Jätehuoltojaosto, kokous 17.9.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Jätehuoltojaoston lausunto Turun hallinto-oikeudelle, 508/03.04.04.04.19/2024

PRIDno-2023-3603

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pauliina Hakala, jätehuollon suunnittelija, pauliina.hakala@pori.fi

Perustelut

Jätelain (646/2011) 78 §:n mukaisesti kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kaikki kustannukset, joita aiheutuu jätehuollon toteuttamisesta (esim. jätteiden kerääminen, kuljetus, käsittely ja hyötykäyttö, neuvonta, tiedotus, valistus sekä jätehuollon kehittäminen). 

Taksa sisältää ekomaksuun ja sekajätteen aluekeräyspisteisiin liittyvän taksan sekä Hangassuon jätekeskukseen ja lajitteluasemiin liittyvän taksan. Taksa koskee seuraavia kuntia: Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Aluekeräyksen osalta taksa koskee Lavian aluetta ja Porin saarikiinteistöjä. Hangassuon jätekeskuksen jätemaksujen perusteella määräytyy koko toimialueen kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon sekajätekeräyksen käsittelymaksun osuus.

Merkittävimmät muutokset

·       Taksaan on lisätty biojätteiden erilliskeräysvelvoitteeseen liittyvät tyhjennysmaksut. Biojäteastian tyhjennyshinta sisältää kuljetuksen, käsittelyn, astiapalvelun ja määräysten edellyttämän pesun kaksi kertaa vuodessa.

Jätetaksan valmistelu ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen

Jätetaksasta on varattu hallintolain 41 §:n mukainen vaikutusmahdollisuus kuuluttamalla jätetaksan muutoksen vireilläolosta ja varaamalla asukkaille sekä muille tahoille, joille asian ratkaisulla voi olla vaikutusta, mahdollisuus lausua mielipiteensä. Taksaluonnoksen nähtävillä olosta on ilmoitettu alueen lehdissä ja luonnos on ollut yleisesti nähtävillä Porin kaupungin ja yhteistyökuntien nettisivuilla. Kirjalliset mielipiteet pyydettiin toimittamaan viimeistään 12.3.2024. Taksasta on myös pyydetty yhteistyökuntien lausunnot.

Lausunnoista ja mielipiteistä on laadittu kooste, joka on liitteenä. Lausunnot ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä kokouksessa.

Voimaantulo

Jätetaksa tulee voimaan 1.6.2024. Jätetaksa astuu voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätetaksa kumoaa voimaan tullessaan jätehuoltoviranomaisen aiemmin vahvistaman, 1.1.2024 voimaan tulleen jätetaksan.

Ehdotus

Esittelijä

Seppo Salonen, yksikön päällikkö, ympäristösuunnitteluyksikkö, seppo.salonen@pori.fi

Jätehuoltojaosto päättää hyväksyä liitteen mukaisen jätetaksan. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouskäsittely

Merkitään, että jaosto kuuli Jaakko Nirhamon ja Tarja Räikkösen esityksen jätetaksasta. Jaakko Nirhamo ja Tarja Räikkönen poistuivat kokouksesta esityksen jälkeen klo 15.59.

Valmistelija

  • Pauliina Hakala, jätehuollon suunnittelija, pauliina.hakala@pori.fi

Perustelut

Muutoksenhaunalainen päätös: Porin jätehuoltojaosto, 26.3.2024 § 3 Jätetaksa 1.6.2024

Porin kaupunki, Porin seudun jätehuoltojaosto, on vastaanottanut Turun hallinto-oikeudelta kunnallisvalitukseen liittyvän lausuntopyynnön (Diaarinumero 508/03.04.04.04.19/2024), jossa lausunto pyydetään antamaan viimeistään 7.8.2024. Turun hallinto-oikeus on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiselle pyynnön mukaisesti 20.9.2024 asti.

Valituksessa vaaditaan päätöksen (jätetaksan) muuttamista yhdenvertaisemmaksi perustuen jätelain 9 lukuun jätemaksun perusteista ja perustuslain 6§:n mukaiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Porin seudulla voimassa olevan jätetaksan mukaisesti ekomaksu määrätään maksuun kiinteistöillä sijaitsevien asuntojen lukumäärän ja käyttötarkoituksen perusteella. Hakijan mielestä taksaa pitäisi muuttaa siten, että ekomaksun perusteena on kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrä. Hakijan mielestä myös rakentamattomilta kiinteistöiltä pitäisi mahdollisesti periä ekomaksua. Lisäksi hän pyytää ottamaan huomioon, että jätelaki ei edellytä jätetaksassa mainittua jäteastian pesemistä ja kyseinen jätetaksan kohta tulisi muuttaa jätelain mukaiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Jätehuoltojaosto päättää antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Jätetaksan (ekomaksun) yhdenvertaisuus

Porin seudun jätehuoltojaoston alueella ekomaksu on laskutettu henkilömäärään perustuen kerros- ja rivitaloissa vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2021 alkaen ekomaksut on laskutettu jätetaksan mukaisesti kiinteistöillä sijaitsevien asuntojen lukumäärän ja käyttötarkoituksen perusteella. Asuntojen lukumäärät päivitetään Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmässä näkyvän rakennustiedon mukaan.

