Perustelut
Kaupunginvaltuustossa 22.9.2025 § 130 on jätetty aloite Maksuton joukkoliikenne EU:n vammaiskortin haltijalle ja/tai avustajalle ja kaupunginhallitus on pyytänyt asiasta lausuntoa joukkoliikennejaostolta 31.12.2025 mennessä. Valtuustoaloitteessa esitetään mm. seuraavaa:
Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on tehtävä asianmukaiset ja kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia palveluita. Lain tarkoittamaksi erilaiseksi kohteluksi ja asianmukaiseksi mukautukseksi voitaneen tulkita esimerkiksi avustajaa liikkumiseensa tarvitsevan vammaisen liikkumismahdollisuuksien parantamisen.
Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että osa tai kaikki EU:n vammaiskorttiin oikeutetuista ja sen kanssa matkustavista henkilöistä saisi maksuttomat matkat Porin joukkoliikenteessä:
- kaikki EU:n vammaiskortin saaneet henkilöt mahdollisine avustajineen tai
- kaikki A-merkinnällä varustetun EU:n vammaiskortin haltijat ja heidän avustajansa tai
- kaikille A-merkinnällä varustetun EU:n vammaiskortin haltijan avustajat, kun taas avustettava maksaisi oman matkansa.
Esteettömyys ja yhdenvertaisuus liikkumisessa
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden eteen tehdään jatkuvaa työtä. Esteettömyyden parantaminen helpottaa liikkumista kaikille liikkujille. Liikenteen aiheuttamia haittoja ja vaaroja ehkäistään rakentamalla erillisiä väyliä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille, hidastamalla ajonopeuksia vilkkailla jalankulkualueilla, lisäämällä valaistusta ja ohjaamalla talvikunnossapitoa käytetyimmille väylille. Liikkumista helpotetaan tekemällä isoja ja pieniä muutoksia ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi, esimerkiksi rakentamalla meluesteitä ja tuulensuojaistutuksia, lisäämällä sadekatoksia, pyörätelineitä ja levähdyspenkkejä.
Paraikaa ja seuraavina vuosina Porissa kaupunki toteutettanee useita vammaistenkin liikkumista edistäviä toimenpiteitä:
- Kaduilla olevien pysäkkien korjausvelkaa vähennetään pysäkkien vuotuisilla kunnostuksilla (noin 7-10 pysäkkiä vuodessa). Joukkoliikennettä on yhä enemmän keskitetty samoille pitkään ajetuille reiteille ja eniten käytetyille pysäkeille. Pysäkkien odotustiloja levennetään ja korotetaan, rakennetaan ja uusitaan sadekatoksia ja toteutetaan turvalliset kulkutiet pysäkeille. Kunnostetuilla pysäkeillä varmistetaan sadevesien kaadot ja kuivatukset jäätymisen ja liukkauden torjumiseksi, ja tila mitoitetaan aurauskaluston tarpeisiin.
- Kauppatorin peruskorjaus (toteutussuunnittelu käynnissä 2025-26) parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja matkustajien odotustilaa. Linja-autosta toiseen vaihtaminen helpottuu ja matkaketjut sujuvoituvat.
- Joukkoliikenteessä valmistaudutaan vuonna 2029 alkavaan sopimuskauteen, jota varten hankitaan uusia linja-autoja. Koska linja-autot tilataan suoraan valmistajalta, hankittavien linja-autojen esteettömyys noudattaa markkinoiden ajantasaista osaamista.
