Perustelut
Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma opetuksen järjestämisestä. Porissa peruskoulut laativat tähän liittyen lukuvuosisuunnitelman, joka perustuu opetussuunnitelmaan ja opetusyksikön ohjeisiin. Kaupungin hallintosäännön 27 §:n mukaan sivistyslautakunta hyväksyy koulujen lukuvuosisuunnitelmat.
Koulujen lukuvuosisuunnitelmat on koottu tämän päätösehdotuksen liitteeseen 5. Lisäksi liitteissä 1–4 esitetään lukuvuosisuunnitelmiin perustuvia tilastoja ja yhteenvetoja. Tässä esittelyssä tarkastellaan lukuvuoden keskeisiä tilastoja, toiminnan arviointia ja tavoitteita. Lukuvuosisuunnitelmat ovat osin huoltajien luettavissa Wilmassa.
Lukuvuosisuunnitelmien sisältö
Peruskoulujen lukuvuosisuunnitttelu sisältää muun muassa:
- Yhteenvedon koulukohtaisista opetussuunnitelmista ja opetussuunnitelman liitteistä (liite 1)
- Koulujen toimintakalenterin (hyväksytty erillisenä sivistyslautakunnassa 29.9.2026, § 104)
- Keskeisiä koulujen toimintaan liittyviä tilastoja, joista on tehty yhteenvedot seuraaviin liitteisiin:
- Liite 2 Tunti- ja erityistehtäväkehys lukuvuodelle 2026–2027
- Liite 3 Kuluvan lukuvuoden 2026–2027 tilastoja
- Liite 4 Edellisen lukuvuoden 2025–2026 tilastoja
- Kuvauksen koulun toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä (liitteessä 5)
- Kuvauksen koulun kehittämisprojekteista ja kansainvälisestä toiminnasta (liitteessä 5)
- Erityistehtävien jaon (liitteessä 5)
- Erityisopetuksen tuntien jakautumisen (liitteessä 5)
- Koulujen kerhotunnit (liitteessä 5)
- Kuvauksen lukutaidon edistämiseksi toteutettavista toimenpiteistä (liitteessä 5)
- Kuvauksen liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi toteutettavista toimenpiteitä (liitteessä 5)
- Kuvauksen kestävän tulevaisuuden edistämiseksi toteutettavista toimenpiteistä (liitteessä 5)
- Kuvauksen oppimisen tuen uudistuksen käytännön toteuttamisesta (liitteessä 5)
- Edellisen lukuvuoden arvioinnin (liitteessä 5)
- Koulujen tavoitekortit lukuvuodelle 2026–2027 (liitteessä 5).
Koulukohtainen opetussuunnitelma ja sen liitteet (liite 1)
Koulut raportoivat lukuvuosisuunnitelman yhteydessä, onko heillä ajan tasalla oleva opetussuunnitelma sekä sen liitteenä olevat muut suunnitelmat. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://peda.net/id/f3d4843c6 ja muut suunnitelmat ovat kouluilla. Kouluilla tulee olla seuraavat ajantasaiset suunnitelmat:
- Koulukohtainen opetussuunnitelma
- Järjestyssäännöt
- Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
- Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
- Palo- ja pelastussuunnitelma
- Opettajien ys-ajan käyttösuunnitelma
- Omavalvontasuunnitelma
Koulujen tulee myös lukuvuosittain huolehtia henkilökunnan perehdyttämisestä tietosuoja- ja tietoturva-asioihin ja käsitellä aihetta soveltuvin osin oppilaiden kanssa, sekä perehdyttää opettajat Porin kaupungin opettajien tekoälyohjeisiin. Muutamalla koululla on koulukohtaisen opetussuunnitelman sekä toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen vuosisuunnitelmaa laadittaessa vielä kesken. Samoin yksi koulu ei ole vielä perehdyttänyt opettajia tekoälyohjeisiin.
Yhteenveto lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä kerättävistä ja muista tilastoista lukuvuonna 2026–2027 (liitteet 2, 3 ja 4)
Peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmien perustiedoista on laadittu esityslistan liitteenä olevat yhteenvedot tunti- ja erityistehtäkehyksen käytöstä sekä erilaisista koulutyötä kuvaavista tilastoista. Osa tilastotiedoista otetaan nykyään keskitetysti Primus-oppilashallintojärjestelmästä tilastojen yhtenäisyyden vuoksi.
