Perustelut
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAlaki 252/2017) mukaista yhteysviranomaisen perusteltua päätelmää varten käsiteltävänä Tahkoluoto Offshore Oy:n Tahkoluoto-Ulvila 400 + 110 kV voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus).
ELY-keskus on pyytänyt Porin kaupunginhallitusta antamaan lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 17.11.2025 mennessä. Lisäksi se on pyytänyt varaamaan muun muassa ympäristönsuojelu-, maankäyttö-, terveydensuojelu- ja sosiaaliasioita käsitteleville lautakunnille tai viranhaltijoille tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa.
Tahkoluoto Offshore Oy suunnittelee 400+110 kV voimajohtoa Poriin ja Ulvilaan Porin Tahkoluodon ja Fingrid Oyj:n Ulvilan sähköaseman välille. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan seuraavia toteutusvaihtoehtoja:
VE0: Hanketta ei toteuteta.
VE1: Pohjoinen reitti. Uusi 400 + 110 kV voimajohto Tahkoluodosta Ulvilaan. Reitti kulkee Lampaluodon, Porin saaristotien, Ämttöön, Puodan ja Kellahden kautta. Välillä Kellahti-Ulvila VE1 kulkee samaa reittiä olemassa olevan 400 kV voimajohdon rinnalla. Reitillä on kahdeksan alavaihtoehtoa, joiden kohdalla tarkastellaan kussakin kahta rinnakkaista reittiä.
VE2: Eteläinen reitti. Uusi 400+110 kV voimajohto Tahkoluodosta Ulvilaan olemassa olevan 400 kV voimajohdon rinnalla. Reitti kulkee Lampaluodosta Kolpanlahden pohjoisosan halki Skuutviikiin ja edelleen Kellahteen ja siitä Ulvilaan. Reitillä on kolme alavaihtoehtoja, joiden kohdalla tarkastellaan kussakin rinnakkaista reittiä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi seuraavilla Natura 2000 -verkoston alueilla:
• Kokemäenjoen suisto (FI0200079), Pori
• Pooskerin saaristo (FI0200076), Pori ja Merikarvia
• Gummandooran saaristo (FI0200075), Pori ja Merikarvia
• Kaasmarkunmäki, (FI0200143), Ulvila
Voimajohtohankkeen merkittävimmiksi haitallisiksi vaikutuksiksi arvioitiin:
• vaikutukset maisemaan: VE1 suuri kielteinen vaikutus
• vaikutukset ihmisten elinoloihin (rakennukset voimajohtoalueella tai 31-100 metrin etäisyydellä) ja viihtyvyyteen hankkeen läheisyydessä (sosiaaliset vaikutukset): VE1 ja VE2 suuri kielteinen vaikutus
• vaikutukset merialueen pintavesiin: VE2 suuri/kohtalainen kielteinen vaikutus
• vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin: VE1 ja VE2 suuri kielteinen vaikutus
• vaikutukset linnustoon: VE1 ja VE2 suuri kielteinen vaikutus; muu eläimistö: VE2 suuri kielteinen vaikutus
• vaikutukset suojelualueisiin: VE1 ja VE2 suuri kielteinen vaikutus
YVA-selostus on esityslistan liitteenä. Se sekä muu asiaan liittyvä aineisto on kokonaisuudessaan luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilla: www.ymparisto.fi/tahkoluoto-ulvila-voimajohto-YVA.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi
Elinvoima- ja ympäristölautakunta päättää antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu varsinaisesta YVA-selostuksesta ja sen sisältöä koskevasta lausunnosta. Lausunnon ovat laatineet kaavoitus-, ympäristö- ja terveysvalvonta- sekä ympäristösuunnitteluyksikkö. Lausunnon toisen osan muodostaa kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikön lausunto voimajohtohankkeen elinkeinovaikutuksista.
1. YVA-selostus
Kaavoitusyksikkö
Selvityksen rakenne ja sisältö
Voimajohtohankkeen YVA-selostus on selkeä ja hankkeeseen liittyvät selvitykset ovat kattavat. Voimajohdon sijoittuminen eri vaihtoehdoissa on kuvattu hyvin havainnollisissa liitekartoissa. Tuulivoimahankkeen vaikutukset ovat arviointiselostuksessa kuvattu laajasti.
