Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunta, kokous 14.6.2022

Perustelut

Aluehallintovirasto on pyytänyt alueen pelastustoimelta selvitystä pelastustoimen palvelutasosta (LSAVI/5543/2021). Selvityspyynnössä pyydetään selvittämään, miten pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset pelastustoimen muodostelmat A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta kootaan Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään ja Ulvilan kuntien osalta. Pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski on laatinut liitteenä olevan vastauksen selvityspyyntöön. Vastauksessa esitellään pelastusmuodostelmien kokoaminen ja toteutuneet toimintavalmiusajat asianomaisten kuntien osalta.

Perustelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 18.11.2021 antanut päätöksen, jonka perusteella Satakunnan alueen pelastustoimi velvoitetaan korjaamaan toimintavalmiudessa havaittu huomattava epäkohta. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti kiireellisiin pelastustoimen tehtäviin tulisi hälyttää pelastusryhmä, mutta Satakunnassa näin ei ole toimittu. Kankaanpään, Huittisten, Meri-Porin, Ulvilan ja Harjavallan paloasemien kohdalla yhden pelastusyksikön tehtävään on hälytetty vain asemalla valmiudessa oleva henkilöstö ja tarvittaessa tehtävään on täydennetty toinen pelastusyksikkö, jolloin muodostelma on täydentynyt pelastusryhmäksi. Tämä ei aluehallintoviraston mukaan ole ollut riittävää. Alueen pelastustoimen tulee 30.5.2022 mennessä korjata havaittu puute.

Kaikilta osin aluehallintoviraston päätös ei ole johdonmukainen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen kanssa, joten aluehallintoviraston päätös on tarkoituksenmukaista osin kyseenalaistaa hakemalla päätökseen muutosta.

Perustelut

Porin kaupunki on tehnyt hallintovalituksen aluehallintoviraston päätöksestä (LSAVI/5543/2021). Pelastuslain (379/2011) nojalla tehdyn hallintopäätöksen muutoksenhakuun sovelletaan pelastuslain 104 §:ää. Pykälän 2 momentin mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) siltä osin kuin pelastuslaissa ei toisin säädetä. Pelastuslain 104 §:n 3 momentin mukaan hallintopäätöstä on noudatettava heti muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Valituksen mukaan aluehallintoviraston päätös voidaan kyseenalaistaa lainsäädännöllisen perustan puutteen vuoksi, toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa olevan mahdollisuuden vähäisempien voimavarojen hälyttämisestä soveltamisella sekä toimintavalmiuden suunnitteluohjeen sisällöllisellä pätemättömyydellä.

Pelastuslaitos on jatkanut asian valmistelua selvittäen korjausmääräyksen kohteena olevien Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Meri-Porin ja Ulvilan päivystävien paloasemien hälytystehtävien määrää ja luonnetta sekä vaihtoehtoja korjausmääräyksen toteuttamiseen.

Pelastuslaitoksen selvitysten keskeiset tulokset on esitetty liitteessä. Selvitysten perusta on aluehallintoviraston aineistosta poiketen rajattu kolmeen viime vuoteen eli vuosiin 2019 - 2021 koska hätäkeskuksen tietojärjestelmämuutoksista johtuen vain näiltä vuosilta on saatavissa yksiselitteistä ja vertailukelpoista tietoa kiireellisistä tehtävistä ja niihin hälytetyistä voimavaroista. Selvitysten perusteella todellinen tehtäviin perustuva tarve korjausmääräyksen toteuttamiseen on vähäinen, muutamia tehtäviä vuodessa paloasemaa kohti. Korjausmääräyksen toteuttaminen kuitenkin edellyttää joko merkittävää päätoimisen henkilöstön kasvattamista tai sopimuspalokuntien turhaksi katsottavaa hälyttämistä kymmeniä kertoja vuodessa. 

