Perustelut
Porin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.
Vuosi 2025 oli elinvoima- ja ympäristötoimialan elinkaaressa viides kokonainen talousarviovuosi. Elinvoima- ja ympäristötoimiala kokoaa kaupungin keskeiset elinvoimaisuutta palvelevat toiminnot yhteen. Satakunnan työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025, jolloin TE-palvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Porin kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana, ja alueeseen kuuluvat Porin lisäksi Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. Elinvoima- ja ympäristötoimiala onkin moninainen toimiala, joka koostuu pitkälti viranomaistoiminnasta.
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstöön kuului vuoden 2025 joulukuussa 232 vakituista, 7 määräaikaista ja 9 sijaista. Vakituisten määrä on kasvanut edellisvuodesta selvästi, koska 1.1.2025 valtiolta kaupungin palvelukseen siirtyi noin 125 henkilöä työllisyysalueuudistuksen yhteydessä. 1.1.2025 alkaen matkailu- ja markkinointiyksikkö siirtyi konsernipalveluihin, kun uusi viestintä- ja brändiyksikkö muodostettiin. Toimialan toimipisteitä oli Valtakatu 11:ssa sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi ainakin Hallituskatu 12:ssa, Yrjönkatu 6:ssa ja Veturitallinkatu 7:ssä. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärien vastaanottotilat sijaitsivat Ulasoorintie 4:ssä, Harjavallassa ja Eurajoella.
Toimialalla tehtiin kolme talousarviomuutosta vuoden 2025 aikana. Vuodenvaihteessa 2024-2025 kaupungin työpajoilla käytiin muutosneuvottelut palkkatukilainsäädännön muutoksista ja TE-uudistuksesta johtuen. Neuvotteluiden tuloksena elinvoima- ja ympäristötoimialalta tehtiin määrärahasiirto konsernipalveluihin, tekniselle toimialalle sekä sivistystoimialalle, yhteensä 407 351 € (johtava controller 12.5.2025 PRIDno-2025-578). Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 8.12.2025 (§ 173) elinvoima- ja ympäristölautakunnan vuoden 2025 talousarvioon 520 000 euron lisämäärärahan työttömyystukien rahoitusosuuksien kasvuun. Lisäksi perintörahaston käytön kattamiseksi asumisneuvontahankkeessa tehtiin määrärahasiirto 78 964,89 euroa lisäämällä rahaston käyttöä vastaava määräraha toimialan toimintamenoihin (johtava controller 18.12.2025 PRIDno-2025-578).
Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 0,8 M€.
Toiminnallinen toteutuminen
Kaavoitusyksikkö
Vuoden 2025 aikana kaavoitusyksikössä on valmisteltu useampia kaavoitustöitä, jotka parantavat teollisuuden sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä sekä kaupungin elinvoimaisuutta.
Asemakaavoituksen osalta Mäntyluodon ja Kirrinsannan alueiden kehittäminen on jatkunut. Kirrinsannassa päivitetään vanhaa asemakaavaa vastaamaan uusia tarpeita. Kaava mahdollistaa esimerkiksi aurinkovoimatuotannon. Mäntyluodon kaavatyössä laajennetaan teollisuusaluetta kohti pohjoista. Kaava-alue tähtää palvelemaan Merituulikeskus-hankkeen toimintoja.
Honkaluotoon on valmistunut nykyisen teollisuusalueen laajennusalue suunnitellun vt11 jatkeen kaakkoispuolelle. Alueen toimintojen pääpaino on teollisuus- ja varastotoiminnoissa mutta niiden yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös liike- ja toimistotiloja. Vt 11 jatkeen eteläpuolelle on osoitettu esimerkiksi liikennepalveluaseman toimintoja mahdollistava korttelialue. Kaavassa on osoitettu mahdollisuus myös datakeskuksen toiminnoille.
Yleiskaavoituksen osalta Tahkoluodon vireillä olevan osayleiskaavan valmistelu on jatkunut. Kaavatyön päätavoitteena on turvata sataman ja siihen liittyvien toimintojen kehittymisedellytykset. Kaavassa pyritään säilyttämään alueen saariston vapaa-ajan käytössä olevat alueet nykyisessä käytössään. Kaavaratkaisulla varaudutaan sataman ja siihen liittyvien logistiikka- ja teollisuustoimintojen laajentumiseen Tahkoluodon eteläpuoliselle matalikkoalueelle ja tätä tavoitetta tuetaan satama-alueen sisäisin liikenneratkaisuin ja satamaa ympäröivin suojaviheraluein. Kaavaratkaisu huomioi myös merituulipuiston laajentumisen ja sen edellyttämät sähkönsiirtoratkaisut. Sataman laajentumisalueella varaudutaan uuden syväsataman ja -väylän mahdolliseen tarpeeseen tulevaisuudessa. Kemikaalisataman ja vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten ja varastoinnin edellytykset turvataan /kem –merkinnöin. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä toisen kerran 2025 keväällä. Mereen täyttöalueen selvitykset ja vaikutustenarviointi on lisätty kaava-aineistoon.
Vireillä olevan Yyterinniemen osayleiskaavan valmistelu on jatkunut. Päätavoitteena on ajantasaistaa yleiskaava oikeusvaikutteisena nykyisiä olosuhteita ja uusia käyttötarpeita vastaavaksi. Kaavatyön tavoitteena on maankäytön kehityksen ohjaaminen noin 20 vuoden aikajänteellä. Osayleiskaavalla sovitetaan yhteen alueen luontoarvojen, asumisen, teollisuuden, liikenteen ja matkailun tarpeet sekä määritellään puitteet myöhemmin laadittaville yksityiskohtaisille asemakaavoille. Mäntyluodon mereen täyttöalueen virtausmallinnus ja vaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä.
