Kaupunginhallitus, kokous 6.11.2023

Perustelut

Valtuutettu Sinikka Alenius jätti valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

"Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja virkamiehet.

Kansainvälisestä lasten lukutaitotutkimuksesta käy ilmi, että lukutaito on heikko yhä suuremmalla osalla neljäsluokkalaisia. Heikkojen lukijoiden määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.

Olen huolissani tästä kehityksestä. Lukutaito on perustavaa laatua oleva taito. Kaikilla koulutuksen asteilla ala-asteelta yliopistoon lukutaito on oppimisen perusta. Jo varhaiskasvatuksen tulee antaa lapselle lukemisen ilon kokemus. Peruskoulun päättävän oppilaan tulee osata lukea. Tästä peruskoulun on pidettävä huoli.

 Kieltä on osattava digimaailmassa, rahamaailmassa, urheilun saralla. Vieraan kielen oppimiseksi on hallittava oma kieli. Mahdollisimman hyvä lukutaito lisää tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Lukemisen opetusta tukee, jos lapsella on esimerkkejä lukevista aikuisista ja myönteisesti lukemiseen suhtautuva ympäristö. Porin tulee pitää esillä oman kaupungin kirjailijoita ja kirjoittajia.

Teen kaupunginvaltuustolle aloitteen, että Pori pyrkii lukutaidon ja lukemisharrastuksen kaupungiksi. Lukutaito ja lukemisharrastus pitää nostaa hyvinvoinnin mittariksi.

Sinikka Alenius, SDP"

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnan lausunnon valtuustoaloitteeseen lasten lukutaidon puolesta. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Pori pyrkii lukutaidon ja lukemisharrastuksen kaupungiksi ja lukutaito ja lukemisharrastus pitää nostaa hyvinvoinnin mittariksi.  Tähän vastaukseen on koottu sivistystoimialan ja erityisesti varhaiskasvatusyksikön, opetusyksikön ja kulttuuriyksikön näkemyksiä lukutaidon ja lukemisharrastuksen edistämiseen liittyen. Kaikki yksiköt näkevät lukutaidon ja lukemisharrastuksen edistämisen erittäin tärkeänä ja toivovat kaupunkitason resursointia asian edistämiseen. Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin edistäminen on keskeinen tavoite koko sivistystoimialalla. 

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja kasvun täyteen potentiaaliinsa. Oikeus lukutaitoon on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Suomi on pitkään ollut kansainvälisesti verrattuna lukutaidon kärkimaa, mutta kansallisella tasolla erityisesti nuorten lukutaito on kääntynyt laskuun 2000-luvulla. Viimeisimmässä PISA-arvioinnissa Suomi kuuluu kolmen maan joukkoon, jossa nuorten kiinnostus lukemiseen on laskenut eniten. Myös paljon lukevien nuorten määrä on Suomessa laskenut. Lukutaito on perusta monien muiden taitojen oppimiselle, joten se on suoraan yhteydessä lasten ja nuorten oppimistuloksiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Heikon lukutaidon omaava lapsi tai nuori on vaarassa syrjäytyä. Lukutaito mahdollistaa tiedon kriittisen arvioinnin ja edistää siten myös demokratiaa. Lukutaitoa tarkasteltaessa on hyvä huomata, että lukutaidon määritelmä on laaja ja se sisältää myös monilukutaidon. Monilukutaitoon sisältyy muun muassa taito lukea ja ymmärtää kuvia, erilaisia tilastoja tai audiovisuaalista materiaalia. Lukutaito edistyy lukemalla, joten lukemisen kulttuurin edistäminen on tärkeää. 

Lukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaiskasvatusiässä ja sen kehittäminen on osa varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan, että henkilöstön tehtävänä on herättää ja lisätä lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä sekä vähitellen myös lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kirjailijoiden porilaisuuteen tai yleensäkin suomalaisuuteen kiinnitetään huomiota kirjallisuutta varhaiskasvatusikäisille valittaessa. Mutta alle kouluikäisten kirjallisuudessa tärkeämpiä kriteerejä ovat tekstin ja kuvien soveltuvuus eri ikäryhmille. Varhaiskasvatuksessa käytetään rikkaita ja vaihtelevia tekstejä. Lasten kanssa tutustutaan monipuolisesti lastenkirjallisuuteen. Lapsille kerrotaan tarinoita, ja heitä kannustetaan itse keksimään niitä.  