Haavoittuvat ryhmät ja liikenneköyhyys
Joukkoliikenteen reitti- ja vuorotarjonnan kattavuudesta hyötyvät yleensä lapset, iäkkäät, autottomat ja pienituloiset. Rakennetun ympäristön peruskorjaaminen esteettömäksi mahdollistaa joukkoliikenteellä matkustamisen useimmille liikkujille. Erityisesti katujen, pysäkkien, linja-autokaluston, reittioppaiden ja opasteiden helppokäyttöisyydestä sekä linja-autonkuljettajien asiakaspalvelusta hyötyvät haavoittuvat kohderyhmät mm. lapset, iäkkäät, liikuntarajoitteiset, autottomat, näkö- ja kuulovammaiset. Esteettömyysasioissa huomiota kohdennetaan yhä enemmän haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, joilla on puutteita kirjallisten asiatekstien ja ohjeiden ymmärtämisessä suomen kielellä, digitaidoissa, vaikeuksia muistin, oppimisen ja tiedonkäsittelyn toiminnoissa tai kaupunkiympäristössä toimimista haittaavaa aistiyliherkkyyttä (melu, haju, valo jne).
Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisilla tulo- ja tarveharkintaan perustuvilla liikkumisen tuilla ehkäistään liikenneköyhyyden aiheuttamia haittoja. Liikenneköyhyyttä voivat aiheuttaa liikkumisen kustannukset, esimerkiksi kallis polttoaine, taksimaksu tai joukkoliikenteen lippuhinta, tai liikkumisen vaihtoehtoja on autottomassa taloudessa vähemmän kuin autollisessa taloudessa joukkoliikenteen puuttumisen tai vähäisen vuorotarjonnan takia.
Liikenneköyhyys voi olla myös saavutettavuuden puutetta, jossa haavoittuvat kohderyhmät eivät pääse kulkemaan riittävän läheltä ja lähelle kotinsa ja päivittäisten asiointikohteidensa välillä. Joukkoliikennettä ei välttämättä ole ollenkaan tai matka ei onnistu ilman useaa bussinvaihtoa, jolloin matka-aika tai kävelymatka lähimmälle pysäkille pitenee kohtuuttomaksi. Tällöin tulo- ja tarveharkintaan perustuvalla liikkumisen tuella hankittavat taksimatkat saattavat olla ainoa mahdollinen liikkumispalvelu.
Vammaispalvelulain mukaiset tukipäätökset ja EU:n vammaiskortti
Satakunnan hyvinvointialue vastaa vammaispalvelulain 675/2023 nojalla myönnettävän liikkumisen tuen päätöksistä uuden, vuoden 2025 alusta voimaan tulleen lainsäädännön nojalla.
28 §
"Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia."
29 §
"Vammaisen henkilön liikkumisen tuki voidaan toteuttaa: 1) kuljetuspalveluna; 2) henkilökohtaisen avun avulla; 3) saattajan avulla; 4) antamalla taloudellisena tukena henkilön käyttöön auto tai muu hänelle soveltuva kulkuneuvo; 5) myöntämällä auton tai muun kulkuneuvon hankintaan taloudellista tukea; 6) muulla soveltuvalla tavalla."
Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus päätti 20.5.2025 § 184 määritellä liikkumisen tuen asiakkailta perittäväksi asiakasmaksuksi eli omavastuuksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella joukkoliikenteen käytössä olevan Seutu+ taulukon ja maksujärjestelmän mukaisen maksun. Asiakasmaksu peritään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta.
Vammaiset henkilöt eivät matkusta maksutta tulo- ja tarveharkintaan perustuvissa hyvinvointialueen kuljetuspalveluissa, eivätkä kaikille avoimessa joukkoliikenteessä. Vammaisten henkilöiden kohtelu on kummankin viranomaisen toiminnassa yhdenvertaista, koska vammaisilta henkilöiltä peritään omavastuu tai lipunhinta kulkemisestaan. Vammaisen henkilön liikkumisen tukipalvelu sisältää henkilökohtaisen avun tai saattamisen tukipäätöksessä kuvatulla tavalla, ja avustamisesta tai saattamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat tukipäätöksen sisältöön.