Rakennusvalvontayksikkö
Rakennusvalvonnan tuotot jäivät hieman budjetista rakentamisen hiipumisen ja huonon taloudellisen tilanteen jatkumisen vuoksi. Alkuvuoden todella heikkoa taloudellista tilannetta paransivat loppuvuoden isot datakeskushankkeiden rakentamisluvat. Rakentamisen alamäki näkyy koko Suomessa ja rakentamisen määrä on laskenut jo lähelle 90-luvun lopun syvimpää lamaa. Ennusteet lupasivat jo pientä nousua rakentamisessa, mutta alkuvuoden huonot talousuutiset ovat viivästyttäneet nousun alkamista ja loppuvuodesta uudet tulli muutokset ovat nostaneet kustannuksia. Lupamäärät ovat laskeneet noin 25 % edellisen vuoden lupamäärästä, joka näkyy lupatuotoissa paljon (19.9.2024 545 lupaa, 19.9.2025 400 lupaa). Rakentamislupien määrät ovat laskeneet myös toisissa Top10-kunnissa. Rakennusvalvontaa on kuitenkin työllistänyt lakimuutosten aiheuttamat muutokset, rakentamislain muutosten haltuunotto sekä linjaukset. Lakimuutosten lisäksi käsittelyssä on ollut erittäin vaativia hankkeita, jotka ovat työllistäneet huomattavan paljon. Näistä suurimpana työllistäjänä on ollut TNT-tehtaan lupaprosessi, jonka käsittely jatkuu nyt hallinto-oikeudessa.
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikkö
Kasvupalvelut vastaa kaupungin elinkeinopalveluista ja Invest In –toiminnasta. Elinkeinopalvelut tuottaa kaupungille tytäryhtiö Prizztech Oy, jolta kaupunki ostaa mm. yrittäjyyden edistämiseen, yritysten kasvun edistämiseen, yritysklustereiden kehittämiseen ja yritysalueiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Sopimuksen arvo on 1 028 000 €/v vuosina 2025 ja 2026. Sopimuksessa on myös optiovuosi. Tulevaisuutta painaa hankintalakiin ehdotetut ns. in-house-hankintoihin liittyvät muutokset, jotka tulisivat vaikuttamaan myös Prizztechiin.
Kasvun edistäminen on keino tavoitella kaupunkiin lisää työpaikkoja ja verotuloja. Kasvu voi toteutua yrittäjyyden kasvun, olemassa olevien yritysten kasvun ja alueelle sijoittuvien yritysten kautta. Yrittäjyyden edistämisessä painotetaan alkuvaiheen neuvontaa, sillä sen on tutkimuksissa todettu johtavan parhaiten kasvaviin yrityksiin. Alkuvuonna 2025 Prizztechin ja kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön kanssa käynnistetty kasvunkartoitusmalli on päässyt vuoden toisella kolmanneksella vauhtiin. Kasvukartoitus toimii myyntisuppilomallilla (“Sales Funnel”), jossa etistään kasvuhalukkaita ja -kyvykkäitä yrityksiä, joiden kasvun edellytyksiä tuetaan. Viime kädessä kasvu johtaa työpaikkojen lisääntymiseen. Tulokset kartoituksista ovat olleet positiivisia – kaikki kontaktoidut yritykset ovat olleet mielissään yhteydenotosta, vaikka aivan kaikilla eivät kasvukeskustelut ole olleet sillä hetkellä olleet ajankohtaista. Kasvukartoituksia tehtiin yli 30. Kartoitukset kertovat yrityksen kasvuun liittyvistä tarpeista, ja niiden avulla saadaan paitsi tulevia osaamistarpeita, myös piilotyöpaikkoja. Mallia jatketaan ja resurssien puitteissa laajennetaan koskemaan muitakin työllisyysalueen kuntia.
Uusia työpaikkoja luodaan myös sijoittuvien yritysten kautta. Invest In –toimintaa tehdään kaupungin tiimissä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, toimialajohtaja, kasvu- ja työllisyyspalvelut -yksikön päällikkö ja konsernipalveluiden sidosryhmäjohtaja yhteistyössä Prizztechin ja muiden kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden tai liikelaitosten kanssa.
Sijoittumisrintamalla vuosi on ollut aktiivinen. Jo julkisuudessa olleiden isojen sijoittumisilmoitusten ja neuvottelujen alla olevien muutaman ison kokoluokan liidien eteenpäin työstäminen on ollut leimaa antavaa vuodelle 2025. Merkittävimpinä tapahtumina on Forcit Oy:n päätös investoida n. 200 miljoonaa euroa Porin Noormarkkuun sijoittuvaan tuotantolaitokseen. Käynnistyessään arviolta vuonna 2028 laitos työllistää suoraan 70 henkeä. Myönteisen investointipäätöksen teki myös Volare Oy, joka alkoi saneerata tuotantotiloja entiseen Satakunnan Kansan painotaloon. Yhtiön koko toiminta on siirtynyt Poriin, mikä tarkoittaa yhteensä noin kolmeakymmentä uutta työpaikkaa Poriin.
Vuoden merkittävimpiin uutisiin kuului Mäntyluodon telakan omistuksen siirtyminen Enersenseltä kanadalaiselle Davielle. Kaupan myötä telakka suuntautuu alkuvaiheessa Helsingin telakan osatoimittajaksi. Ensimmäiset työt koskevat Kanadaan toimitettavan Polarmax-jäänmurtajan lohkokokoonpanoja. Kaupan seurauksena noin sadan työntekijän lomautukset päättyvät, minkä lisäksi telakalla odotetaan lähitulevaisuudessa henkilöstön määrän merkittävää kasvua mm. Yhdysvalloille toimitettavien jäänmurtajien takia.
Yhteensä Poriin sijoittuvilla yrityksillä tavoitellaan yli tuhatta uutta suoraa työpaikkaa, jotka piristävät aluetaloutta arviolta vastaavalla määrällä epäsuoria työpaikkoja. Rakentamisaikaisia työpaikkoja voisi tulla hanketta kohden 500-1 000 htv, ja kun monet hankkeet suunnitelmissa ajoittuvat samaan hetkeen, voi rakentajista jopa tulla pulaa. Satakunnan telakoiden myönteiset näkymät ovat lisäämässä metallialan työvoiman tarvetta nopeasti.