Päätoimisen henkilöstön kasvattaminen nostaa pelastuslaitoksen kustannuksia enimmillään noin 10 %, lisäksi keino on epävarma palomies-ensihoitajien huutavan työvoimapulan vuoksi. Edelleen on huomattava, että lisättävä henkilöstö kasvattaa valmiudessa olevaan henkilöstöä rajallisesti. Sopimuspalokuntien hälyttämisen mielekkyyttä voitaisiin kasvattaa ottamalla käyttöön rajoitettu hälytysvahvuus ja mahdollisesti nykyistä kevyemmät yksiköt ajoajan lyhentämiseksi, nämä keinot eivät kuitenkaan kokonaan poista odotettavissa olevia turhien hälytysten ongelmaa. 

Pelastuslaitos pitää selvänä, että korjausmääräyksen toteutusta ja muuta kokonaisuutta tulee seurata ja siitä tulee raportoida säännöllisesti.

Asian käsittelyn yhteydessä ei voi välttyä linkittämästä tätä kuntajohtajien aloitteesta toteutettuun pelastuslaitoksen ulkoisen selvityksen käsittelyprosessiin. Prosessi tähtäsi pelastuslaitoksen toiminnan sopeuttamiseen nähtävissä olevaan pelastuslaitoksen rahoituskehykseen, joka on noin 10 % nykyistä pienempi. Prosessi keskeytettiin alle vuosi sitten sen kokemien vastoinkäymisten vuoksi.

Aluehallintoviraston korjausmääräystä koskevien selvitysten tekoon on osallistunut useita pelastuslaitoksen asiantuntijoita ja ensisijaiset korjausvaihtoehdot on valittu laitoksen johtoryhmässä. Asiaa on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa ja käsittelyä on tarkoitus jatkaa myös johtokunnan kokouksen jälkeen.

Perustelut

Pelastuslaitos on valmistellut palvelutason muutosesityksen johtokunnan viime kokouksessa tekemien linjausten mukaan. Palvelutasoesitys kokonaisuudessaan on liitteenä, tehdyt muutokset ovat sivunumeroilta 3, 13, 15 ja 16 ja muutokset erottuvat korostettuina.

Linjausten mukaiset muutokset päivystäville paloasemille ovat tiivistetysti seuraavat.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhden henkilön lisäys hälytysvahvuuteen edellyttää viittä henkilötyövuotta. Edelleen voidaan todeta, että toimenpiteet kohdistuvat vahvasti paloesimiesten määrän kasvattamiseen, mikä ei suoranaisesti lisää tekeviä käsiä.

Palvelutason muutoksen kustannuskasvu on noin 2 M€ vuodessa. Nykyjärjestelmässä kustannukset jaetaan kunnille maksuosuuksien eli asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Hyvinvointialueuudistuksessa toiminta ja rahoitus siirtyvät hyvinvointialueen eli valtion vastuulle. Hyvinvointialueen pelastustoimen rahoitusnäkymä on käytännössä päinvastainen esitettyyn nähden.

Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä kuntia on kehotettu pidättäytymään mm. henkilöstölisäyksistä. Uudistus ei tule muuttamaan pelastustoimen normistoa, joten valmiuden parantamistarve ei uudistuksessa muutu. Todettakoon, että valmistelussa oli esillä myös kustannustehokkaampia keinoja aluehallintoviraston korjausmääräykseen toteuttamiseen.

Pelastustoimessa on akuutti työvoimapula ja tämä saattaa vaikeuttaa tai jopa tehdä mahdottomaksi aiotun henkilöstölisäyksen. On huomattava, että pelastuslaitoksessa on useita paloesimiestehtäviin vaadittavan koulutuksen suorittaneita, mutta heidän siirtyessä palomiestehtävistä paloesimiestehtäviin tulee vastaava määrä lisähenkilöitä palkata palomiestehtäviin.

Pelastuslain mukaan palvelutasosta päättää alueen pelastustoimi kuntia kuultuaan. Kuntien välisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen ja Porin kaupungin hallintosäännön perusteella pelastuslaitoksen johtokunta päättää palvelutasosta Satakunnan kuntia kuultuaan. On perusteltua, että samassa yhteydessä pyydetään lausunto Satakunnan hyvinvointialueelta, jota muutos merkittävästi koskee. Edelleen on perusteltua pyytää lausunto Lounais-Suomen aluehallintovirastolta, jolle kuuluu Satakunnan pelastustoimen palvelutason valvonta.