Kaavatilanne
Suunnitellut sähkösiirtolinjat kulkevat usean yleiskaavan alueella. Sähkönsiirtolinjoista VE2 noudattaa pääosin yleiskaavoissa osoitettuja linjauksia. Vaihtoehto VE1 osalta sähkönsiirtolinja poikkeaa osittain yleiskaavoissa osoitetuista linjauksista kulkiessaan Porin saaristotietä Ämttööseen ja edelleen Peittoon suuntaan. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden osalta VE1 tai sen alavaihtoehto on osoitettu kulkemaan useiden kaavojen alueella Lampaluodon, Kuuttosuntin ja Oodeen kohdalla, jonka vuoksi vaikutukset ranta-asemakaavoitukselle muodostuvat VE1 vaihtoehdossa suuremmiksi kuin vaihtoehdossa VE2. Vaihtoehto VE1 sijoittuu Porin saaristotien vieressä kokonaan uuteen johtokäytävään, joka aiheuttaa maisemallisia muutoksia saaristoon. Vaihtoehdossa VE2 linjaus sijoittuu pääosin samaan johtokäytävään olemassa olevan voimalinjan kanssa, jolloin uusi voimajohto ei muodosta kokonaan uutta elementtiä maisemaan.
Porin Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamien sekä niiden läheisyydessä sijaitsevien teollisuusalueiden kehittämisen myötä liikenne muun muassa Porin saaristotiellä saattaa kasvaa, joka lisää painetta kehittää tielinjauksia. Mikäli uusi voimajohto rakennetaan VE1 linjauksen mukaisesti, tulee pylväiden sijoittamisessa huomioida riittävällä laajuudella Porin satamatien kehittämismahdollisuudet sekä kevyenliikenteenväylän rakentamismahdollisuudet.
Elinkeinovaikutukset
Uuden voimajohdon toteuttaminen parantaa merkittävästi Porin alueen sähköverkkoa ja samalla mahdollistaa Tahkoluodon teollisuus- ja satama-alueen kehittämistä lisäten alueen elinkeinojen toimintavarmuutta.
Ympäristö- ja terveysvalvontayksikkö
Toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asumisterveysasetuksessa (545/2015) mainittuja sisämelun toimenpiderajoja. Sisämelun toimenpiderajojen oletetaan pysyvän sallituissa rajoissa, mikäli ulkomelutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja. Rakentamisaikaisia haittoja (melu, tärinä, ilmanlaatu ja pöly) tulee seurata ja torjua parhain mahdollisin menetelmin.
Hanke tulee toteuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) suositusten mukaisesti rakentamalla uudet voimajohdot siten, että niiden asuinrakennuksiin aiheuttaman magneettikentän pitkäaikainen keskiarvo on korkeintaan 0,4 µT, jos se kohtuullisin toimenpitein on mahdollista. Myös hankkeen vaikutukset pohjavesiin ja talousvesikaivoille tulee huomioida YVA-selostuksen mukaisesti.
Ympäristösuunnitteluyksikkö
Yleistä
YVA-selostus on hyvin jäsennelty ja ottanut huomioon kaikki oleelliset ympäristövaikutukset, joskin aiheen laajuuden vuoksi kokonaiskuvan muodostaminen 500-sivuisesta selostuskokonaisuudesta on suhteellisen työläs tehtävä. Selvää on, että mitään tarkastelluista voimalinjavaihtoehdoista ei voida toteuttaa ilman merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön, lukuun ottamatta vaihtoehtoa, että voimalinjaa ei toteuteta lainkaan. Siinä tapauksessa merkittävät päästövähennykset jäisivät toteutumatta merituulivoimalasuunnitelmien kariutuessa.