Perusopetuksessa on lukuvuonna 2026–2027 yhteensä 6 724 oppilasta, joka on 224 oppilasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Oppilaskohtaisen tuen päätös on 761 oppilaalla. Oppilaskohtaista tukea saavista oppilaista 452 oppilaalla on päätös opetuksesta erityisluokassa ja 331 oppilaalla päätös opetuksesta pienryhmässä. Oppimisen tuen uudistuksen vuoksi tilastotietoja ei vielä voida verrata edellisvuoteen. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on 104 oppilasta.
Kouluille jaettiin opetuksen järjestämiseen viime keväänä yhteensä 13 343 tuntia, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin oppilasmäärän laskun vuoksi. Kaikkea tuntikehystä ei jaeta heti keväällä vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin voidaan reagoida. Tuntikehystä kohdennettiin viime lukuvuotta enemmän yleisopetuskouluihin ja niissä järjestettävään erityisopetukseen. Erityiskouluihin resurssia jaettiin vähemmän kuin vuosi sitten. Yleisopetuskoulujen resursoinnin vahvistaminen on linjassa oppimisen tuen uudistuksen kanssa, jossa painotetaan tuen antamista oppilaan lähikoulussa. Yhteensä suoraan erityisopetukseen kohdennettiin saman verran resurssia kuin vuosi sitten eli noin 24 prosenttia kaikesta resurssista. Lisäksi kouluille myönnettiin 200 lisätuntia oppimisen tuen uudistuksen toteuttamiseen sekä 184 tuntia ryhmärahaa. Ryhmärahalla on palkattu myös viisi koulunkäynninohjaajaa. Opetuksessa on myös käytettävissä erilaisia hankerahoituksia.
Koulut jakavat lukukauden alkaessa keväällä myönnetyn tuntikehyksen yleisopetukseen, erityisopetukseen, ryhmäkohtaiseen tukeen, kiinteisiin tukiopetustunteihin ja tukiopetuksen irtotunteihin ja erilaisiin erityistehtäviin. Tämä jako on liitteenä olevassa tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukossa (liite 2).
Oppilaskohtainen tuntikerroin on noussut hieman ala-, erityis- ja yhtenäiskouluissa, vaikka kokonaisresurssi on hieman pienentynyt. Luokkakoot ovat kasvaneet hieman viime lukuvuodesta. Keskimääräinen luokkakoko on vuosiluokilla 1–6 alakouluissa 19 ja yhtenäiskouluissa 20,3 oppilasta sekä vuosiluokilla 7–9 yläkouluissa 22,7 ja yhtenäiskouluissa 20,7 oppilasta. Luokkakoot vaihtelevat kahdeksasta oppilaasta 33 oppilaaseen. Luokkakoko ei yksin kerro, kuinka paljon oppilaita on oppitunneilla yhtä aikaa, sillä opetusta järjestetään myös pienryhmissä, jakotunneilla ja samanaikaisopetuksena. Oppimisen tuen uudistuksen myötä pienryhmien oppilaat kirjataan nykyään yleisopetuksen luokkiin, vaikka osa heidän opetuksestaan annetaan pienryhmässä. Lisäksi suomi toisena kielenä -opetukseen, erityisopetukseen ja ryhmämuotoiseen tukeen kohdennetut resurssit vähentävät oppilaiden määrää/opettaja oppituntien aikana.
Opettajien täydennyskoulutuksiin osallistumista seurataan vuosittain. Keskiarvoihin perustuvassa seurannassa ei näy opettaja- ja koulukohtaiset erot. Kelpoisuutta vailla olevia opettajia on tänä lukuvuonna 23, mikä on neljä enemmän kuin vuosi sitten. Sivutoimisia tuntiopettajia on 13, kaksi vähemmän kuin viime vuonna.