Porin kaupungin omien työllisyyspalveluiden koko ja merkitys pienentyi merkittävästi verrattuna vuoteen 2024. Taustalla on lakimuutoksia ja palkkatuen käytön loppuminen sekä kaupungin sisäisiä organisaatiomuutoksia. Elinvoima- ja ympäristötoimialalle kuuluneet aikuisten työpajat, on joko lakkautettu tai siirretty osaksi teknisen toimialan toimintoja. Varaosapankki-toimintakin sulkeutui 30.6.2025 ja rakennus luovutettiin pois marraskuussa 2025. Kaupungin työllisyyspalveluna jatkui kesätyöllistämisen tukeminen. Tukimuotoja olivat aiempaan tapaan kesätyötuki, kesätyösetelit 9. luokkalaisille sekä kesäyrittäjyyden tukeminen yhteistyössä Oppimo Oy:n kanssa. Vuoden 2025 alusta alkaen kaupungin sisäisen kesätyötuen koordinointi ei enää ollut keskitetty työllisyyspalveluihin, vaan jokainen toimiala ja yksikkö hoiti kesätyöllistämisen itsenäisesti.
Uutena tukimuotona otettiin käyttöön Työpolku-rahoitus. Sen avulla mahdollistettiin kumppaniyhdistysten eli SPR Kontin, Porin seudun työttömien, Satakunnan monikulttuuriyhdistyksen sekä Satakunnan hyvinvointi- ja kulttuuriyhdistysten tuen työllistämistoiminta. Ennen kaikkea tuen tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville työkykyisille työnhakijoille päästä määräaikaiseen työsuhteeseen ja sitä kautta pysyvämmin kiinni työelämään. Työpolku-rahoituksella pilotoidaan uudenlaista julkista tukea palkkatukilainsäädännön muututtua ja työllisyysalueen palkkatukimäärärahojen vähennyttyä. Toimintaan varattu 100 000 euron määräraha oli sidottu elokuun loppuun mennessä ja sillä oli pystytty tarjoamaan 3–6 kk työjaksoja yhteensä 22 henkilölle. Joulukuussa työllistämiseen käytettiin vielä kesätyötuista käyttämättä jäänyt 13 000 € ja pystyttiin tarjoamaan 7 henkilölle noin kuukauden työsuhde. Työjaksoilla tavoiteltiin myös ns. edelleen siirtoja avoimille työmarkkinoille ja niitä tapahtui 9 asiakkaan kohdalla. Joulukuun tarkastelussa 28 osallistujasta osalla työjakso oli vielä kesken, mutta 21 % oli työsuhteessa muualla ja 11 % koulutuksessa. Vain 25 % oli työttömiä työnhakijoita. Tulokset olivat varsin hyvät, koska työnhakijoiden työllistymisedellytykset ovat hieman keskivertoa heikommat. Yhdistykset pitivät Työpolku-tukimuotoa tarpeellisena ja hyvänä, mutta määrältään riittämättömänä.
Aiempi kunnallinen työllistämisen tuki eli palkkatukea täydentäväksi tukimuodoksi tarkoitettu Pori-lisä poistui kaupungin tukivalikoimasta vuoden alusta alkaen. Kevään aikana maksettiin vielä ns. häntiä, jotka oli sidottu myönnettyihin palkkatukiin. Palkkatuen ja Pori-lisän ns. hännät päättyivät lähes kokonaan toukokuun loppuun mennessä.
Vuosi 2025 oli edelleen korkean työttömyyden ja heikon työvoiman kysynnän vuosi. Työttömyysprosentin keskiarvo Porissa oli 13,8 %, kun edellisenä vuonna se oli 12,6 %. Koko maassa työttömyys nousi suhteellisesti vielä enemmän. Avoimia työpaikkoja oli Porissa vuonna 2025 keskimäärin 900 kpl ja se on noin 100 vähemmän kuin vuonna 2024. Työttömyys oli korkeinta edelleen rakennus- ja palvelualoilla. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvoi mutta lisäksi myös mm. korkeakoulutettujen työttömyys. Työttömyyden taustalla on ammattiosaamisen ja alueellisen kohtaannon haasteet sekä erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta työkyvyn haasteet. Työttömyyslukujen nousuun on vaikuttanut myös tilastointimuutokset ja esim. palkkatuelle työllistämisen väheneminen. Toisaalta työllisyysaste säilyi Porissa hyvällä tasolla ja esim. teknologiateollisuudessa on työvoimapulaa.
Vuonna 2024 aktivointiasteen keskiarvo oli 26,6 % ja vuonna 2025 23 %. Ennen hyvinvointialueuudistusta aktivointiaste oli hieman yli 30 % ja uudistuksen myötä vähentynyt kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä vaikuttaakin aktivointiasteeseen. Aktivointiasteeseen lasketaan kaikki työllistymistä edistävät palvelut ja aktivoimalla työnhakijoita kunnat pystyivät aiemmin vaikuttamaan kunnan työmarkkinatuen maksuosuuteen eli ns. sakkomaksuihin. Rahoitusmalli muuttui v. 2025 alusta ja sen myötä ns. sakkomaksuilta nosti pois vain työllistyminen tai työnhaun päättäminen. Aktivointiasteen laskuun on vaikuttanut myös palkkatukilainsäädännön muutos. Vuonna 2025 ei tehty uusia palkkatukipäätöksiä, koska palkkatuella työllistäminen ei ole kunnalle lakisääteisesti enää mahdollista ja tuen myöntäminen muille toimijoillekin on taloudellisesti kannattamatonta. Vuoden 2025 alusta aloittanut Satakunnan työllisyysalue ei edellä mainituista syistä ohjannut määrärahaa palkkatukityöllistämiseen, vaan on lähtenyt kehittämään uusia työllistämisen tukimalleja ja ne saadaan käyttöön v. 2026 aikana. Porin kaupunki pilotoi palkkatuen tilalla ns. Työpolku-rahoitusta ja pystyi sen avulla tarjoamaan työmahdollisuuksia kumppaniyhdistyksissä yhteensä 28 työnhakijalle.
