Perusturvalautakunta, kokous 22.9.2022

Perustelut

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kilpailutettiin Porissa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Toisen eli nykyisen kilpailutuksen sopimuskausi päättyy vuoden 2019 lopussa, joten asumispalvelut on jälleen kilpailutettava.

Tämän tarjouskilpailun tarkoituksena on tehdä mielenterveys-/päihdekuntoutujien asumispalveluista puitesopimuksia, jotka täydentävät tilaajan omaa palveluasumiskapasiteettia. Tilaaja ostaa vuosittain yksityisiltä palveluntuottajilta noin 210 asiakkaalle asumispalvelua asumisyksiköistä. Vuositasolla uusia asiakkuuksia yksityisissä asumispalveluissa alkaa noin 20-30. Tavoitteena on, että saman verran poistuu palvelujen piiristä. Tilaajan tavoitteena on, että tuetun asumisen ja jalkautuvan työn eli asumisen tuen osuudet tulevat jatkossakin yhä kasvamaan ja tehostetun asumispalvelun osuus entisestään pienenee. Tarkoitus on, että ympärivuorokautisissa asumispalveluissa on vain sellaisia asiakkaita, jotka ehdottomasti tarvitsevat apua myös yöaikaan.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tehtävä on tarjota asiakkaille turvalliset ja tavoitteellisen kuntoutumisen mahdollistavat asumisolosuhteet. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn paraneminen, sen myötä oman elämän haltuunotto ja asiakkaan siirtyminen aiempaa itsenäisempään asumismuotoon sekä parhaimmillaan lopulta pois palvelujen piiristä. Tavoitteena on edesauttaa asiakkaan mahdollisimman kokonaisvaltaista integroitumista yhteiskuntaan. Vähimmäistavoitteena on asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin paraneminen ja sairaalapalveluiden käytön väheneminen. Porin perusturvan psykososiaalisten asumispalveluiden toiminnan viitekehyksenä on ns. toipumisorientaatio, joka on ajattelun ja toiminnan viitekehys, missä painottuvat voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys. Toipumisorientoituneessa lähestymisessä painotetaan asiakkaiden oman osallisuuden vahvistumista ja tavoitellaan hyvää ja merkityksellistä elämää.

Kilpailuttamisen lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan asumisesta ja kuntouttavista palveluista on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus, joka tukee kuntoutujan itsenäistä suoriutumista elämässä. Tällöin asumispalveluissa on kysymys laadukkaan asumisen ohella myös mitä suurimmassa määrin asumisyksikössä tarjottavien palveluiden laadusta, määrästä ja vaikuttavuudesta. Asuminen ja kuntouttavat palvelut on tässä siis eriytetty toisistaan. Asuminen on määritelmän mukaan joko tehostettua tai tavallista palveluasumista, tuettua asumista tai jalkautuvaa asumisen tukea. Kuntoutuminen perustuu asiakassuunnitelmaan kirjattuun tavoitteelliseen toimintaan. Asiakassuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan, se joka tapauksessa tarkistetaan vähintään kahdesti vuodessa. Tuotettavan palvelun on vahvistettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä edistettävä pystyvyyden kokemusten ja uusien yhteisöllisyyden kokemusten syntymistä.

Psykiatrisen sairaalahoidon vähenemisen myötä mielenterveyskuntoutujille suunnatut asumispalvelut ovat lisääntyneet. Palveluasumisyksiköiden on eri selvityksissä katsottu muodostuneen lakkautettujen B-mielisairaaloiden tyyppisiksi laitoksiksi. Tällöin on tarkoitettu pääasiassa ympärivuorokautisia tehostettuja palveluasumisyksikköjä. Viime vuosina on yleistynyt ajatus, että asumispalveluissa asuvista ihmisistä vain pieni osa tarvitsee yöaikaista valvontaa.

Tässä kilpailutuksessa kilpailutetaan samalla kerralla päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatut tehostetun palveluasumisen, palveluasumisen, tuetun asumisen ja asumisen tuen palvelut. Useiden vaihtoehtojen olemassaolo saa aikaan sen, että pystytään paremmin ja edullisemmin ottamaan huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet. Se tarkoittaa myös sen huomioimista, että kaikki eivät voi kuntoutua samaa polkua pitkin. Asiakkaan asumismuoto ja siihen liittyvät palvelut riippuvat asiakkaan toimintakyvystä, ja ne muuttuvat, kun asiakkaan toimintakyky muuttuu. Kilpailutuksen tuloksena tehdään useiden palveluntuottajien kanssa puitesopimukset, koska asiakaskunnan moninaisuuden johdosta on aiheellista, että käytettävissä on monenlaisiin tarpeisiin monenlaisia palveluntuottajia. Puitesopimuksessa palveluntuottajan ei tarvitse varata ko. palvelua vain tilaajan käyttöön eikä vastaavasti tilaaja sitoudu tietyn kapasiteetin hankkimiseen palveluntuottajalta sopimuskauden aikana.

