Kaupunginhallitus, kokous 2.9.2024

Perustelut

Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta on 24.3.2021 § 21 ja edelleen Porin kaupunginhallitus on 29.3.2021 § 228 antanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon Kokemäenjokilaakson alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelmasta:

Kokemäenjokilaakson vedenhankinnan alueellinen kehittämissuunnitelma on valmistunut. 

Suunnittelualueeseen kuuluivat Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen ja Nakkilan kunnat. Suunnittelutyön teetti Varsinais-Suomen Ely-keskus yhdessä suunnittelualueen vesilaitosten ja Satakuntaliiton kanssa. Suunnittelijana toimi Sweco Infra et Rail Oy.

Varsinais-Suomen Ely-keskus pyytää yleissuunnitelmasta suunnittelualueen kunnilta ja yhteistyötahoilta lausuntoa 31.3.2021 mennessä.

Suunnitelman sisältö yksityiskohdittain käy ilmi liitteistä. Alueella on runsaasti pohjavesivaroja, mutta ne ovat alueellisesti epätasaisesti jakautuneet, ja nykyisten pohjavedenottamoiden vedenpinnat ovat laskeneet etenkin kuivakausina. On todettu tarve alueellisen pitkän aikavälin kokonaistarkastelun tekemiseen. Porin Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti ei riitä koko suunnittelualueen tarpeisiin.

Suunniteltujen toimenpiteiden toteutus on esitetty jaettavaksi 3 vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (0-5 vuotta) sisältää lähiajan varavesiyhteyksien rakentamisen ja nykyisten vedenottamoiden pienehköt saneeraus- ja kehittämistoimet, joiden toteuttamisesta päätökset ovat jo olemassa. Porin osalta tähän vaiheeseen kuuluvat jo lähes valmis Ahlaisten-Porin yhdysvesijohdon rakentaminen ja Pomarkun kuntaa palveleva varavesiyhteys Noormarkku-Pomarkku. Toinen vaihe (5-10 vuotta) sisältää varavesiyhteyksien rakentamisia, mm. Ulvilassa. Kolmas vaihe (10-20 vuotta) sisältää uuden tekopohjavesilaitoksen rakentamisen Kokemäen Järilänvuorelle sekä yhdysvesijohdot Kokemäki-Pori ja Kokemäki-Eurajoki. Tekopohjavesilaitos on mahdollista mitoittaa myös palvelemaan Rauman, Euran ja Laitilan vesihuoltoa, jolloin yhdysvesijohdot myös näihin suuntiin on rakennettava.

Suunnitelmaratkaisun kustannukset 1. vaiheessa ovat 8 M€, 2.vaiheessa 9 M€ ja 3. vaiheessa 34 M€. Kustannuksiin on laskettu mukaan olemassa olevien laitosten arvoidut saneerauskustannukset vuoteen 2040, Porin Veden laitosten osalta ne ovat 11,5 M€, jotka joka tapauksessa toteutuvat.

Porin kustannusosuus vaiheiden 2 ja 3 kustannuksista riippuu siitä, kuinka suuri vesivaraus tulevasta tekopohjavesilaitoksesta Porille tehdään ja sitä kautta kuinka suuri putkiyhteys Poriin olisi rakennettava. Pori on tällä hetkellä omavarainen vedenhankinnassaan. Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta saadaan Porin kaupungin alueelle ja osittain muille kunnillekin riittävä määrä hyvälaatuista talousvettä, ja Porin Vedellä on Lukkarinsannassa täysmittakaavainen varavesilaitos.

Esitetyssä suunnitteluratkaisussa Poriin tehtäisiin 500 mm vesijohtoyhteys, joka riittäisi noin kolmasosaan kaupungin vedentarpeesta, jolloin Porin alustava kustannusosuus olisi 6,1 M€. Tällainen vesivaraus on nykytilanteessa selvästi ylimitoitettu, mutta mahdollistaisi vettä käyttävän teollisuuden sijoittumista alueelle tulevina vuosikymmeninä.