Satakunnan työllisyysalue
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikköön kuuluu lisäksi 11 kunnan yhteistoiminta-alueena Satakunnan työllisyysalue, jonka vastuukunta on Pori. Työllisyysalueella on kiinteät toimipisteet Porissa Porin Leijonassa (Yrjönkatu 6) ja Palojoenkulmassa (Yrjönkatu 23) sekä Harjavallassa (Myllykatu 10) ja Kankaanpäässä (Keskuskatu 42). Muissa kunnissa palvelua tarjotaan asiointipisteen kautta sovitusti. Toimintaa ohjaavat työllisyysalueen 25-jäseninen jaosto sekä työllisyysalueen strategiset painopisteet ja valtakunnalliset tavoitteet.
Vuosi 2025 oli Satakunnan työllisyysalueelle toiminnan käynnistymisen vuosi, mutta heti myös merkittävien muutosten vuosi. Työllisyysalueen toiminta käynnistyi 1.1.2025, jolloin henkilöstö siirtyi valtion palveluksesta Porin kaupungin palvelukseen liikkeenluovutuksella. Vuoden aikana toteutettiin laajoja hallinnollisia muutoksia, kuten siirtyminen kaupungin palkkausjärjestelmään ja tasopalkkamalliin.
Vuoden aikana työllisyysalueella otettiin käyttöön useita uusia toimintamalleja, joilla pyrittiin sujuvoittamaan asiakasohjausta ja parantamaan palvelujen vaikuttavuutta. Uusien työnhakija-asiakkaiden ohjauksesta sekä pidempään työnhakijana olleiden asiakkaiden siirtymisestä sovittiin toimintayksiköiden ja tiimien välillä. Elinkeino- ja työnvälityspalveluissa otettiin käyttöön toimialoihin perustuva asiakasjakomalli, jonka tavoitteena on vahvistaa asiantuntijoiden työmarkkinatuntemusta ja työnantajayhteistyötä.
Työllisyysalueen asiakaspalvelu käynnistettiin toimipisteissä Porissa, Harjavallassa ja Kankaanpäässä sekä muissa kunnissa sijaitsevissa asiointipisteissä, ja alku- sekä työnvälityspalveluiden asiakasprosessien kehittämistyö aloitettiin. Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluita kehitettiin ja uuden koulutus- ja uraohjauksen asiantuntijan tehtävä määriteltiin, vaikka toiminnan vaikuttavuus ei vielä vuoden 2025 aikana ollut arvioitavissa.
Yritys- ja koulutuspalveluiden tiimi teki aktiivista työnantajakontaktointia. Omistajamuutoksien ja uusien tilausten myötä voimakkaaseen kasvuun lähtenyt meriteollisuus haastaa työllisyysaluetta osaajien löytämisessä, mutta toistaiseksi metallialalle ja alan koulutuksiin on löydetty henkilöitä. Metallialalla on muutenkin osaajatarve kasvamassa, mihin vastataan koulutusohjelmilla alueen ammattioppilaitosten kanssa. Tiimissä käynnistettiin kasvu- ja osaamistarvekartoitusten yhteistyöpilotti elinkeinoyhtiö Prizztechin kanssa. Tavoite siinä on löytää kasvuhaluisia yrityksiä ja tukea niiden kasvutoimenpiteitä, mitkä toteutuessaan johtavat uusien työpaikkojen syntymiseen.
Monialainen yhteistyö vahvistui vuoden aikana. Kotoutumistiimin asiakasvastuuta laajennettiin koskemaan myös kotoutumisajan päättäneitä maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka tarvitsevat asioinnissaan tulkkauspalveluja. Satakunnan työllisyysalue, Satakunnan hyvinvointialue ja Kela solmivat sopimuksen työllistymisen monialaisesta edistämisestä (TYM-sopimus) ja sopivat asiakasohjauksen toimintamalleista sekä TYM-käsikirjan laatimisesta vuodelle 2026. Lisäksi solmittiin nuorten matalan kynnyksen palveluja koskeva sopimus, hyvinvointialueen, Kelan, työllisyysalueen kuntien ja toisen asteen oppilaitosten välille ja otettiin käyttöön ns. Nopsa-etäkonsultaatio.
Yhteistyötä tehtiin laajasti myös kuntien elinkeino- ja työllisyystoimijoiden, oppilaitosten, yrittäjien ja palveluntuottajien, Porin Ohjaamon ja kuntien nuorten matalan kynnyksen palveluiden, kuntien kansainvälistymispalveluiden sekä työllisyyttä edistävien järjestöjen ja hankkeiden kanssa.
Vuonna 2025 työllisyysalueella käynnistettiin useita kehittämispilotteja. Yritysten kasvua tukevan toimintamallin kehittäminen aloitettiin yhdessä Prizztech Oy:n kanssa osana kasvupalvelutoimintaa. Työllisyysalueella pilotoitiin myös Luotettava työntekijä -palvelua työnhakijoiden työllistymisen tueksi osana alueellista työllisyysekosysteemiä. Lisäksi kokeiltiin työnhakija-asiakkaiden osaamistarpeiden ennakointia tekoälyn ja työnantajadatan avulla, mutta kokeilu ei vielä tuottanut käytännön toiminnan kannalta laajasti hyödynnettäviä tuloksia. Pakolaisten kuntiin ohjaamiseen liittyvää työhönvalmentajamallin kehittämiseen haettiin valtion erityisavustusta ja toimintaa pääsee käyntiin vuonna 2026. Työmieli-hankkeeseen valmistauduttiin ja työkykyasiantuntijan roolia suunniteltiin toteutettavaksi vuonna 2026. Laaja yhteistyö hanketoimijoiden ja palveluntuottajien kanssa työllisti erityisesti esihenkilöitä ja kehittämisasiantuntijoita.
Työllisyysalue selvitti ja arvioi mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia tukimalleja, jotta työllistämispalveluita voitaisiin tuottaa jatkossa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Toimintavuoden aikana löydettiin ja rakennettiin mallit, joilla yritystä tai yhteisöä voidaan palkita, kun se työllistää työttömän henkilön suoraan vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Nämä palvelevat ja tukevat koko työllisyysalueen tarpeita. Työsuhde voi olla täysipäiväinen tai osa-aikainen, erikseen sovittavien sääntöjen mukaan. Myönnettävä tuki tulee olemaan yritykselle kokonaisuudessaan de minimis- tukea.