Luontovaikutukset
Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat luontovaikutusten kannalta merkittävyydeltään suhteellisen samankaltaiset. VE1 eli pohjoisempi vaihtoehto on parempi kasvillisuuden, suojelualueiden ja eläimistön (linnusto pois lukien) kannalta. Eteläisempi vaihtoehto VE2 puolestaan on ruoppausten määrän ja linnuston kannalta parempi. Yleisesti ottaen erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Mikäli hanke toteutetaan, voimalinjapylväiden sijainnin tarkemmalla suunnittelulla voidaan luontovaikutuksia vähentää jonkin verran. Nyt esitetyt perusvaihtoehtojen alavaihtoehdot ovat pääsääntöisesti luontovaikutuksiltaan perusvaihtoehtoja huonompia. VE1 tekee uuden aukon viherkäytävään, vaikka vaihtoehto on muuten rahtusen parempi eläimistön ja suojelualueiden kannalta.
Johtokäytävien puuston poiston vertaaminen normaaliin talousmetsäkäyttöön on ontuva, koska johtokäytävän puusto pidetään jatkuvasti matalana, toisin kuin metsänhoidossa.
Voimalinjojen huomiomerkinnät ovat oleellisia linnuston suojelun kannalta samoin kuin rakentamistöiden keskittäminen pesimäajan ulkopuolelle. Onkin tärkeää, että törmäysriskin suhteen oleellisin eli voimajohdon ylin johto (ukkosjohdin) varustetaan huomiomerkinnöillä YVA-selostuksessa esitetyn mukaisesti. Samoin virtajohtimiin tulee lisätä huomiomerkinnät avoimia paikkoja eli vesistöjä ja peltoaukeita ylitettäessä, IBA-, FINIBA- ja MAALI-alueiden rajauksilla sekä Natura SPA-alueiden läheisyydessä.
Huomionarvoista on myös YVA-selostuksessa mainittu vertailututkimus, joka osoittaa, että erilaiset liikkuvat rakenteet ovat huomattavasti tehokkaampia törmäysten ehkäisyn toteutuksessa kuin esimerkiksi perinteiset huomiopallot.
Hankkeen toteutuessa vieraslajit on huomioitava rakennustöistä syntyvien maamassojen käsittelyssä. Samoin tulee huomioida Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemät luonnonsuojelulain 64 §:n mukaiset tervaleppämetsien rajaukset myöhempiä rauhoituspäätöksiä varten.
Maisema- ja pintavesivaikutukset
Maisemavaikutuksia on havainnollistettu valokuvasovittein ottamalla kuvat ihmissilmän korkeudelta, 1,6 metriä maanpinnasta, 16 mm ja 50 mm objektiiveilla. Osaan kuvasovitteista on käytetty ainoastaan laajakulmaobjektiivia, mikä vääristää niiden perspektiiviä; etualan osuus korostuu ja taustalle sijoittuva voimajohto vaikuttaa pienemmältä kuin miltä se luonnossa näyttää. Valokuvasovitteet tulee tehdä uusien rakenteiden näkymistä vähättelemättä ja tuoda selostuksessa esiin tekniikoihin liittyvät haasteet.
Vaihtoehdossa VE2, jossa voimalinja kulkee pitkälti samassa johtokäytävässä entisen voimalinjan kanssa, käytävän levennys lisää ympäristövaikutuksia, vaikka maisemavaikutukset ovatkin pienemmät. Vaihtoehdon VE1 maisemavaikutukset ovat suuremmat, koska se kulkee pidemmän matkan uutena linjauksena alueella, jossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta.
Tekosaarten teolla, väyläruoppauksilla ja VE1:n vaihtoehtoisen toteutusvaihtoehdon mukaisten pengerteiden rakentamisella on väliaikaisia vaikutuksia veden laatuun, erityisesti Kolpanlahdella (VE2), jonka sedimentissä on enemmän haitta-aineita. Silti eri vaihtoehtojen vaikutus pintavesien laatuun on YVA-selostuksessa arvioitu yhtä suuriksi.
Paikalliset ja ajoittaiset samentumat vaikuttaisivat niin kaupalliseen kuin vapaa-ajan kalastukseenkin, mikä on hankkeen toteutuessa huomioitava töiden ajoittamisessa.
Pylväiden sijoittelulla tulee olemaan suuri merkitys ympäristövaikutusten kannalta paitsi itse rakennustyöhön liittyen, mutta myös pylväiden pystytykseen liittyvien työkoneiden tarvitsemiin väyliin ja muihin rakenteisiin.