Vedenhankinnan jatkokehittämistä varten esitetään perustettavaksi koko suunnittelualueen kattava ohjausryhmä tavoitteena yhteisen tekopohjavesilaitoksen toteuttaminen, ja jatkossa kuntien omistama tukkuvesiyhtiö. Lopullisena visiona voisi olla alueellisen vesihuoltolaitoksen perustaminen, joka vastaisi valtakunnallisen vesihuollon rakenneuudistuksen tavoitteita siirtymisestä kohti suurempia laitoskokoja.

Porin kaupunki kannattaa kuntien välistä yhteistyötä vesihuoltoasioissa, josta kysymyksessä oleva vedenhankinnan alueellinen yleissuunnitelma on hyvä osoitus. Hanke on todella suurisuuntainen ja sen toteuttaminen lupaprosesseineen tulisi kestämään vähintään 10-20 vuotta, mutta se toisi alueen vesihuoltoon kestävän ratkaisun jopa koko vuosisadan ajaksi.

Porilla on toimiva tekopohjavesilaitos Harjakankaalla, jonka raakavesi saadaan Kullaan järvialueelta Kokemäenjoen päävirran ulkopuolelta, ja josta saadaan korkealaatuista talousvettä Porin kaupungin alueen ja osittain muidenkin kuntien tarpeisiin. Samoin Porilla on varavesilaitokset Lukkarinsannassa ja Noormarkussa, joista saadaan hätätilassa kaikki tarvittava talousvesi. Porilla ei siis ole pakottavaa tarvetta lisäveteen.

Pori ei voisi turvata vesihuoltoaan pelkästään Järilänvuoren laitoksen varaan, vaan varalaitos on oltava. Harjakankaan tekopohjavesilaitos on ehdottomasti pidettävä päivittäisessä tuotantokäytössä, eikä se sovellu reservissä olevaksi hätätilassa käynnistettäväksi varalaitokseksi. 

Edellä esitetyn perusteella Porin kaupunki kannattaa suunnittelun jatkamista yleissuunnitelman pohjalta. Porille riittäisi yleissuunnittelussa esitettyä pienempi osuus uudesta tekopohjavesilaitoksesta, mutta lopullinen osuus tarkentuu jatkosuunnittelussa.  Porin osuus vaikuttaa merkittävästi tulevan tekopohjavesilaitoksen mitoitukseen, toiminnan laajuuteen ja tarvittavien vesilupien hankintaa.

Porin kaupunki haluaa olla osaltaan mukana yleissuunnittelun pohjalta alkavassa jatkosuunnittelussa, mutta ei suunnittelua päävastuullisesti eteenpäin ajavana toimijana. Kaupunki kannattaa ehdotetun tukkuvesiyhtiön ja alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamisedellytysten selvittämistä."

Porin Vesi on ollut edellä olevan lausunnon ohjaamana mukana Järilänvuorelle Harjavaltaan kaavailtavan tekopohjavesilaitoksen esisuunnittelussa yhdessä Euran, Eurajoen, Kokemäen Vesihuolto Oy:n, Laitilan, Nakkilan, Rauman Veden ja Ulvilan kanssa. Esisuunnitelma on valmistunut. Hankkeessa päätoteuttajana toiminut Harjavallan kaupungin tekninen lautakunta on sen hyväksynyt. Esisuunnitelma on liitteenä.

Harjavallan tekninen lautakunta on pyytänyt lausunnot valmistuneesta esisuunnitelmasta hankkeen muilta osapuolilta, mm. Porin kaupungilta. Lausunto tulee antaa 30.9.2024 mennessä. Osapuolia pyydetään ottamaan kantaa erityisesti siihen, aikooko kunta tai vesihuoltolaitos jatkaa hankkeen osapuolena tekopohjavesilaitoksen toteuttamiseen tähtäävien selvitysten seuraavaan tutkimus- ja suunnitteluvaiheeseen. Seuraavan vaiheen keskeinen sisältö on kattavien tekopohjavesitutkimusten tekeminen ja vaikutusten arviointi.

