielä tälle vuodelle tulossa, joten tuottotavoitteen saavuttaminen on siten realistista. Maksutuottoihin liittyy kuitenkin yleisestä taloustilanteesta aiheutuvaa epävarmuutta myös ympäristövalvonnan kustannuspaikalla.
Avustustuotoissa näkyy Kelan maksama koulumatkatuki tammi-syyskuulta (0,2 M€) sekä ympäristösuunnittelun ILKU-hankkeen tukituotto. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on arvioinut, että vuosina 2026-27 toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten valtionavustukset säilyisivät nykyisellä tasollaan ja Porin kaupunki odottaa noin 760 000 euron avustusta. Traficom on yhtenäistämässä valtionavustuksen jakamisen menettelyjä, koska alueellisesti toimineiden ELY-keskusten tuet kunnille ovat olleet keskenään erilaisia. Muutokset käynnistyvät jo vuonna 2026, mutta niiden vaikutus Porin yhteistoiminta-alueen kuntiin on vielä epäselvä.
Muiden toimintatuottojen tiliryhmästä on poistuneet Varaosapankin tuotot, jonka vuoksi muutos edellisvuoteen on niin suuri (-50,5 %).
Elinvoima- ja ympäristötoimialan toimintakulujen toteutuma tammi-syyskuulta on 33,5 M€, toteumaprosentti 73,7. Toimintamenot ovat kasvaneet 4,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan henkilöstökulut ovat toteutuneet pääsääntöisesti henkilöstösuunnitelman mukaisesti, yksikkökohtaisia eroja kuitenkin on. Rakennusvalvontayksikössä on tällä hetkellä kolme avointa tehtävää, jotka osaltaan alentavat henkilöstökulujen kertymää. Ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä on useita harkinnanvaraisella tai lakisääteisellä vapaalla olevia viranhaltijoita, ja sen myötä useita määräaikaisessa virkasuhteessa olevia henkilöitä. Tällä hetkellä arvioidaankin, että henkilöstömäärärahasta on jäämässä käyttämättä noin 0,45 M€ (mukaan lukien työllisyysalue, jonka osuus on noin 0,2 M€).
Palvelujen ostot ovat toimialatasolla toteutuneet 60 000 € suurempina, muutos edelliseen vuoteen 0,6 %. Palvelujen ostojen lisääntyminen johtuu pääasiassa työllisyysalueen koulutushankinnoista, joita on laskutettu työllisyysalueelta nyt vuoden aikana selvästi enemmän viime vuoteen verrattuna (kasvu 261 000 €). Palvelujen ostojen kasvu on kuitenkin tapahtunut määrärahojen puitteissa. Työllisyysalueen koulutusten ja valmennusten ostopalveluiden osalta määrärahat (n. 1,7 M€) on tässä vaiheessa vuotta 100 % sidottu. Tosin pitää muistaa, että lopullisiin vuodenlopun toteumiin vaikuttavat myös inhimilliset tekijät, mm. asiakkaat saattavat keskeyttää koulutuksiaan. Riskinä on myös, ettei joku loppuvuoden koulutuksista täyty osallistujista eikä siten ala, joten määrärahaa voi jäädä siitäkin syystä käyttämättä.
Iranin sota aiheuttaa epävarmuutta polttoaineen saatavuuteen ja markkinoihin kansainvälisesti, jotka näkyvät myös kustannusten kasvuna joukkoliikenteessä. Vaikutus saapuu viiveellä Tilastokeskuksen ylläpitämään kustannusindeksiin ja sitä kautta liikennöintikustannuksiin. Syyskuun pisteluku 132,6 tarkoittaa noin 170 000 euron ylitystä talousarvioon verrattuna Porin Linjat Oy:ltä ostettavan liikenteen osalta. Lisäksi kustannusnousu näkyy yhteishankintojen liikennöintikorvauksissa, mutta euromäärä ei ole yhtä merkittävä.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat-tiliryhmässä näkyy aikuisten työpajojen kulujen poistuminen. Lisäksi alkuvuonna 2025 tehtiin kertaerinä hankintoja eläinlääkinnän uuden klinikan vuoksi, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Tarvikeostot ovat 14,3 % edellisvuotta matalammalla tasolla. Muut toimintakulut-tiliryhmä pitää sisällään lähinnä työllisyysalueen tilakustannuksia, ja ne ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.