Pilottihanke käynnistetään heti kun mallin hallinnolliset ja organisatorisesti tarvittavat päätökset saadaan tehtyä. Mallien suunnittelu oli aikaa vievää, ja niille asetettiin konkreettiset tavoitteet ja tehtiin perusteellinen nykylainsäädännön tulkinta. Tavoitteena oli rakentaa tehokas ja vaikuttava työllisyyttä lisäävä ja tukeva malli. Talouden suunnittelulle mallit ovat tärkeä työkalu.
Omien tukimallien ohella työllisyysalue ottaa alkuvuonna 2026 käyttöön valtion rahoittaman nuorten työllistymissetelin. Tähän toimintaan valtio myöntää työllisyysalueelle hakemusta vastaan n. 680 000 euron avustuksen.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö
Ympäristöterveydenhuollon, johon kuuluvat terveysvalvonta (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja tupakkalain valvonta) ja eläinlääkintä, yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Porin lisäksi Ulvilan ja Harjavallan kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Terveysvalvonta vastaa lainsäädännöllä kunnille osoitetuista viranomaistehtävistä, joiden tavoitteena on turvata kuntalaisille turvalliset elintarvikkeet, puhdas talous- ja uimavesi sekä ehkäistä asuntojen ja muiden terveydensuojelulain mukaisten huoneistojen terveyshaittoja. Kesän aikana valvontaa suoritettiin suunnitelman mukaisesti muun muassa yleisötapahtumissa, joissa huomioita kiinnitettiin erityisesti tupakkalain noudattamiseen. Tupakkalain valvontaa on tehostettu tupakointikieltoja koskevalla valvontaprojektilla, joka on käynnissä vuoden 2026 loppuun. Lisäksi aloitettiin opinnäytetyönä myymälöissä jauhetun jauhelihan valvontaprojekti.
Eläinlääkintään kuuluvat peruseläinlääkäripalvelut pien- ja suureläimille sekä suureläinten ympärivuorokautinen päivystys. Pieneläinpäivystyksen hoitaa ostopalveluna Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy (Eläinklinikka Syke). Yhteistoiminta-alueella on kolme eläinlääkärivastaanottoa Eurajoella, Harjavallassa ja Porin Tikkulassa. Tikkulan vastaanotto on kolmen eläinlääkärin yhteisvastaanotto. Eurajoen ja Tikkulan vastaanotoilla työskentelevät myös klinikkaeläinhoitajat. Ennakoimattoman tilanteen vuoksi Tikkulan yhteisvastaanotolla oli heinä-elokuussa yhden eläinlääkärin vajaus, mistä huolimatta suureläinpäivystys saatiin järjestettyä.
Ympäristövalvonnan viranhaltijat hoitavat Porin lisäksi sopimusten perusteella Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien sekä Eurajoen, Nakkilan ja Pomarkun kuntien ympäristönsuojelun laillisuusvalvontatehtäviä. Elokuun alusta aloitettiin tehtävät myös Kokemäen kaupungissa. Porissa ympäristövalvonnan kesän valvontaprojekti kohdistui autopesuloihin, joissa arvioitiin niiden vaarallisten jätteiden varastointia ja jätehuollon säännöstenmukaisuutta, ympäristön yleistä siisteyttä sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö vastaa myös Porin ja Harjavallan alueella ilmanlaadun seurannasta, joka perustuu alueen teollisuuden ja kaupunkien välisiin sopimuksiin. Seurantaan kuuluvat ilmanlaadun mittausjärjestelmän ylläpito ja mittaustulosten käsittely. Tarvittaessa Harjavallan ja Porin kaupunkien asukkaille tiedotetaan ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Lisäksi ilmanlaatumittauksista on palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa. Kuluneena vuonna uusittiin suunnitelmallisesti Harjavallan Kalevan mittausaseman rikkidioksidianalysaattori.
Maaseutupalveluiden toimintayksikkö vastaa maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävistä yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi Ulvilan kaupunki sekä Karvian, Merikarvian ja Siikaisten kunnat. Toimintayksikkö huolehtii maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien maksatuksesta. Porin yhteistoiminta-alueelle tukia maksettiin vuonna 2025 noin 26 miljoonaa euroa. Tukiasioiden lisäksi tehtäviin kuuluvat peto- ja hirvivahinkoarviot, hukkakaurakatselmukset ja eläintenpidon rekisteröintiin liittyvät asiat sekä säännölliset viljelijäkoulutukset. Kesään ajoittuvat tukihaku sekä hukkakaura- ja eläinvahinkokäynnit.
Ympäristösuunnitteluyksikkö
Biojätteen keruun toimivuuteen liittyvät kompostoritarkastukset toteutettiin jätehuoltoviranomaisen toimesta ensimmäisen kerran kesä-elokuussa 11 päivänä. Kompostoreita tarkastettiin kaikkiaan 255 kpl, joista hyväksyttiin 239 (94 %).
Rantaroskaseurantaa tehtiin Kallossa osana EU:n meristrategiadirektiivin velvoittamaa aluemerten tilan seurantaa. Eri järjestöjen kanssa järjestettiin vuonna 2025 12 luontoretkeä ja -näyttelyä. Sahakosken kunnostuksen lupavalmistelutöitä on jatkettu. Kaupungin LUMO-ohjelmaa valmistellaan. Yyterin dyynikunnostuksissa käytettäviä ja yhteistyössä infran kunnossapidon kanssa kasvatettuja rantavehniä istutettiin 750 kpl, osin yläasteen oppilaiden ja tyhyryhmien toimintatalkoiden voimin.
Toimialan lausuntoja on eriasteisia kaavoja ja yva-menettelyjä koskien koostettiin 16 kpl vuonna 2025. Lisäksi joukkoliikenne- ja jätehuoltojaostoille valmisteltiin neljä lausuntoa. Reilun kaupan tapahtumia toteutettiin 13. Aikuisten ympäristöviikko toteutettiin kesäkuun alussa, 11 retkeä ja tapahtumaa, 6 näyttelyä. Ympäristökasvatushankkeen 7- ja 8-luokkalaisille suunnattuja, maankohoamisilmiötä esitteleviä opastuksia toteutettiin 9 kpl.