Hyvinvointialue ei myönnä vammaiskortteja. Vammaiskortin voi saada ilman, että henkilöllä on samanaikaisesti voimassa olevaa vammaispalvelulain mukaista liikkumisen tuen päätöstä. Vammaiskorttia voi hakea jonkin seuraavan uuden vammaispalvelulain nojalla myönnetyn palvelu- ja tukitoimipäätöksen nojalla:
- valmennus (A)
- henkilökohtainen apu (A)
- erityinen osallisuuden tuki (A)
- tuettu päätöksenteko (A)
- vaativa moniammatillinen tuki (A)
- asumisen tuki (A)
- lapsen asumisen tuki (A)
- lyhytaikainen huolenpito (A)
- päivätoiminta (A)
- kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta (A)
- liikkumisen tuki (A)
- taloudellinen tuki hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle (A)
- tuki esteettömään asumiseen
Vammaiskortti on voimassa kymmenen vuoden ajan. Aiemman lainsäädännön aikana myönnetyt tukipäätökset ovat edelleen voimassa (ellei asiakkaan palvelutarvetta ole tarkistettu), eikä vammaiskortteja uusita ennen voimassaoloajan loppumista. Muut vammaiskortin hankintaan oikeuttavat päätökset ja lisätietoa kortin tilaamisesta ja käyttökohteista löytyy vammaiskortti.fi -verkkosivuilta.
Näkövammaisten oikeus maksuttomiin matkoihin joukkoliikenteessä
Joukkoliikennejaosto käsitteli kokouksessaan 4.2.2025 asiaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 871/2024 koskien näkövammaisen matkustajan ja hänen saattajansa vapaalippua, ja kävi evästyskeskustelua näkövammaisten oikeudesta maksuttomiin matkoihin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon perusteella joukkoliikennejaoston oli ensisijaisesti päätettävä, onko joukkoliikenteen lipun maksaminen linja-autossa kuljettajalle käteisellä, älypuhelimen sovelluksella, matkakortilla tai maksukortin lähimaksulla tosiasiallinen tekninen, ei-taloudellinen este näkövammaisten henkilöiden joukkoliikenteen käytölle, ennen kuin voidaan päättää maksuttomien matkojen olevan positiivista erityiskohtelua myös muille vammaisille henkilöille.
Evästysten jälkeen joukkoliikennejaoston päätti kokouksessaan 13.5.2025, että näkövammaisten matkat ovat maksullisia 1.7.2025 alkaen. Joukkoliikennejaoston päätös nojautui yhdenvertaisuusvaltuutetun lausuntoon, josta käydyn keskustelun tuloksena joukkoliikennejaosto totesi, että maksaminen ei ole joukkoliikenteen käytön estävä, tosiasiallinen ja ei-taloudellinen este näkövammaiselle, eikä siten maksuttomuutta voida pitää positiivisena erityiskohteluna myöskään muille vammaisille henkilöille.
Yhteenveto
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella joukkoliikennejaosto on päättänyt, että maksaminen Porin joukkoliikenteessä ei ole tosiasiallinen ei-tekninen este, joka estäisi näkövammaisen henkilön matkustamisen joukkoliikenteellä. Maksuttomien matkojen mahdollistaminen kaikille vammaisille henkilöille ei ole perusteltavissa matkan maksamisen vaikeudella, jota pitäisi asianmukaisesti ja kohtuullisesti mukauttaa.
Satakunnan hyvinvointialue tekee vammaispalvelulain nojalla liikkumisen tukipäätökset yksilölliseen tarveharkintaan perustuen. Vammaispalvelulain mukaan kyseessä on kohtuullinen liikkumisen tuki, jos henkilöllä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Päätökseen sisällytetään myös henkilökohtaisen avun tai saattamisen tarpeen täyttäminen, ja siksi päätös sisältää myös työstä aiheutuvan kustannusvaikutuksen. Liikkumisen tuen matkoista maksetaan omavastuu, joka on asetettu Satakunnassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkimassa joukkoliikenteessä käytössä olevan Seutu+ -lippujen hintataulukon mukaiseksi.
Porin joukkoliikenteessä ei ole perusteita myöntää EU:n vammaiskortin käyttäjille eikä heidän saattajilleen maksuttomia matkoja. Vammaiskorttia voi hyödyntää apuvälineenä vuorovaikutuksessa linja-autonkuljettajan kanssa.