Avustukset-tiliryhmässä on suuri muutos edellisvuoteen verrattuna, kasvu 1,5 M€ eli 14,2 %.
Avustukset-tiliryhmässä on varattuna Porin omien työllistämispalveluiden kautta tehtävään kesätyöllistämiseen 300 000 euroa ja Työpolku-rahoitukseen 100 000 euroa. Työpolku-tukeen varattu 100 000 euron määräraha oli sidottu jo huhtikuun loppuun mennessä ja tuen avulla on työllistetty 19 henkilöä 3–6 kuukauden työsuhteisiin kumppaniyhdistyksissä. Kesätyötuen määräraha on myös sidottu täysimääräisesti ja tukea on myönnetty 598:n nuoren työllistämiseen.
Työllisyysalueen myöntämien tukien toteuma on alkuvuonna ollut matala, koska työllisyysalueen omat tuet saatiin tuotantoon vasta ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella. Tiliryhmään sisältyvät lisäksi muun muassa palkkatuet, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuet, starttirahat, työolosuhteiden järjestelytuet sekä harkinnanvaraiset avustukset kotoutumisen asiakkaille. Tällä hetkellä avustusten määrärahasta (2,66 M€) on sidottu 60 %. Tiliryhmän sisällä suunniteltua suurempi toteuma on ollut 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuessa. Tähän tukimuotoon asiakkaalla on subjektiivinen oikeus tiettyjen ehtojen täyttyessä, joten sen myöntäminen on työllisyysalueelle velvoittavaa. Myös starttirahaan suunniteltu määräraha näyttäisi ylittyvän, mutta tiliryhmän määräraha ei kokonaisuutena silti ylity.
Kunnan rahoitusosuudet työttömyystuista eli ns. sakkomaksut ovat nousseet tänä vuonna merkittävästi. Kunnan rahoitusosuus työttömyystuista on kasvanut vuodesta 2025 lähes 1,9 M€. Kasvua selittävät kohonnut pitkäaikaistyöttömyys sekä lainsäädännön muutokset. Toimeentulotukilain muutos on maaliskuusta alkaen lisännyt velvoitetta hakea ensisijaista etuutta, joka on usein työttömyysturva. Tämän vuoksi asiakkaita on ohjautunut aiempaa enemmän toimeentulotuelta työttömyysturvan piiriin, mikä näkyy suoraan kuntien rahoitusvastuussa ja on lisännyt myös työllisyyspalvelujen neuvonta- ja palveluvastuuta. Tarkkaa lukumäärää uusista asiakkuuksista ei ole saatavilla. Vaikutus kuntapuolelle on kuitenkin merkittävä, koska työttömyysturvan piiriin on ohjautunut myös opiskelijoita, tilapäisen suojelun asiakkaita sekä kuntoutus- ja sairauspäivärahaprosesseissa olevia Kelan asiakkaita, joiden ensisijainen etuus on aiemmin ollut toimeentulotuki. Näin ollen työttömyystukien kuntaosuuden määrärahassa on ennustettavissa merkittävä, noin 2,8 M€:n ylitys.
Kesällä Kela tiedotti kuntia työttömyysturvamenojen kuntalaskutuksessa havaitusta virheestä, joka koskee maahanmuuttajien työttömyystukien rahoitusvastuuta. Virheen vuoksi kunnilta on laskutettu menoja, joiden olisi tullut kuulua valtion vastuulle henkilön oleskeluluvan perusteeseen liittyvän suoja-ajan vuoksi. Virhe liittyy Kelan Maahanmuuttovirastosta saamiin oleskelulupatietoihin ja siihen, että joidenkin henkilöiden suoja-ajaksi on laskettu yksi vuosi, vaikka sen tulisi olla kolme vuotta. Kelalla ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa virheellisesti laskutetun summan suuruudesta.