Kahden toteutuneen kilpailutuksen yhteydessä on painotettu sitä, että tilaaja eli perusturva tavoittelee itsenäisemmän asumisen kasvua jatkossa tehostetun asumisen kustannuksella. Tässä on onnistuttu sikäli, että ensimmäisen kilpailutuksen ajankohtana noin 80 % asumispalveluyksiköissä asuvista asui tehostetussa palveluasumisessa, toisen kilpailutuksen ajankohtana tehostetussa asui noin 63 % asiakkaista ja tällä hetkellä noin 34 % asumispalveluyksiköissä asuvista asuu tehostetussa palveluasumisessa. Jos mukaan otetaan jalkautuva työ, eli ihmisten omiin koteihin suunnattu asumista tukeva työ, niin tehostetun osuus on enää noin 24 %. Ostoasumispalveluissa asuvien kokonaismäärä on hieman noussut (se on ollut 180-190, nyt se on noin 210), mutta tehostetussa asuu määrällisestikin tällä hetkellä merkittävästi vähemmän ihmisiä kuin vuosikymmenen alkupuolella (2012 oli 151 ihmistä tehostetussa, nyt 88). Tähän on vaikuttanut kilpailutuksella ohjattu toiminta, varsinkin ostopalveluna tuotetun tuetun asumisen ja tavallisen palveluasumisen kasvu tehostetun kustannuksella. Erityisen merkittävästi asiaan vaikuttaa psykososiaalisten palvelujen omien asumisyksiköiden tehokas toiminta, eli Veturin asumisyksikkö (tehostettua 31 asuntoa) ja Taiteilijankoti (tuettua 69 asuntoa). Kun näistä yksiköistä jatkuvasti kuntoutuu itsenäisempään asumiseen ja itsenäiseen elämänhallintaan asiakkaita, mahdollistuu suuremman asiakasmäärän kierto ilman merkittävää ostopalvelumäärän lisäämistä. Merkitystä on myös psykososiaalisten palveluiden jalkautuvan työn eli Liikkuvan Tuen toiminnalla, jonka asiakkaista osa asuisi erilaisissa asumisyksiköissä ilman tätä LiiTu-palvelua. Yksityisistä palvelukodeista on itsenäiseen asumiseen muutettu hyvin harvoin. Vuosien 2015-2018 aikana Porin omista yksiköistä (Taiteilijankoti, Veturi) on muuttanut vähemmän tuettuun asumiseen 91 ihmistä, joista itsenäiseen asumiseen 67. Yksityisistä asumispalvelusta on vastaavana aikana muuttanut vähemmän tuettuun asumiseen 17 ihmistä, joista itsenäiseen asumiseen 12.

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun tarve ei ole vähentynyt, yhteydenottojen määrä on mieluummin kasvanut; vuoden aikana selvitetään 150-200 eri ihmisen asumisen tarvetta. Painetta ostopalvelujen lisäämiseen on, mutta pääosin omien palvelujen turvin tilanteet on saatu ratkaistua. Kaikista asumistarpeen esittäneistä ei tule asumisyksikköjen asukkaita tai asumispalvelujen asiakkaita, vaan osa tarpeista ratkeaa muiden palveluiden tuella.  Oman haasteensa tuo asumispalveluiden asukaskunnan vanheneminen. Noin 43 % kaikista ostopalvelujen asukkaista on 65 vuotta täyttäneitä ja yksityisissä tehostetussa asuvista 67 % on täyttänyt 65 vuotta. Veturin ajankohtaisista asukkaista 23 % on 65 vuotta täyttänyt, Taiteilijankodin asukkaista vain 8 %. Mahdollisuudet siirtyä itsenäisempään asumiseen vähenevät ikävuosien kasvaessa.

Aiempien kilpailutusten asiakirjoihin on kirjattu tilaajan yleiseksi tavoitteeksi kääntää asumispalvelun painopistettä tehostetusta palveluasumisesta tuettuun asumiseen ja tukiasuntoihin (eli itsenäisiin asuntoihin vietävää jalkautuvaa tukea). Tähän suuntaan asumispalvelukenttä on kuluvan vuosikymmenen kuluessa mennytkin. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelukenttä yksityissektorilla on Porin perusturvan alueella muuttunut kilpailutusten aikakautena eli 2010-luvun kuluessa merkittävästi. V. 2012 yksityisiä palveluntuottajia oli viisi vain tehostettua tarjoavaa, kaksi vain tavallista palveluasumista tarjoavaa ja kolme vain tuettua asumista tarjoavaa palveluntuottajaa. Tällä hetkellä on kaksi pääosin tehostettua tarjoavaa, kolme tehostettua ja tavallista palveluasumista tarjoavaa, kaksi vain tavallista palveluasumista tarjoavaa, viisi tuettua asumista tarjoavaa sekä kolme jalkautuvaa tukea tarjoavaa palveluntuottajaa. Lisäksi on ollut joukko palveluntuottajia, joiden yksiköissä asuu yksittäisiä perusturvan yhteistoiminta-alueen asukkaita.