Tietoja resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan toimenpiteiden etenemisestä on koottu kaupungin vuoden 2026 talousarviota ja vuoden 2025 tilinpäätöstä varten Kaupungin kestävän kehityksen raportti valmistui elokuussa ja vietiin samoin elokuussa kaupunginvaltuustoon tiedoksi. Kaupungin HINKU-työryhmä kokoontui kolme kertaa.
Päättymässä oleva Ilmastoviisas kunta ja pk-yritys –hanke (ILKU) on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Uusi EAKR-hanke Energiaviisas kunta –hanke (ENKU) sai Satakuntaliitolta myönteisen rahoituspäätöksen loppuvuonna.
Joukkoliikenne-toimintayksikkö
Joukkoliikenteen matkojen määrä 1 629 000 oli lähes sama edeltävään vuoteen verrattuna (-11 000). Tammikuussa aloitettiin uusien 90 päivän kausilippujen myynti. Vuoden kuluessa ne eivät ole horjuttaneet 30 päivän kausilipun suosiota, mutta niitä ostettiin enemmän lasten matkustukseen kuin aikuisille.
Elokuussa elinvoima- ja ympäristölautakunta teki päätökset hyväksyä jatkosopimuskausien ostokustannuksiin osallistuminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kilpailuttamissa kohteissa Lavia-Kankaanpää-Pori ja Olkiluoto-Pori. Nyt ja aiemmin tehdyillä päätöksillä sopimuksiin osallistumisesta varmistetaan avoimen joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonta Rauman, Kankaanpää ja Olkiluodon suuntaan noin 2029-30 saakka. Porin kaupunki maksaa kustannustenjakosopimuksen mukaisesti osuuden liikenteen kustannuksista ja saa samassa suhteessa reiteiltä kertyviä lipputuloja. Lipputuloriski on siirtynyt kaikessa kaupungin kustantamassa liikenteessä kaupungille.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (1.1.2026 alkaen Traficom) Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmässä ostetuista lipuista kertyi tuottoa Porin kaupungille 181 000 euroa (vuonna 2024 101 000 euroa). Lipputulot tulivat Porista Kankaanpäähän, Kokemäelle, Raumalle ja Olkiluotoon kulkevista vuoroista ja nousukorvaussopimuksista. Rauma2-, Olkiluoto2-, Pori1- ja Pori2 –kausilipuilla ja Kelan koulumatkatukilipuilla saa matkustaa myös Porin joukkoliikenteessä. ELY-keskus maksaa nousukorvausta Porin kaupungille Seutu+-lipuilla tehdyistä matkoista. Lippujen yhteiskäyttö helpottaa erityisesti opiskelijoiden liikkumista seudulta Porin oppilaitoksiin.
Kaupunkikehitys- ja omistajaohjausyksikkö
Alkuvuoden 2025 aikana omistajaohjauksen johdolla valmisteltiin konserniohjeen päivitys, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.5.2025. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa yksikön toimesta valmistellun Porin keskustan toimenpideohjelman. Yksiköstä koordinoidaan myös Porin kaupungin asumisneuvontahanketta (2024–2027), jonka tavoitteena on vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentäminen sekä asumisen jatkumisen turvaaminen.
Helteinen heinäkuu 2025 mahdollisti kolmen vertailuvuoden kuukausikohtaisen kävijäennätyksen, Yyterin rannalla käytiin laskuriporttien mukaan lähes 103 000 kertaa, +19 % verrattuna heinäkuuhun 2024. Kokonaisuudessaan kesä-elokuussa rannan kävijämäärä oli noin 153 000, -14,9 % verrattuna vuoteen 2024. Kesäkuun viileä sää ja hotellin kiinniolo ovat mahdollisia kokonaiskävijämäärään vaikuttaneita tekijöitä. Yyterin virkistyshotelli oli suljettuna keväästä 2025 alkaen ja kävijämäärälaskuri hotellin sisäänkäynnin osalta on ollut pois käytöstä 24.4. alkaen.
Yyterin alueella järjestettiin monenlaisia tapahtumia, kuten valtakunnallinen geokätköilytapahtuma, toiminnallisen urheilun Yyteri Sandstorm -kilpailun osa sekä Surf Suomi Open -kilpailut. Kaupungin omalla järjestelyvastuulla on ollut muun muassa syyslomaviikkojen ohjelma Yyterissä, vierailukeskuksen ympäristössä. Lomaviikkojen ohjelmalla halutaan tukea Yyterin ympärivuotisuutta, retkeilyä ja ulkoilua, kohderyhmänä ensisijaisesti lapsiperheet. Syyslomaviikot 42 ja 43 keräsivät valoin toteutettuun Taikametsään paljon kävijöitä. Lokakuussa vierailukeskuksen kävijämäärä ylitti rannan kävijämäärät (vierailukeskus 8 356, Yyterin ranta 5 098). Vierailukeskus tukee Yyterin ympärivuotisuuden kasvua sen ollessa avoinna talvikaudella viikonloppuisin sekä koululaisten lomien aikaan laajemmin aukioloin. Vierailukeskuksen koko vuoden 2025 kävijämäärä oli 108 430.
Yyteri-brändi oli esillä tapahtumissa Mini-Yyteri -toteutuksella. Mini-Yyteri rakennettiin Kirjurinluodon alueelle Aito Iskelmä Festivaalin, Pori Jazz-festivaalin ja Porispere-tapahtuman ajaksi. Muutoin Yyterille hankittiin näkyvyyttä muiden Porin matkailukohteiden osalta muun muassa ympärivuotisen taktisen sosiaalisen median mainonnan avulla sekä Sanomamedian digikampanjassa keväästä syksyyn (näyttökertoja kampanjalla noin 1,7 miljoonaa). Uutuutena toteutettiin yhteistyössä Suomen lainelautaliiton kanssa videototeutus Yyterin alueen surffauksesta, joka julkaistiin maailmanlaajuisessa Surfer-magazinessa. Visit Porin verkkosivujen osalta Yyteri-sivut ja erityisesti web-kamera on suosituin käyntikohde läpi vuoden.