Merituulivoimaloiden tuottama sähkö siirretään Tahkoluodon sähköasemalle, mutta työstä aiheutuvien rakennustöiden vaikutuksia ei ole huomioitu mitenkään.
Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys
Hankkeen suurimmat vaikutukset ihmisten elinoloihin kohdistuvat voimajohtoalueen alle jääviin sekä sen lähellä sijaitseville asuin- ja lomarakennuksille (31–100 metriä), joita on molempien reittien päävaihtoehdoilla 22 asuinrakennusta ja 23 lomarakennusta. Toimintavaiheessa elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat vaikuttaa erityisesti maisemavaikutukset sekä mahdolliset koronamelun vaikutukset voimajohtolinjan lähimpien asuin- ja lomarakennusten luona.
YVA-selostuksessa todetaan, että koronamelu on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Meluvaikutusten arvioinnin mukaan on mahdollista, että sääriippuvainen koronamelu voi ylittää yöajan ohjearvon 50 dB (asuinalueet) tai 40 dB (loma-asuinalueet) ulkona tai olla ohjearvolla, kun koronamelua aiheuttava säätila on läsnä lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla molempien reittivaihtoehtojen osalta. Tehdyn analyysin perusteella vaikutukset kohdistuisivat niihin asuin- ja lomarakennuksiin, jotka sijaitsevat aivan johtoalueen reunavyöhykkeen lähellä. Selostuksessa todetaan myös, että vaikka voimajohdon koronan aiheuttama ääni ei ylittäisi melun ohjearvoja, ääni voidaan kokea voimajohdon välittömässä läheisyydessä häiritsevänä.
Selostuksessa tuodaan esiin, että koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta. Sen esiintyminen pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä, koska lähiympäristön viihtyisyyden heikentymisen lisäksi ääni ilmentää energiahäviötä. Suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana tuleekin olla parhaan mahdollisen tekniikan käyttö, mutta on huomionarvoista, että koronamelun syntymistä ei voida juurikaan estää, koska se on säästä riippuvaista.
YVA-selostuksen mukaan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämisessä keskeistä on pylväiden sijoittelu. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää pylväiden sijoittelulla ja suojapuustoa säästämällä. Maatalouteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan selostuksen mukaan lieventää sijoittamalla pylväät siten, että peltojen käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Epävarmuutta asiaan tuo, ettei YVA-selostusvaiheessa vielä ole käytettävissä tarkkoja maastossa tehtyjä pylväspaikkasuunnitelmia, vaan ne tehdään vasta hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Selostuksessa on asianmukaisesti todettu, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa olisi syytä mahdollisuuksien mukaan huomioida kiinteistöjen ja maatilojen rajat sekä maanomistajien mielipiteet.
Ilmasto
YVA-selostuksessa todetaan, että hankkeen toteuttamisen ilmastovaikutusten arvioidaan olevan merkittävyydeltään suuren positiivisia. Hanke edistää välillisesti sähköntuotantorakenteen vähähiilistymistä ja on sekä kansallisten että alueellisten ilmastotavoitteiden mukainen. Sillä on kuitenkin negatiivinen vaikutus puuston hiilinieluihin ja -varastoihin, eikä hanke tältä osin tue ilmastotavoitteita.
Ekologinen kompensaatio
Kokonaisuutena hanke tulee toteutuessaan aiheuttamaan merkittäviä luontovaikutuksia toteutusvaihtoehdoista riippumatta. Ekologinen kompensaatio on keino hyvittää toiminnan aiheuttama luonnolle koettu haitta lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Sen voi toteuttaa esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla vastaavia luontotyyppejä, mitkä hankkeen myötä häviävät. Suomessa ekologinen kompensaatio on vapaaehtoista ja uusi luonnonsuojelulaki vuodelta 2023 sisältää siitä säännökset.
Lautakunta esitti YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa YVA-selostuksessa arvioitavaksi mahdollisuuksia kompensoida häviäviä tai heikentyviä luontoarvoja tai ekologisia yhteyksiä, jos niiden hävittämistä ei voida välttää. Ekologisen kompensaation tarkastelua luontohaittojen hyvittämiseksi on suositeltu myös yhteysviranomaisen lausunnossa.