Psykososiaaliset palvelut järjesti 11.6.2019 info- ja keskustelutilaisuuden perusturvan palveluntuottajille koskien tulevaa kilpailutusta. Paikalla olivat pääasialliset nykyiset palveluntuottajat. Viesti heille oli, että jatkossa tullaan edellyttämään kuntouttavien toimintojen lisäämistä ja aktiivisempaa asiakasosallisuutta sekä palkitsemaan tuloksellisesta työstä.

Kilpailutukseen liittyvät tarjousasiakirjat (hankinnan kuvaus, tarjouspyynnöt, perusvaatimukset, sopimusluonnos ja bonus- ja sanktiojärjestely) ovat  liitteenä.

Kilpailutuksen asiakirjat on tehty yhteistyössä Porin hankintatoimiston kanssa. Asia on käyty läpi myös perusturvan lakimiehen kanssa.

Keskeiset piirteet ovat seuraavat:

• Tilaajaa määrää etukäteen jokaisen palvelun hinnan, kyseessä on ns. käänteinen kilpailutus. Hinnat on määritelty lähelle nykyisiä keskihintoja. Palveluntuottajat kilpailevat siis laadulla.
• Osallisuusvaatimus; asukkaista 50 % on osallistuttava säännöllisesti vähintään kahtena päivänä viikossa yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Lisäksi yksikössä on oltava vähintään kaksi kertaa viikossa omaa vastaavaa toimintaa, johon asukas säännöllisesti osallistuu, palvelusuunnitelman mukaisesti. Jos asiakas käy ulkopuolisissa toiminnoissa vähintään neljä kertaa viikossa, niin em. kaltaista oman yksikön toimintaan osallistumista ei edellytetä. Kaikki nämä asukkaan kanssa tehtävät toiminnot on kirjattu asukkaan palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelman toteutumista seurataan. Mikäli nämä toiminnot eivät toteudu, vähentää tilaaja kyseisen asukkaan ko. kuukauden maksusta 20 %.
• Kilpailutukseen sisältyy sosiaalinen hankinta, joka tässä tarkoittaa työllistämisvelvoitetta. Tietyn kokoisen palveluntuottajan jolla on tietty määrä yhteistoiminta-alueen asukkaita asiakkainaan, pitää työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai tarjota kuntouttavaa työtoimintaa. Mikäli tämä ei toteudu, on sanktiona rahamääräinen maksu tilaajalle.
• Tilaajan on järjestettävä omalla kustannuksellaan asukasraateja valitsemissaan yksiköissä.
• Mikäli asukas siirtyy kevyempään asumiseen, tilaaja maksaa kertasuorituksena vuoden bonuksen, joka on 20 % vuosikustannusten erosta. Bonus jakaantuu niin, että palveluntuottaja saa puolet bonuksesta, henkilökunta ja kyseinen asukas molemmat neljänneksen. Palveluntuottajalle ja henkilöstölle bonus maksetaan, kun vuosi tulee täyteen. Asiakkaalle bonus maksetaan heti muutoksen toteutuessa. Palveluntuottaja voi sitoutua myös siihen, että ei maksa henkilöstölle eikä asiakkaalleen bonuksia, jolloin bonus on 10 % vuosikustannusten erosta, ja se maksetaan vain palveluntuottajalle.
• Hankinta toteutetaan dynaamisena hankintana, joka tarkoittaa sitä, että kyseisiä markkinoita ei suljeta kokonaan kilpailutuksen ajaksi. Tässä järjestelmässä hankinta aukeaa uudestaan aj. 1.-31.10.2020 ja aj. 1.-31.10.2021, joina aikoina uudet palveluntarjoajat voivat antaa tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, joka arvioidaan marraskuun aikana ja käsitellään päättävässä luottamuselimessä joulukuun aikana, jolloin hyväksyttävässä tapauksessa uusi palveluntarjoaja tulee mukaan puitesopimukseen seuraavan vuoden alusta eli 1.1.2021 tai 1.1.2022. Menettelyn etusijajärjestys päivittyy uuden hankintapäätöksen myötä. Mukana olevat palveluntuottajat voivat myös halutessaan täydentää tarjoustaan.