Kuudesluokkalaisten lukuvuositodistusten ja perusopetuksen päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoissa muutokset ovat melko pieniä. Kuudesluokkalaisten lukuvuositodistusten keskiarvo nousi tasolle 8,1, kun taas päättötodistusten keskiarvo laski tasolle 7,7. Tyttöjen arvosanat ovat edelleen poikia parempia sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa että matematiikassa. Arvosanoista ja keskiarvoista ei voi päätellä opetuksen tasoa, koska niihin vaikuttavat monet oppilaiden taustoihin liittyvät tekijät sekä arviointikriteereiden valtakunnallinen tarkentaminen. Seuranta auttaa kuitenkin tunnistamaan muutoksia osaamistasossa ja oppilasryhmien välisissä eroissa. Kehitykseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi riittävällä resursoinnilla.
Perusopetuksen oppilaiden poissaolot ovat hieman vähentyneet. Lukuvuonna 2025–2026 poissaoloprosentti oli vuosiluokilla 1–6 5,6 % ja vuosiluokilla 7–9 9,0 %. Tähän on voinut vaikuttaa poissaolojen ennaltaehkäisyyn ja seurantaan kohdennetut erilaiset toimenpiteet sekä aiheeseen liittyvät koulutukset. Myös kouluvalmentajilla on tärkeä rooli oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemisessa. Työtä poissaolojen vähentämiseksi jatketaan, ja kuluvana lukuvuonna otetaan esimerkiksi käyttöön poissaolojen selvittämiseen liittyvä Wilma-työkalu. Ilman päättötodistusta Porissa jäi kaksi oppilasta, jotka ohjattiin aikuisten perusopetukseen perusopetuksen päättötodistuksen saamiseksi.
Lukuvuonna 2025–2026 kirjattiin 116 kiusaamistapausta, mikä on kuusi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kiusaaminen väheni ala-, ylä- ja erityiskouluissa, mutta lisääntyi yhtenäiskouluissa. Kiusaaminen on myös monimuotoistunut ja siirtynyt osittain sosiaaliseen mediaan, mikä haastaa koulujen kiusaamisen ehkäisy- ja puuttumistyötä. Kiusaamisen ehkäisemiseksi toimintatapoja kehitetään ja yhtenäistetään jatkuvasti, henkilöstöä koulutetaan ja kouluille on laadittu yhteinen suunnitelmapohja kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen.
Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmissaan myös toimia lukutaidon, liikunnallisen elämäntavan ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi sekä uuden oppimisen tuen lain toimeenpanoa. Näiden käytäntöjen kehittämistä jatketaan yhteistyössä koulujen kanssa. Kuvaukset ovat luettavissa liitteessä 5.
Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2025–2026 osalta (liitteessä 5)
Lukuvuotta 2025–2026 leimasivat erityisesti oppimisen tuen uudistuksen toimeenpano, mobiililaitteiden käytön uudet rajoitukset, lukutaidon edistäminen sekä monikielisten oppilaiden määrän kasvu. Kouluissa jatkettiin myös poissaolojen vähentämiseen, kouluun kiinnittymisen vahvistamiseen, kiusaamisen ehkäisyyn ja kestävän tulevaisuuden edistämiseen liittyvää kehittämistyötä. Tekoälyn käyttöön laadittiin oppimateriaali tietoturvan ja -suojan näkökulmasta. Nämä yhteiset kehittämiskohteet ja toimintatavat näkyivät myös koulujen kehittämistyössä.
Peruskoulut arvioivat lukuvuosisuunnitelmissaan edelliselle lukuvuodelle asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Alla on yhteenveto peruskoulujen edellisen lukuvuoden arvioinnista kaikille kouluille yhteisten osa-alueiden mukaisesti.
1. Edistetään koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota. Opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
Kouluissa kehitettiin oppimisen tuen uudistuksen mukaisia toimintatapoja ja kohdennettiin tuen resursseja aiempaa suunnitelmallisemmin. Opetukseen lisättiin muun muassa joustavia ryhmittelyjä, samanaikaisopetusta, yhteisopettajuutta, pienryhmien ja yleisopetuksen integaraatiota sekä monipuolistettiin arviointimenetelmiä. Lisäksi vahvistettiin kieli- ja kulttuuritietoista opetusta sekä henkilöstön osaamista koulutusten avulla. Muun muassa ryhmäkohtaisen tuen toteuttaminen on edellyttänyt uusien toimintatapojen opettelua. Monissa kouluissa oppimisen tukea suunniteltiin rehtorin ja opettajien yhteistyönä. Tiilimäen koulussa käynnistyi koko Satakunnan kattava konsultatiivinen sairaalaopetus.