Sekä VE1:n että VE2:n vaikutukset kasvillisuus- ja luontotyyppeihin, linnustoon ja muuhun eläimistöön sekä suojelualueisiin on arvioitu suuriksi eli selvästi havaittaviksi kielteisiksi ja pitkäaikaisiksi muutoksiksi, jotka vaikuttavat alueellisesti ympäröivään luontoon. Siksi kompensointimahdollisuuksien selvittäminen YVA-selostuksen yhteydessä olisi ollut erittäin perusteltua. Lisäksi YVA-selostuksessa tuodaan esiin hankevastaavan edelläkävijyys kotimaisen tuulivoiman tuottajana, joka ”kantaa vastuun tuulipuistoistaan koko niiden elinkaaren ajan hankekehityksestä ja rakentamisesta tuotantoon, huoltoon ja purkuun asti turvallisesti sekä ympäristöä ja luontoa vaalien”. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on konkreettinen tapa toteuttaa vastuullista voimalinjarakentamista vahvistamalla rakentamisen myötä katoavia luontoarvoja, luonnon monimuotoisuutta sekä luonnon ja uhanalaisten lajien suojelua toisaalla.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
YVA-ohjelmalausunnossa lautakunta totesi, että voimajohtohankkeen vaikutuksia tarkastellessa, tulee ottaa huomioon alueelle suunnitellut muut voimajohtohankkeet. Yhteisvaikutuksien tarkastelussa mukana olevissa hankkeissa ei ollut tuolloin eikä ole myöskään nyt selostusvaiheessa nimettynä Eolus Finland Oy:lla suunnitteilla olevia merituulivoimahankkeita.
Eolus Finlandin Selkämerelle suunniteltujen voimala-alueiden, Navakan ja Wellamon, vaihtoehtoisia sähkönsiirtoreittejä on esitetty kulkemaan Tahkoluoto Offshoren hankkeen vaihtoehto VE2:n kanssa lähes samaa reittiä Tahkoluodosta Ulvilan sähköasemalle. Vaikka hankkeiden aktiivinen kehitys on tällä hetkellä pysäytetty merituulivoimaa koskevan lainsäädännön muuttamisen takia, on tärkeää, että nämä hankkeet kuvataan tarkasteltaessa yhteisvaikutuksia muiden voimajohtolinjojen kanssa.
Sekä Navakan että Wellamon YVA-ohjelmassa on todettu, että näiden merituulivoimahankkeiden toteutuessa enimmäislaajuudessa, voi tuotetun sähkön siirtäminen kantaverkkoon edellyttää useamman (1-3 kpl) 400 kV voimajohtoyhteyden rakentamista. Se, sijoittuuko voimajohto/voimajohdot yhteispylväisiin tai rinnakkain, yhdelle tai useammalle eri voimajohtoreitille on esitetty selvitettäväksi jatkosuunnittelussa. Huomionarvoista on, että voimajohtoja rinnakkain sijoitettaessa, voimajohtojen maastokäytävä levenee merkittävästi.
Työllisyys
YVA-selostuksessa arvioidaan hankkeen työllistävän vaikutuksen olevan rakentamisvaiheessa merkittävä, voimajohtohankkeessa tyypillisesti kaikkiaan satoja henkilötyövuosia. Selostuksen mukaan hankkeen työllisyys- ja talousvaikutusten merkittävyys ja alueellinen sekä paikallinen kohdistuminen riippuvat olennaisesti hanketoimijan tekemistä valinnoista koskien esimerkiksi materiaalien ja urakoiden toimitusketjuja sekä siitä, miten alueella toimivat yritykset pystyvät tarjoamaan tarvittavia alihankintapalveluja. Realistisesti onkin arvioitu, että voimajohtotyömaan töiden vaatiman erikoisosaamisen ja -kaluston vuoksi paikallinen työllisyysvaikutus jää usein melko vähäiseksi. Sen sijaan metsänraivauksessa, maanrakennustöissä, kuljetuksissa sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluissa tukeudutaan paikallisiin palveluihin.