Talousarvion toteutuminen ja poikkeamat käyttötaloudessa
Elinvoima- ja ympäristötoimialan vuoden 2025 talous ei ole kaikin puolin vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna, sillä 1.1.2025 alkaen Pori on toiminut vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle uudelle Satakunnan työllisyysalueelle TE-palveluiden siirryttyä kuntien vastuulle ja työllisyysalue toimii elinvoima- ja ympäristötoimialalla. Lisäksi kunnan rahoitusosuus työttömyystuista laajeni 1.1.2025 alkaen, ja rahoitusosuudet sisältyvät nykyään elinvoima- ja ympäristötoimialan kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön talousarvioon. Vuodenvaihteessa myös matkailu- ja markkinointiyksikön henkilöstö ja tehtävät siirtyivät konsernipalveluihin, samoin työllisyydenhoidon aikuisten työpajatoiminta lakkautettiin ja suurin osa toiminnoista ja henkilöstöstä siirrettiin tekniselle ja sivistystoimialoille.
Toimialan toimintatuotoista jäi toteutumatta 0,1 M€ talousarvioon nähden, toteumaprosentti 99 %. Myyntituotoista jäi lautakuntatasolla toteutumatta 0,35 M€. Tähän suurin vaikuttava tekijä oli se, että Myyntituottojen tiliryhmä sisältää myös työllisyysalueen sopimuskuntien maksuosuudet, ja koska työllisyysalue kokonaisuudessaan alitti talousarvionsa, niin käyttämättä jääneiden maksuosuuksien tasaukset tehtiin tilinpäätösvaiheessa sopimuskunnille maksuosuuksien suhteessa, yhteensä noin 0,6 M€. Vastaavasti taas esimerkiksi joukkoliikenteen lipputuotot toteutuivat 0,12 M€ talousarviota paremmin. Joukkoliikenteen matkustajien maksamat lipputuotot vuonna 2025 olivat 2,1 M€, kun vuosi sitten samalle ajalle kohdentuvien lipputulojen summa oli 2,2 M€. Lipputuotot vähenivät edellisvuodesta 160 000 euroa. Lipputuottojen kasvu puolestaan tulee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta joukkoliikenteestä. Porin joukkoliikenteessä lasten ja nuorten matkustus vähenee ikäluokkien pienentyessä, ja syksyllä pitkään jatkunut sulan maan kausi vähensi satunnaismatkustajien määrää.
Toimialan maksutuotoista jäi toteutumatta 0,13 M€. Tähän suurimpana syynä on se, että rakennusvalvonnan lupamaksutuotoissa ei päästy tavoitteeseen, vaan siitä jäätiin noin 0,2 M€. Lupamaksutuottoja heiluttaa muun muassa uusien teollisten investointikohteiden edistymisen aikataulu.
Avustustuottojen lisääntymisessä näkyy merkittävää kasvua, 0,4 M€ talousarviota paremmin. Kelan maksamaa koulumatkatukea tilitettiin joukkoliikenteelle vuonna 2025 0,14 M€ talousarvion tuottotavoitetta paremmin. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on oikeus Kelan koulumatkatukeen, jos koulumatka on yli seitsemän kilometriä. Opiskelija ostaa 0-hintaiset koulumatkatukiliput joko Waltin verkkokaupasta tai sovelluksesta. Opiskelija tunnistautuu vahvasti ja oikeus koulumatkatukeen varmennetaan joka ostolla Kelan rajapinnasta. Kela tilittää tuet kaupungille jälkikäteen. Työllisyysalueen maksamaa palkkatukea työllistettyjen työsuhteiden ”hännistä” maksettiin vuonna 2025 0,16 M€. Myös hankeavustustuottoja kertyi hieman talousarviota enemmän (80 000 €).
Toimialan toimintamenot jäivät 0,9 M€ talousarviota pienemmiksi. Henkilöstökulut alittuivat noin 0,3 M€, vaikka teknisen sopimuksen järjestelyerien palkankorotukset kohdentuivat merkittävästi toimialalle ja nostivat henkilöstökustannuksia ennakoitua enemmän, erityisesti ympäristö- ja terveysvalvontayksikössä. Vastaavasti kuitenkin viivästyneet ja toteuttamatta jääneet rekrytoinnit (mm. kaavoitusyksikkö, rakennusvalvontayksikkö ja Satakunnan työllisyysalue) mahdollistivat henkilöstösuunnitelmaan perustuvassa talousarviossa pysymisen. Työllistämispalkkoihin varattua määrärahaa jäi käyttämättä noin 0,1 M€ sivukuluineen.
Palvelujen ostoihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä noin 0,4 M€. Työllisyysalueen osuus tästä oli noin 0,26 M€. Kyseinen alitus johtuu palveluihin kuuluvien valmennusten ja ammatillisten työvoimakoulutuksien, sekä koto- asiakkaiden orientaatio- ja kotoutumiskoulutuksien määrien alittumisesta. Nämä ovat suurin erä palvelujen ostojen tiliryhmässä ja niiden merkitys toteumiin on suuri. Joukkoliikenteen palveluiden ostoihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 0,15 M€. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän toimittajasidosyksikkö Waltti Solutions Oy teki omistajakaupunkien kanssa yhteistyötä asiakkaiden maksutapojen digitalisoimiseksi. Kaupungeissa saatiin asiakkaita vaihtamaan käteisestä ja matkakorttimaksamisesta enemmän sovelluksella ja lähimaksulla maksamiseen. Tämä pienensi lippu- ja maksujärjestelmän maksutapoihin liittyviä kustannuksia, mikä johti lippu- ja maksujärjestelmäkustannusten vähenemiseen kaikissa omistajakaupungeissa.
Toimialan tarvikehankinnat ylittyivät 45 000 €, toteumaprosentti 146,8. Kyseisen tiliryhmän kuluja lisäsivät vuonna 2025 eläinlääkinnän Tikkulan yhteisvastaanoton käyttöönottoon liittyneet hankinnat sekä ilmantarkkailun mittausjärjestelmään hankittu uusi rikkidioksidianalysaattori, jonka kustannus kokonaisuudessaan laskutettiin edelleen sopimuskumppaneilta.