Kela tiedotti 23.10.2026, että se on korjannut osan työttömyystukien kuntalaskutuksessa kesäkuussa havaitusta virheestä laskutusjärjestelmäänsä. Korjaus varmistaa, että maahanmuuttajien tukien rahoitusvastuu päätellään jatkossa oikein. 1.10.2026 toteutetun ensimmäisen korjauksen jälkeen maahanmuuttajien suoja-aika päätellään oikein myös niiden henkilöiden osalta, jotka kuuluvat 3 vuoden suoja-ajan piiriin. Tarvittavia tietoja maahanmuuttajien suoja-ajan oikeaan määrittelyyn on selvitetty yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Korjattu suoja-ajan päättely koskee 1.10.2026 lähtien maksettujen yleistukien ja mahdollisten takautuvasti maksettujen työmarkkinatukien laskutusta. Korjauksen vaikutukset näkyvät siten kunnille marraskuussa 2026 toimitettavassa lokakuun laskutuksessa. Vaikutus yksittäisen kunnan laskuun on vielä vähäinen. Työttömyystukien laskutus voi edelleen tapahtua liian suurella prosentilla, kunnes loputkin virheestä on korjattu laskutusjärjestelmään. Kela korjaa etuuspäivien kertymät ja laskutusprosentit takautuvasti loppuvuoden 2026 aikana.
Kela hyvittää virheellisesti laskuttamansa työttömyystukien maksuosuudet kunnille alkuvuoden 2027 aikana. Hyvitysmenettely valmistellaan Kelan ja ohjaavien ministeriöiden yhteistyönä. Kela tiedottaa kunnille hyvitysten tarkemmasta aikataulusta, hyvitysmenettelystä ja korjausten vaikutuksista myöhemmin syksyllä. Kela toimittaa kunnille myös tiedot korjaussummista ennen hyvitysten maksua. Työ ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa lausuntonsa aiheesta vuoden 2026 loppuun mennessä.
Toimialan talousarvion toteutumisen riskit ja talouden vuosiennuste
Linja-autoliikenteen kustannusindeksiin sidottuihin joukkoliikenteen liikennöintikustannuksiin kohdistuu yhä nousupainetta, sillä Iranin sota lisää öljymarkkinoiden hintavaihtelua. Markkinamuutokset heijastuvat kustannuksiin viiveellä indeksin tarkistusten kautta. Joukkoliikenteen kustannuspaikalla ei ole varauduttu ennakoimattoman poukkoilevaan kustannusten kasvuun. Joukkoliikenteessä kustannusten hallintakeinoina joukkoliikennejaosto voi päättää joko nostaa lippujen asiakashintoja tai vähentää ajettavien vuorojen määrää. Kumpikaan ei ole riskitön ratkaisu, hintojen korotukset yleensä vähentävät halukkuutta matkustaa, ja vuorojen vähentäminen on vaikea toteuttaa ilman haittaa matkustajille. Vuoron vähentämispäätöksen ja lopettamisen välissä on oltava kolme kuukautta aikaa liikennöintisopimuksen mukaisesti.
Alkuvuoden toteuman perusteella työttömyysetuuksien kunnan rahoitusosuuden kasvu saattaisi ylittää tämän vuoden määrärahan jopa 2,8 M€.
Toimialan tammi-syyskuun toimintakateprosentti on 74,6 % (70,3 % vuonna 2025). Tämänhetkisen tulosennusteen mukaan toimialan toimintakate ylittyisi 1,7 M€. Ylitys johtuu pääasiassa työttömyysetuuksien kuntaosuuksien kasvusta, jota selittävät korkea työttömyysaste, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu sekä toimeentulotukilain muutos, jonka seurauksena toimeentulotuen asiakkaita on siirtynyt aiempaa enemmän työttömiksi työnhakijoiksi ja työttömyysturvan piiriin. Mahdollisia säästökohteita ei aktiivisesti etsitä muilta kustannuspaikoilta, mutta toimialan henkilöstökulujen, palveluiden ostojen ja avustuskulujen arvioidaan toteutuvan talousarviota pienempinä, mikä pienentää toimialan kokonaisylitystä. Ylitystä on siten mahdollista hillitä toimialan sisällä.