2. Edistetään keskeisten tulevaisuuden taitojen oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
Kouluissa panostettiin erityisesti luku- ja kirjoitustaidon sekä lukemisen kulttuurin vahvistamiseen. Lukemista on tehty näkyväksi osaksi koulun arkea. Kouluissa on luotu lukemisen vuosikelloja, järjestetty lukuvälitunteja, lukukuukausia ja kirjavinkkauksia, lisätty kirjastoyhteistyötä, hyödynnetty lukumummoja ja -vaareja, otettu käyttöön lukudiplomeja, kirjallisuuspäivänavauksia ja koko koulun yhteisiä lukuhetkiä. Lisäksi on luettu monipuolisesti erilaisia tekstejä ja opeteltu lähdekriittisyyttä.
Myös oppilaiden digitaalista osaamista, tietoturvaosaamista sekä tekoäly- ja medialukutaitoja on vahvistettu. Henkilökohtaisia tietokoneita käytetään aktiivisesti, ja myös ohjelmointia ja robotiikkaa on opiskeltu. Tärkeitä tulevaisuuden taitoja olivat myös esimerkiksi yhteistyö- ja sosiaaliset taidot, empatiataidot, aktiivinen ja vastuullinen toiminta, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot, oppijana kasvaminen, omien vahvuuksien tunnistaminen, sisukkuus ja matemaattisen ajattelun kehittäminen.
3. Vahvistetaan kouluun kiinnittymistä ja vähennetään koulupudokkuutta ja poissaolojen määrää.
Poissaolojen seurannan ja niihin puuttumisen käytäntöjä kehitettiin edelleen muun muassa päivitetyn poissaoloihin puuttumisen toimintamallin avulla. Yhteistyötä huoltajien ja opiskeluhuollon kanssa varhennettiin. Kouluvalmentajien ja koulunuorisotyöntekijöiden työ ja rooli matalan kynnyksen aikuistukena koettiin tärkeäksi. Osalla oppilaista poissaolojen syyt ovat sellaisia, että koulun keinot eivät yksin riitä.
Kouluun kiinnittymistä tuettiin vahvistamalla yhteisöllisyyttä, koulun välittävää ilmapiiriä, osallisuutta ja hyvinvointia esimerkiksi oppilaskunta-, tukioppilas- ja kummitoiminnalla sekä kiusaamisen vastaisella työllä. Kouluissa järjestettiin erilaisia teema- ja tapahtumapäiviä, tunnetuokioita ja toiminnallisia vanhempainiltoja. Oppilaskyselyjen avulla on vahvistettu oppilaiden kokemusta kuulumisesta kouluyhteisöön. Muutamassa koulussa opettajien ryhmäyttämiseen liittyvää osaamista vahvistettiin pilotoimalla tätä tukeva luokanohjaajien koulutus.
4. Luodaan rakenteita ja toimintatapoja, joilla tuetaan oppilaiden hyvinvointia. Teemme vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kouluissa edistettiin oppilaiden hyvinvointia lisäämällä liikunnallisuutta koulupäivän aikana esimerkiksi liikunta-, tanssi- ja sisäpelivälituntien avulla sekä tehostamalla välituntivälinelainaamotoimintaa. Liikkumista lisättiin myös oppitunneilla, joihin lisättiin toiminnallisuutta ja pidettiin taukojumppia. Jossakin koulussa lisättiin ulkona pidettävien oppituntien määrää. Aivoterveyttä tuettiin tarkentamalla kännykän käyttöön liittyviä rajoituksia. Oppilaita osallistettiin kännykän käyttöön liittyvien järjestyssääntöjen laatimiseen. Oppilaiden osallisuutta vahvistettiin osallistamalla heitä esimerkiksi koulun arvopohjan laatimiseen, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemapäivien suunnitteluun. Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä vahvistettiin monessa koulussa tekemällä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös toiminnalliset huoltajaillat ja kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen nousivat esille.
Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2026–2027 (liitteessä 5)
Opetusyksikössä on määritelty on neljä kaikille peruskouluille yhteistä vuositavoitetta, joita koulut tarkentavat vuosisuunnitelmissaan. Yhteisiä tavoitteita ei muuteta vuosittain pitkäjänteisen kehittämistyön tukemiseksi. Alla on yhteenveto tavoitteiden edistämiseksi kouluissa käytetyistä toimenpiteistä.