Aikuisten malli on tärkeä lasten lukutottumusten kehittymisessä. Alle kouluikäisten kohdalla oleellista on vanhempien kiinnostus lasten kirjallisuutta ja loruja kohtaan sekä niiden ääneen lukeminen lapsille. Lukemisen tärkeyttä tuodaan esille vanhempainilloissa ja tapaamisissa. Jo päättyneen lukutaitohankkeen myötä joissakin päiväkodeissa on esimerkiksi iltasatukirjahylly, josta vanhemmat voivat ottaa kirjan mukaansa lasta hakiessaan ja palauttaa sen seuraavana päivänä lasta tuodessaan. Näin mahdollistetaan kirjojen lukeminen kotona. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee paljon yhteistyötä kirjaston kanssa. Kirjastosta toimitetaan kirjavinkkauksia uusista tai eri aihealueiden kirjoista sekä pidetään lukuhetkiä. Kirjastoauto käy monien päiväkotien läheisyydessä, jotta henkilöstö ja lapset voivat asioida siellä. Kirjastopalveluista on tiedotettu myös vieraskielisiä vanhempia. 

Perusopetuksessa lukutaito on yksi tärkeimmistä opiskeltavista taidoista ja sitä edistetään peruskoulussa kaikilla oppitunneilla ja monin eri tavoin sekä koko kaupungin tasolla että yksittäisissä kouluissa. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiainetta opiskellaan Porissa kolmesta seitsemään tuntia vuosiluokkaa kohden. Yhteensä suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskellaan 43 vuosiviikkotuntia perusopetuksen aikana. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla suomen kielen opetusta on useimmiten vielä tätä enemmän. Porin kaupungin perusopetuksen tuntijakoon on lisätty yksi tunti suomen kieltä ja kirjallisuutta valtakunnallinen minimituntimäärän päälle (Valtioneuvoston asetusperusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisesta 793/2018). Lisäyksen tarkoituksena oli lisätä aikaa lukemiseen ja edistää näin lukutaitoa. On hyvä huomata, että lukutaito kehittyy kaikissa oppiaineissa ja koulun toiminnassa. Esimerkiksi reaaliaineissa luetaan oppikirjoja ja kirjoitetaan esseitä sekä tutkielmia ja kuvataiteessa tutustutaan kuviin viestinnän välineinä. Kouluissa on omia koulu- ja luokkakirjastoja ja oppilaat vierailevat säännöllisesti kirjastoissa. Joidenkin koulujen yhteydessä on myös sivukirjasto. 

Lasten ja nuorten lukutaidon edistäminen on suoraan yhteydessä perusopetuksen resursointiin ja tuntikehykseen. Mitä enemmän kouluilla on käytössä esimerkiksi samanaikaisopetusresurssia, sitä enemmän kouluilla on keinoja edistää oppilaiden lukutaitoa jakamalla esimerkiksi suomen kielen tunneilla suuri ryhmä kahteen pienempään ryhmään. Myös koulujen erityisopetusresurssi sekä erityisopettajien saatavuus kytkeytyvät vahvasti lukutaidon oppimiseen ja lukemisen haasteiden tunnistamiseen. Samoin tukiopetusresurssi tukee lukutaidon kehittymistä. Koulunkäyntiohjaajat tukevat oppilaita, joilla on oppimisessaan haasteita. Keskeistä lukutaidon edistämisessä on varmistaa riittävä opetus- ja henkilöstöresurssi perusopetuksessa. Haasteena lähivuosina on se, että edellä kuvattuja toimintoja rahoitetaan osin myös hankerahoituksilla, jotka tulevat todennäköisesti lähivuosina pienenemään. Lukutaidon edistämiseksi Porissa on ollut myös käytössä lukutaidon digitaalinen arviointiväline Lukuseula. Lukuseulan avulla arvioidaan vuosittain vuosiluokkien 2, 5 ja 7 luokkien oppilaiden lukutaitoa ja paikannetaan lukemisen vaikeuksia. Lukutaidon arviointi ja seuranta mahdollistavat nopean puuttumisen lukutaidon pulmiin ja tarvittavien tukitoimien kohdentamisen oppilaille. Lukuseulan tuloksia tulkitsevat erityisopettajat ja myös huoltajat saavat lastensa tulokset luettavakseen.  

Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin edistäminen on keskeinen perusopetuksen kehittämiskohde sekä valtakunnallisesti että paikallisesti ja työtä lukutaidon edistämiseksi tullaan lähivuosina tekemään kaikilla tasoilla. Toimenpiteiden tehostamiseen on toki ryhdyttävä valtakunnallisten oppimistulosten ja muiden tutkimustulosten myötä. Lisäksi Opetushallitus on julkaissut Kansallisen lukutaitostrategian 2030, jonka visiona on, että Suomi on maailman monilukutaitoisin maa vuonna 2030. Lukutaitostrategiassa on tavoitteita ja käytännön toimenpide-ehdotuksia kouluille, opetuksen järjestäjille ja valtionhallinnon viranomaisille. Paikallisella tasolla lukutaitotyötä tehdään Lukeva kunta 2030- ja Lukeva koulu 2030 -ohjelmien mukaisesti. Porilaisille kouluille on tiedotettu Lukeva koulu 2030 -mallista ja kehotettu ilmoittautumaan mukaan. Opetusyksikön talousarviossa vuodelle 2024 on myös lukutaidon edistämiseen liittyvä tavoite, joita koulut konkretisoivat omissa lukuvuosisuunnitelmissaan ja toiminnassaan. Monilukutaitoa edistetään myös osana Uudet lukutaidot -hanketta, jossa digitaalisen ja ohjelmointiosaamisen lisäksi edistetään oppilaiden mediaosaamista. Monilukutaito on yksi elementti myös Kansallisessa lukutaitostrategiassa vuodelle 2030.  