Ehdotus seurantaohjelmaksi
Hankkeen aiheuttamia vaikutuksia vesistöön tullaan seuraamaan vesilain mukaiseen lupaa sisältyvin tarkkailumääräyksin. YVA-menettelyn mukaisessa seurannassa ehdotetaan keskityttävän ihmisiin sekä lintuihin kohdistuvien vaikutusten seuraamiseen. Koska hankkeen vaikutukset myös kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, suojelualueisiin sekä muuhun eläimistöön (VE2) on arvioitu suuresti kielteiseksi, tulee niiden seuranta sisällyttää seurantaohjelmaan.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seurannaksi esitetään maanomistajakyselyä hankkeen toteutumisen jälkeen eli miten maanomistajat ovat kokeneet toteutuksen ja mitä vaikutuksia sillä on ollut. Kyselyllä kerättäisiin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä hankkeen vaikutuksista ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön ja koettuihin maisemavaikutuksiin sekä meluun. Kyselyä on tärkeää täydentää haastatteluilla vastausten tulkinnan helpottamiseksi ja luotettavuuden lisäämiseksi. Haastateltaviin on hyvä sisällyttää myös alueen kylä- ja kiinteistöyhdistysten sekä maa- ja metsätalouden alan yhdistysten edustajat.
Kyselyllä katsotaan voitavan myös selvittää havaintoja lintujen törmäyskuolemista. Lintuihin kohdistuvien vaikutusten seurantaa olisi ylipäätään ollut hyvä avata YVA-selostuksessa. Voimajohtoreittien alueen herkkyys arvioitiin suureksi niiden varrella sijaitsevien useiden linnustollisesti arvokkaiden alueiden takia. Seurantaa helpottanee osaltaan se, että hanketoimijalla on kokemusta ja asiantuntemusta linnustoseurannasta.
Tekniset huomiot
Lähtökohtaisesti YVA-selostuksessa käytetty Pihlavanlahti-nomenklatuuri on hämäävä, sillä paikallisesti porilaiset ymmärtävät Pihlavanlahdella tarkoitettavan ennen kaikkea Pihlavan edustan vesialuetta. Toki peruskartassa Pihlavanlahdeksi on merkitty Tahkoluodon ja Lampaluodon välinen merialue.
Porin kaupungin YVA-lausunnot kaupunginhallitukselle valmistellaan elinvoima- ja ympäristölautakunnassa. Lausunnot koostavaa ympäristösuunnitteluyksikköä ei ole huomioitu seurantaryhmän kokoonpanossa sekä YVA-konsulttina toimivalle AFRY Finland Oy:lle että ELY-keskukselle lähetetystä sähköpostipyynnöstä huolimatta.
2. Voimajohtohankkeen elinkeinovaikutuksia
Kasvu- ja työllisyyspalvelut-yksikkö
Tahkoluoto–Ulvila 400 + 110 kV voimajohtohanke on Porin ja koko Satakunnan kannalta strategisesti merkittävä investointi, joka tukee alueen energia- ja teollisuusrakenteen kehitystä sekä laajemmin Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.
Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen liittämisen valtakunnan kantaverkkoon ja siten merkittävän uusiutuvan energiantuotannon hyödyntämisen täysimääräisesti. Samalla hanke vahvistaa Porin seudun asemaa energia-alan keskittymänä ja luo edellytyksiä uusille teollisille sijoittumisille sekä investoinneille erityisesti Meri-Porissa.
Porin Tahkoluotoon, Mäntyluotoon ja Peittooseen on kehittymässä valtakunnallisesti merkittävä, uusiutuvaa energiaa hyödyntävä puhtaan siirtymän teollisen toiminnan keskittymä. Rakentamisvaihe tuo merkittävää taloudellista aktiviteettia ja työllisyyttä Satakuntaan. Paikalliset yritykset voivat hyötyä hankkeesta suoraan alihankinnan, logistiikan, teknisen palvelutuotannon ja kunnossapidon tehtävissä. Lisäksi hanke lisää energia-alan osaamisen kysyntää ja tarjoaa mahdollisuuksia kehittää koulutusyhteistyötä alueen oppilaitosten ja yritysten välillä.
Valtakunnallisesti hanke parantaa sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta ja energiamarkkinoiden vakautta. Näin ollen se vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja teollisuuden kilpailukykyä, mikä heijastuu myönteisesti myös Porin ja Satakunnan elinkeinoelämään.