Kerros- ja rivitalojen henkilömäärään perustuvasta laskutuksesta luovuttiin, koska laskutus oli teknisesti haastavaa ja työlästä toteuttaa. Jätehuoltoviranomainen on päätynyt laskuttamaan ekomaksun huoneiston käyttötarkoitukseen perustuen. Henkilömäärä kuvaa huonosti kiinteistöllä tai kotitaloudessa syntyvän jätteen määrää, sillä muut tekijät, kuten elintavat ja kulutustottumukset, vaikuttavat enemmän syntyvän jätteen määrään ja laatuun. Jos omakotitalo tai paritalo on asumaton maksun määräytymisajankohtana, ekomaksua ei laskuteta.

Valituksessa esitetyssä esimerkissä verrataan paritalossa yksin asuvan henkilön ja viiden asunnon rivitalossa asuvan kolmen lapsen yh-isän maksurasitusta. Paritaloasuja maksaa ekomaksua 26€/huoneisto/vuosi (tyhjillään olevasta ei laskuteta) ja rivitaloasuja 16€/huoneisto/vuosi. Viiden asunnon rivitalossa huoneistokohtaiseen ekomaksuun on huomioitu kiinteistökohtainen pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoite. 1-4 huoneiston kiinteistöt nojaavat pakkausjätehuollossaan kuntien järjestämiin aluekeräyspisteisiin.

Porin seudun jätetaksa on toteutettu Kuntaliiton laatiman taksaoppaan (Opas kunnallisen jätetaksan laadintaan. Helsinki, 2022) mukaisesti. Taksaopas selventää edellisen kappaleen maksuporrasta ”Perusmaksulle on käytetty myös rakennuksen tai asunto-osakeyhtiön huoneistomäärään perustuvaa maksuluokitusta, jolloin huoneistokohtainen maksu alenee portaittain tietyn huoneistomäärän ylittyessä kiinteistöllä. Maksuluokkien huoneistomäärät vastaavat tällöin jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden huoneistomääriä. Tämä voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun kunta tai kunnallinen jätelaitos täydentää tuottajien ekopisteverkostoa perusmaksulla kerätyn tulon avulla. Täydentävää aluekeräyspalvelua käyttävät pääasiassa ne kiinteistöt, joille ei ole asetettu hyötyjätteiden kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita. Lisäksi suuret kiinteistöt, joissa on useita huoneistoja, aiheuttavat useimmiten pienempiä hallinnollisia kustannuksia (esim. laskutus ja rekisterin ylläpito) kuin yhden asunnon talot tai pienet asunto-osakeyhtiöt, mikä voidaan ottaa huomioon perusmaksun maksuluokkia määriteltäessä.”

Rakentamattomien kiinteistöjen jätemaksu (ekomaksu)

Rakentamattomilta kiinteistöiltä ei peritä ekomaksua, koska ekomaksulla katetaan asumisessa syntyviä jätehuoltokuluja.

Jäteastian peseminen

Vaatimus jäteastian puhdistamisesta tulee jätelain nojalla annetusta jäteasetuksesta (978/2021 10 §) ja paikallisista jätehuoltomääräyksistä. Paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan biojäteastia tulee pestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton opas jätehuoltomääräysten laatimiseksi (Jätehuoltomääräysten laatiminen. Opas kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelijoille ja päättäjille. Helsinki, 2022) käyttää puhdistamisen sijaan termiä pesu: ”Jäteasetus velvoittaa pesemään sekajäteastian vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian vähintään kaksi kertaa vuodessa, joten jätehuoltomääräyksissä ei voida määrätä tätä harvemmasta pesuvälistä.”

Jätetaksan luvun 3.1. mukaan biojäteastioiden tyhjennysmaksut sisältävät keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Lisäksi maksu sisältää pinta-astian toimituksen kiinteistölle sekä enintään 240 l jäteastian pesun kaksi kertaa vuodessa. Biojätteen nostoperusteisesti tyhjennettävien säiliöiden pesu kiinteistön on järjestettävä itse.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta päätetään tarkastaa välittömästi kokouksessa.