Porin Veden hallinnassa ovat seuraavat vedenottoluvat: Harjakankaan tekopohjavesilaitos 40.000 m3/vrk, Lukkarinsannan varavesilaitos 20.000 m3/vrk, Ahlaisten varavesilaitos 400 m3/vrk, Kankaan varavesilaitos 700 m3/vrk ja Vähärauma-Ulasoorin pohjavesialue 10.000 m3/vrk. Vedenottolupia on siten yhteensä 71.100 m3/vrk. Lisäksi Lavian alueen talousvesihuolto hoidetaan sopimusperusteisesti Kankaanpään kaupungista käsin. Porin kaupungin vuorokautinen verkostoon pumpattu talousvesimäärä on ollut vuosittain seuraava: 2020 15.200 m3/vrk, 2021 15.500 m3/vrk, 2022 15.300 m3/vrk ja 2023 14.800 m3/d. Porissa on siis riittävästi vedenottolupia kattamaan kaupungin nykyiset ja tulevatkin vesitarpeet.

Järilänvuoren tekopohjavesilaitoksen raakavetenä käytetään esisuunnitelman mukaan Kokemäenjoen vettä. Porissa on talousveden raakavetenä Kullaan erämaatyyppisten järvien vesi. Järilävuorelle suunnitellun laitoksen tuotannosta Porin osuus (2.600 m3/vrk) olisi noin 17 % koko Porin kaupungin nykyisestä vedentarpeesta. Porin Vesi katsoo, että ei ole perusteltua johtaa kaupungin eri osiin erityyppistä alkuperää olevaa vettä, koska siihen ei ole vedenottolupien ja tuotantokapasiteetin perusteella tarvetta.

Porin Vesi on panostanut ja tulee panostamaan Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen tuotantokapasiteetin ylläpitoon ja kehittämiseen sekä huolehtii riittävästä varavesilaitoskapasiteettista toiminta-alueellaan. Liitteenä olevan esisuunnitelman mukainen alustava Porin investointikustannus laitososuudesta on 5.500.000 euroa. Lisäksi miljoonaluokan kustannuksia aiheutuisi Järilänvuoren ja Porin välisestä vesijohtoyhteydestä.

Järilänvuoren tekopohjavesilaitoksen suunnittelu on alkuvaiheessa. Aikataulun mukainen vedenoton käynnistyminen ajoittuisi karkean arvion mukaan noin vuodelle 2039.Tarvittavan vesiluvan saaminen hankkeelle on moniportainen prosessi. Se saattaa kestää useita vuosia etenkin, jos myönnettävästä vesiluvasta valitetaan ylempiin oikeusasteisiin. Järilänvuoren hankkeen luvitus on vielä tässä suunnitteluvaiheessa epävarmaa.

Porin ei ole oma talousvesitilanteensa huomioiden perusteltua osallistua hankkeeseen jatkossa. Porin irtautuminen hankkeesta vähentää Järilänvuoren suunnitellun laitoksen kapasiteettitarvetta ja siten parantanee uutta vesilähdettä enemmän tarvitsevien keskisen Satakunnan kuntien toteutusmahdollisuutta hankkeelle. Hanke on tarpeellinen ja kannatettava näiden kuntien laadukkaan ja määrällisesti riittävän talousvesitarpeen kattamiseksi tulevaisuudessa.

Porilla on 50 vuoden kokemus tekopohjavesilaitoksen hoidosta ja tätäkin pidempi kokemus Kokemäenjoen vedestä vesilaitoksen raakavetenä. Pori otti ennen vuotta 1976 tarvitsemansa veden Kokemäenjoesta ja käyttää sitä edelleen ajoittain Lukkarinsannan varavesilaitoksella. Porin Veden henkilökunnan kokemus on edelleen hankkeessa tarvittaessa hyödynnettävissä, vaikka edellä kerrotuin perustein Pori ei jatka esisuunnitelmaa edemmäs osallisena Järilänvuoren tekopohjavesilaitoksen suunnittelussa ja tulevassa toteutuksessa.