Lisäksi työllisyysalue on ottanut käyttöön kolme uutta tukimuotoa, joilla tuetaan yritysten rekrytointeja ja kasvumahdollisuuksia, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja vähennetään kuntien työttömyysetuuksien maksuosuuksien kasvupainetta: Työllistämislisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän rekrytointituki sekä nuorten rekrytointituki (668 000 € valtionavustus).
Työllisyysalueella vahvistetaan myös työkykyyn liittyvää asiakasohjausta työkykykoordinaattoritoiminnalla. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä varhaisemmin asiakkaat, joiden tilanteeseen liittyy työkyvyn, ammatillisen kuntoutuksen tai etuusprosessien selvittämistarpeita, ja ohjata heidät yhteistyössä hyvinvointialueen ja Kelan kanssa oikea-aikaisiin palveluihin sekä tarvittaessa pois työttömyysturvalta heille ensisijaisesti kuuluvalle etuudelle. Näin pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä sekä tukemaan ammatinvaihtoa ja hillitsemään kuntien työttömyysetuuksien rahoitusosuuksien kasvua.
Investoinnit
Yyterin investoinnit etenevät suunnitellusti.
Yyterin alueen kasvuohjelman päivitystyö etenee ja valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Yyterin vierailukeskuksen suositun grillialueen laajennus on valmistunut. Uudistuksen myötä alueesta on saatu entistä helppokäyttöisempi ja saavutettavampi. Grillialueen viereen suunniteltavan lasten leikkialueen suunnittelu on loppusuoralla. Alueelle on tulossa erilaisia leikkivälineitä, jotka tarjoavat tekemistä perheen pienimmille. Toteutuksessa painotetaan luonnonmukaista ilmettä, jotta leikkialue sulautuu luontevasti sekä vierailukeskuksen arkkitehtuuriin että ympäröivään luontoon.
Herrainpäivien rannalle (Karhuluodon rannalle) on asennettu uudet turvallisuutta parantavat opasteet. Kyltit varoittavat alueen virtauksista, sekä helpottavat paikannusta mahdollisissa hätätilanteissa.
Herrainpäivien alueen kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty luontoselvityksiä alueen ympäristöarvojen kartoittamiseksi. Parhaillaan laaditaan myös virtausmallinnuksia, joiden avulla selvitetään mahdollisen tulevan pienvenelaiturin vaikutuksia vedenalaiseen luontoon. Selvitysten tavoitteena on varmistaa, että alueen kehittäminen tapahtuu luontoarvot huomioiden ja kestävällä tavalla.
Meren ja joen kaupungin kasvuvision suunnittelu on valmistelussa.
Kirjurinluodon opasteiden toteutussuunnittelu toteutetaan loppuvuodesta.
Ilmantarkkailun uusi mittausasema on otettu käyttöön heinäkuussa.
Henkilöstöasiat
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstön lukumäärä oli syyskuussa 253. Henkilöstön määrä on vähentynyt 0,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Käytännössä vähentyminen on tapahtunut kasvupalvelut ja työllisyyspalvelut -yksikössä. Muissa yksiköissä ei ole isoja muutoksia vuoden takaiseen nähden.
Vuoden takaiseen verrattuna sairauspoissaoloja on 5,5 prosenttia vähemmän, mutta parhaillaan poissaolojen määrä on kasvussa. Sairauspoissaoloissa on melko isoja yksikkö- ja/tai vuosikohtaisia eroja. Yksiköiden suhteellisen pienen henkilöstömäärän vuoksi jo yksittäinen pidempi sairauspoissaolo näkyy tilastoissa isona muutoksena tai määränä.