Päätös

Jätehuoltojaosto päätti antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Jätetaksan (ekomaksun) yhdenvertaisuus

Porin seudun jätehuoltojaoston alueella ekomaksusta on poistunut kiinteistön tai huoneiston asukasmäärään perustuva luokittelu jo vuoden 2004 alusta lähtien. Rivi- ja kerrostaloja on laskutettu ainoastaan asuttujen huoneistojen osalta vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2021 alkaen ekomaksut on laskutettu jätetaksan mukaisesti kiinteistöillä sijaitsevien asuntojen lukumäärän ja käyttötarkoituksen perusteella. Asuntojen lukumäärät päivitetään Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmässä näkyvän rakennustiedon mukaan. 

Henkilömäärään perustuvasta laskutuksesta luovuttiin, koska laskutus oli teknisesti haastavaa ja työlästä toteuttaa. Jätehuoltoviranomainen on päätynyt laskuttamaan ekomaksun huoneiston käyttötarkoitukseen perustuen. Henkilömäärä kuvaa huonosti kiinteistöllä tai kotitaloudessa syntyvän jätteen määrää, sillä muut tekijät, kuten elintavat ja kulutustottumukset, vaikuttavat enemmän syntyvän jätteen määrään ja laatuun. Jos omakotitalo tai paritalo on asumaton maksun määräytymisajankohtana, ekomaksua ei laskuteta.

Valituksessa esitetyssä esimerkissä verrataan paritalossa yksin asuvan henkilön ja viiden asunnon rivitalossa asuvan kolmen lapsen yh-isän maksurasitusta. Paritaloasuja maksaa ekomaksua 26€/huoneisto/vuosi (tyhjillään olevasta ei laskuteta) ja rivitaloasuja 16€/huoneisto/vuosi. Viiden asunnon rivitalossa huoneistokohtaiseen ekomaksuun on huomioitu kiinteistökohtainen pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoite. 1-4 huoneiston kiinteistöt nojaavat pakkausjätehuollossaan kuntien järjestämiin aluekeräyspisteisiin.

Porin seudun jätetaksa on toteutettu Kuntaliiton laatiman taksaoppaan (Opas kunnallisen jätetaksan laadintaan. Helsinki, 2022) mukaisesti. Taksaopas selventää edellisen kappaleen maksuporrasta ”Perusmaksulle on käytetty myös rakennuksen tai asunto-osakeyhtiön huoneistomäärään perustuvaa maksuluokitusta, jolloin huoneistokohtainen maksu alenee portaittain tietyn huoneistomäärän ylittyessä kiinteistöllä. Maksuluokkien huoneistomäärät vastaavat tällöin jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden huoneistomääriä. Tämä voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun kunta tai kunnallinen jätelaitos täydentää tuottajien ekopisteverkostoa perusmaksulla kerätyn tulon avulla. Täydentävää aluekeräyspalvelua käyttävät pääasiassa ne kiinteistöt, joille ei ole asetettu hyötyjätteiden kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita. Lisäksi suuret kiinteistöt, joissa on useita huoneistoja, aiheuttavat useimmiten pienempiä hallinnollisia kustannuksia (esim. laskutus ja rekisterin ylläpito) kuin yhden asunnon talot tai pienet asunto-osakeyhtiöt, mikä voidaan ottaa huomioon perusmaksun maksuluokkia määriteltäessä.”

Rakentamattomien kiinteistöjen jätemaksu (ekomaksu)

Rakentamattomilta kiinteistöiltä ei peritä ekomaksua, koska ekomaksulla katetaan asumisessa syntyviä jätehuoltokuluja.

Jäteastian peseminen

Vaatimus jäteastian puhdistamisesta tulee jätelain nojalla annetusta jäteasetuksesta (978/2021 10 §) ja paikallisista jätehuoltomääräyksistä. Paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan biojäteastia tulee pestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton opas jätehuoltomääräysten laatimiseksi (Jätehuoltomääräysten laatiminen. Opas kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelijoille ja päättäjille. Helsinki, 2022) käyttää puhdistamisen sijaan termiä pesu: ”Jäteasetus velvoittaa pesemään sekajäteastian vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian vähintään kaksi kertaa vuodessa, joten jätehuoltomääräyksissä ei voida määrätä tätä harvemmasta pesuvälistä.”

Jätetaksan luvun 3.1. mukaan biojäteastioiden tyhjennysmaksut sisältävät keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Lisäksi maksu sisältää pinta-astian toimituksen kiinteistölle sekä enintään 240 l jäteastian pesun kaksi kertaa vuodessa. Biojätteen nostoperusteisesti tyhjennettävien säiliöiden pesu kiinteistön on järjestettävä itse.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta päätettiin tarkastaa välittömästi kokouksessa.