Toimialatasolla avustukset puolestaan alittivat talousarvion määrärahan 0,15 M€, toteumaprosentti 99. Työllisyysalueen avustuksiin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 1,2 M€. Työllisyysalueen avustukset ovat palkkatukia, työllistämistukia 55+, starttirahoja, työolosuhteiden järjestelytukia tai harkinnanvaraisia avustuksia koto-asiakkaille. Alitus johtuu valtiolta siirtyneiden jaksotettujen maksuvastuiden hoitamisesta ja uusien avustusjärjestelmien suunnittelusta ja käyttöönotosta. Vanhanmuotoisen palkkatukimallin jatkolle ei löydetty perusteita, ja voimavarat keskitettiin uusiin malleihin.
Vastaavasti kuitenkin kunnan rahoitusosuus työttömyystuista ylitti määrärahansa 1,1 M€. Kuntien osuus työttömyystukien rahoituksesta laajeni vuoden 2025 alussa TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä. Taustalla on tavoite ohjata kuntia tarjoamaan työttömille palveluja, joiden avulla he voivat työllistyä nopeammin. Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat nykyään osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu koskee myös työttömyystukea, joka maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lisäksi kuntien rahoitusvastuu on aikaistunut ja rahoitusosuus kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ennen vuotta 2025 Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää tai pidempään. Nykyään Kela laskuttaa kuntaa henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyystukea 101 päivää. Aikaisemmin työmarkkinatuen kuntaosuudet eli ns. työllisyydenhoidon sakkomaksut on Porissa maksettu toimialoille kohdistamattomista käyttötalouseristä. 1.1.2025 alkaen nämä uudistetut työllisyydenhoidon rahoitusosuuserät siirrettiin kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön alaisiksi kuluiksi. Näin jatkossa kaikki työllisyydenhoitoon liittyvät kuluerät ovat toimialan alla. Työttömyysluvut sekä avoimien työpaikkojen määrä ovat merkittävästi kiinni suhdanteista, mutta myös yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä, joita toimialalla yritetään yhteistyöllä elinkeinopalvelujen kanssa kehittää. Erityisesti ennustettu pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johti määrärahan ylittymiseen. Vaikka työttömyys esimerkiksi rakentamisessa investointipäätösten myötä helpottuisi, vähenee pitkäaikaistyöttömyys tätä hitaammin.
Muut toimintakulut alittivat talousarvion 0,15 M€. Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä. Työllisyysalueen muihin toimintakuluihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 0,13 M€. Tähän sisältyvät mm. tilavuokrat ja kiinteistöpalvelut. Alitus johtuu tilavuokriin alun perin varattujen kiinteistöpalveluostojen kirjaamisesta eri tiliryhmiin.
Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteuma 97,6 %). Talousarvion toimintakate oli -33 926 325 euroa ja toteutunut toimintakate oli -33 096 426 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 829 899 euroa.
Investointimäärärahojen käyttö
Joukkoliikenteen pysäkkitolppien aikataulunäyttöinvestointi toteutettiin suunnitellusti. Axentia Technologies Oy:n kanssa tehtiin sopimus kuuden 13-tuumaisen vaakanäytön suorahankinnasta. Näytöillä esitetään pysäkin seuraavan viiden vuoron linjatunnus, määränpää ja paikannukseen perustuva lähtöaikaennuste. Uusien näyttöjen sijainnit: Tiedepuisto, Meri-Porin yhtenäiskoulu, Päretie I Pihlava, Isosannanpuistokatu E Puuvilla, Itsenäisyydenkatu P Keskusaukio ja Länsi-Porin koulu I Vähärauma. Hankinnan arvo oli 17 290 euroa.
Kirjurinluodon investointimäärärahasta toteutettiin vuonna 2025 Kirjurinluodon alueen opasteiden konseptisuunnitelma. Konsulttina toimi suunnittelutoimisto Muuan Oy. Hankintahinta oli 21 573 euroa. Opastuksen konseptoinnin tavoitteena oli kehittää selkeä, saavutettava ja käyttäjälähtöinen opastusratkaisu, joka tukee alueen käyttöä, elämyksellisyyttä ja vetovoimaa. Suunnittelutyö auttaa hahmottamaan miten erilaiset käyttäjäryhmät liikkuvat alueella, millaista tietoa he tarvitsevat ja miten tämä tieto esitetään visuaalisesti, sisällöllisesti sekä toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Suunnitteluprosessin kokonaisuudessa toteutettiin käyttäjäkysely alueen toimijoille sekä opastuksen konseptointi eli opastesijoittelun periaatteet, opastetyypit sekä opasteiden sisältö.
Yyterin kehittämiseen oli varattu yhteensä 0,3 M€ Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin. Yyterin investoinnit etenivät suunnitellusti vuonna 2025. Herrainpäivien alueen alustava suunnitelma valmistui ja seuraavaksi valmistellaan kaavaprosessin aloitusta ja kartoitetaan vaihtoehtoja erityisesti luontopolkua palvelevan pysäköinnin selkeyttämiseen.
Yyterin valikoiduilla opastetuilla reiteillä jatkettiin esteettömyyttä lisääviä toimenpiteitä, kuten levennyksiä, uusia kaiteita ja loivennuksia. Kulkua Herrainpäivien lankongilta luontopolulle tullaan sujuvoittamaan, sekä fyysistä reittiä parantamalla ja selkeyttämällä, että opasteiden avulla. Reitin varteen tuodaan esteetön kuivakäymälä; palvelu, joka on reitiltä aiemmin puuttunut.
Yyterin vierailukeskuksen valo- ja muut opasteet asennettiin vuonna 2025 ja aukiota tullaan visuaalisesti rauhoittamaan, esimerkiksi turhia elementtejä poistamalla ja säilytettäviä yhdenmukaistamalla.
Toimialan investointeihin oli varattu yhteensä 0,35 M€. Määrärahasta käytettiin 0,26 M€. Määrärahaa jäi käyttämättä 0,1 M€.
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2023-30.9.2024 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.