1. Edistetään koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota. Opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
Kuluvana lukuvuonna kouluissa kehitetään oppimisen tukea ja toimeenpannaan siihen liittyviä uusia toimintatapoja. Monessa koulussa vahvistetaan ryhmäkohtaista tukea ja suunnitellaan sen toteuttamista rehtorin ja opettajien yhteistyössä, käytetään erityisopettaja-, resurssiopettaja- ja ohjaajaresurssia tarkoituksenmukaisesta sekä lisätään samanaikaisopetusta, eriyttämistä ja koulupäivän strukturointia ja joustavia opetusjärjestelyjä oppilaiden tarpeiden mukaan. Lisäksi vahvistetaan kieli- ja kulttuuritietoista opetusta sekä monipuolisia arviointikäytäntöjä.
2. Edistetään keskeisten tulevaisuuden taitojen oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla
Lukemista ja lukuinnostusta lisäätään monipuolisin keinoin, kuten viime lukuvuonnakin. Lukutaitotyötä pyritään myös integroimaan eri oppiaineisiin ja lukutaidon vahvistamisessa hyödynnetään Lukuseula-tutkimusta. Monilukutaitoa ja kriittistä ajattelua vahvistetaan tutustumalla monipuolisesti erilaisiin tekstityyppeihin, median vaikuttamisen keinoihin ja disinformaatioon.
Myös oppilaiden digiosaamisen vahvistaminen on keskeistä tulevaisuuden yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Digitaidoissa korostuvat tietoturva, kriittinen medialukutaito, vastuullinen verkkokäyttäytyminen, tekoälyn käyttö sekä digitaalisten oppimisympäristöjen pedagoginen hyödyntäminen. Myös STEAM-oppimista edistetään.
Kestävään tulevaisuutta edistetään kehittämällä kierrätystä muun muassa yhteisillä pelisäännöillä ja kierrätyspisteillä, vähentämällä ruokahävikkiä, osallistumalla ympäristö- ja energiasäästöviikkoon, tutustumalla vastuullisiin ruokavalintoihin ja jatkamalla Vihreä lippu -toimintaa. Lisäksi tunnetaitojen, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen, resilienssin, sinnikkyyden ja oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen mainitaan koulujen kehittämistoimenpiteissä.
3. Vahvistetaan kouluun kiinnittymistä ja vähennetään koulupudokkuutta ja poissaolojen määrää.
Poissaolojen seuranta ja varhainen puuttuminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi vahvistetaan oppilaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden kokemusta esimerkiksi oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminnan ja ryhmäyttämisen keinoin. Kodeille viestitään koulupudokkuudesta ja poissaoloista. Opettajien roolia turvallisena aikuisena vahvistetaan esimerkiksi siten, että opettajat tutustuvat myös muihin kuin oman opetusryhmänsä oppilaisiin ja oppilaiden positiiviseen kohtaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kiusaamista pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä aikuisten läsnäoloa sosiaalisissa tilanteissa.
4. Luodaan rakenteita ja toimintatapoja, joilla tuetaan oppilaiden hyvinvointia. Tehdään vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Oppilaiden hyvinvointia edistetään lisäämällä liikettä koulupäivään, vahvistamalla osallisuutta sekä kehittämällä moniammatillista yhteistyötä. Myös kodin ja koulun yhteistyötä sekä opiskeluhuollon näkyvyyttä koulun arjessa vahvistetaan. Monessa koulussa tavoitteena on esimerkiksi opiskeluhuollon jalkautuminen entistä näkyvämmin koulun arkeen.
Yhteenvetona lukuvuoden 2026–2027 kehittämistyössä painottuvat oppimisen tuen uudistuksen toimeenpano, luku-, digi- ja tekoälyosaamisen vahvistaminen, kestävän tulevaisuuden edistäminen, poissaolojen ennaltaehkäisy sekä oppilaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen. Kouluissa on paljon monipuolisia toimintatapoja ja erilaisia kokeiluja, joilla pyritään rakentamaan oppilaille turvallista, osallistavaa ja hyvinvointia tukevaa koulupäivää sekä mahdollistamaan jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukainen osaaminen.