Kokouskäsittely

Esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:

Jätehuoltojaosto päättää antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Jätetaksan (ekomaksun) yhdenvertaisuus

Porin seudun jätehuoltojaoston alueella ekomaksusta on poistunut kiinteistön tai huoneiston asukasmäärään perustuva luokittelu jo vuoden 2004 alusta lähtien. Rivi- ja kerrostaloja on laskutettu ainoastaan asuttujen huoneistojen osalta vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2021 alkaen ekomaksut on laskutettu jätetaksan mukaisesti kiinteistöillä sijaitsevien asuntojen lukumäärän ja käyttötarkoituksen perusteella. Asuntojen lukumäärät päivitetään Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmässä näkyvän rakennustiedon mukaan. 

Henkilömäärään perustuvasta laskutuksesta luovuttiin, koska laskutus oli teknisesti haastavaa ja työlästä toteuttaa. Jätehuoltoviranomainen on päätynyt laskuttamaan ekomaksun huoneiston käyttötarkoitukseen perustuen. Henkilömäärä kuvaa huonosti kiinteistöllä tai kotitaloudessa syntyvän jätteen määrää, sillä muut tekijät, kuten elintavat ja kulutustottumukset, vaikuttavat enemmän syntyvän jätteen määrään ja laatuun. Jos omakotitalo tai paritalo on asumaton maksun määräytymisajankohtana, ekomaksua ei laskuteta.

Valituksessa esitetyssä esimerkissä verrataan paritalossa yksin asuvan henkilön ja viiden asunnon rivitalossa asuvan kolmen lapsen yh-isän maksurasitusta. Paritaloasuja maksaa ekomaksua 26€/huoneisto/vuosi (tyhjillään olevasta ei laskuteta) ja rivitaloasuja 16€/huoneisto/vuosi. Viiden asunnon rivitalossa huoneistokohtaiseen ekomaksuun on huomioitu kiinteistökohtainen pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoite. 1-4 huoneiston kiinteistöt nojaavat pakkausjätehuollossaan kuntien järjestämiin aluekeräyspisteisiin.

Porin seudun jätetaksa on toteutettu Kuntaliiton laatiman taksaoppaan (Opas kunnallisen jätetaksan laadintaan. Helsinki, 2022) mukaisesti. Taksaopas selventää edellisen kappaleen maksuporrasta ”Perusmaksulle on käytetty myös rakennuksen tai asunto-osakeyhtiön huoneistomäärään perustuvaa maksuluokitusta, jolloin huoneistokohtainen maksu alenee portaittain tietyn huoneistomäärän ylittyessä kiinteistöllä. Maksuluokkien huoneistomäärät vastaavat tällöin jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteiden huoneistomääriä. Tämä voi olla perusteltua erityisesti silloin, kun kunta tai kunnallinen jätelaitos täydentää tuottajien ekopisteverkostoa perusmaksulla kerätyn tulon avulla. Täydentävää aluekeräyspalvelua käyttävät pääasiassa ne kiinteistöt, joille ei ole asetettu hyötyjätteiden kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita. Lisäksi suuret kiinteistöt, joissa on useita huoneistoja, aiheuttavat useimmiten pienempiä hallinnollisia kustannuksia (esim. laskutus ja rekisterin ylläpito) kuin yhden asunnon talot tai pienet asunto-osakeyhtiöt, mikä voidaan ottaa huomioon perusmaksun maksuluokkia määriteltäessä.”

Rakentamattomien kiinteistöjen jätemaksu (ekomaksu)

Rakentamattomilta kiinteistöiltä ei peritä ekomaksua, koska ekomaksulla katetaan asumisessa syntyviä jätehuoltokuluja.

Jäteastian peseminen

Vaatimus jäteastian puhdistamisesta tulee jätelain nojalla annetusta jäteasetuksesta (978/2021 10 §) ja paikallisista jätehuoltomääräyksistä. Paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan biojäteastia tulee pestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton opas jätehuoltomääräysten laatimiseksi (Jätehuoltomääräysten laatiminen. Opas kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelijoille ja päättäjille. Helsinki, 2022) käyttää puhdistamisen sijaan termiä pesu: ”Jäteasetus velvoittaa pesemään sekajäteastian vähintään kerran vuodessa ja biojäteastian vähintään kaksi kertaa vuodessa, joten jätehuoltomääräyksissä ei voida määrätä tätä harvemmasta pesuvälistä.”

Jätetaksan luvun 3.1. mukaan biojäteastioiden tyhjennysmaksut sisältävät keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Lisäksi maksu sisältää pinta-astian toimituksen kiinteistölle sekä enintään 240 l jäteastian pesun kaksi kertaa vuodessa. Biojätteen nostoperusteisesti tyhjennettävien säiliöiden pesu kiinteistön on järjestettävä itse.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta päätetään tarkastaa välittömästi kokouksessa.

Tiedoksi

Turun hallinto-oikeus 20.9.2024 mennessä

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.