Perustaidot ja lukutaito on vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa, jossa tavoitteena on, että perustaitojen osaaminen vahvistuu ja jokainen saavuttaa peruskoulusta riittävät perustiedot. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2 - 3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen.  

Vuosina 2020–2022 Porin kaupungissa oli käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen yhteinen Kirjaimista kirjoiksi -hanke, jossa edistettiin lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria. Hankkeen keskeinen yhteistyökumppani oli kirjasto, jonka kanssa vahvistettiin jo olemassa olevia yhteistyömuotoja ja kehitettiin uusia. Hankkeessa järjestettiin muun muassa erilaisia lukutaidon opettamiseen liittyviä koulutuksia, hankittiin kaikille varhaiskasvatusyksiköille ja kouluille lukutaidon oppimista edistävää materiaalia, koottiin ja jaettiin pedagogisia vinkkejä sekä järjestettiin tapahtumia varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, kuten satutunteja ja kirjailijavierailuja. Lapsille oli esimerkiksi etänä lukemassa runoja tohtori Jenni Haukio ja lapsuutensa lempikirjaa kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Hankkeesta ostettiin myös kaikille Porin koulujen ekaluokkalaisille ja kaikille 2019 syntyneille kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleille lapsille kirja, jota käsiteltiin monipuolisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Varsinkin varhaiskasvatuksessa vanhemmille lähetettiin tiedotteita, joissa kerrottiin lukemisen tärkeydestä ja siitä, miten vanhemmat voivat edistää lapsensa lukutaitoa. Hankkeen myötä henkilöstön osaaminen ja tietoisuus monipuolisista tavoista edistää lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria, hyödyntää kirjallisuutta työssä sekä tietoisuus uudesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kasvoi.  

Myös kirjastolle lukutaidon edistäminen on lakisääteinen tehtävä ja yksi kirjastolain viidestä tavoitteesta on tukea lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Laissa on myös määritelty yhdeksi yleisten kirjastojen tehtäväksi edistää lukemista ja kirjallisuutta. Lukemisen edistämiseen liittyvää työtä on tehty kirjastossa paljon ja sitä kehitetään edelleen. Kirjaston toiminnan peruspilari on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa tehtävä monipuolinen yhteistyö. Kirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua kirjaston käyttöön, palveluihin ja sisältöihin. Kirjasto järjestää satutunteja, kirjavinkkauksia koululuokille sekä kirjailijavierailuita ja opastaa lapsia ja nuoria kirjaston käytössä.  

Kirjasto tuo lukemisharrastusta esiin monin eri tavoin ja on tunnistanut myös tarpeen lukevista roolimalleista. Kirjastossa on käynyt esimerkiksi urheilijoita pitämässä lasten satutunteja. Kirjallisuuskulttuuria on tehty eläväksi järjestämällä useita tapahtumia, joissa keskitytään lapsia ja nuoria kiinnostaviin aineistoihin ja kirjasarjoihin. Vuosittain järjestetään Harry Potter -tapahtuma Tylypori ja mangatapahtuma Nippori yhteistyössä muiden vapaa-ajan yksiköiden kanssa. Säännöllisten tapahtumien lisäksi järjestetään paljon muitakin lasten ja nuorten kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia. Kirjasto pitää myös porilaisia ja satakuntalaisia kirjailijoita esillä ja vuosittain järjestetään lukuisia kirjailijavierailuita. Ensi keväänä on tulossa kokonaan paikalliskirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma. Myös kirjastossa lukemisen edistämiseen liittyvää kehittämistyötä tehdään valtionavustusten turvin. Viime vuosina kirjastossa on ollut useita kehittämishankkeita, jotka liittyvät lasten ja nuorten lukemiseen. Näistä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi Tarinat tavaksi -hanke, jossa painopisteenä oli lukemisharrastuksen tukeminen lapsiperheissä sekä parhaillaan käynnissä oleva Etsivää ja kokeilevaa lukutaitotyötä ammattikoululaisille -hanke. Perinteisen lukutaidon lisäksi kirjastossa tehdään töitä monilukutaidon edistämiseksi. Kirjastossa on saatavilla esimerkiksi media- ja pelilukutaitoon liittyviä palveluja. 

Valtuustoaloitteessa mainittujen tavoitteiden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä kirjastossa tehdään joka päivä töitä jo nyt. Monia käytännön esimerkkejä jäi tästä koonnista mainitsematta. Sivistystoimialla pidetään tärkeänä, että Pori pyrkisi lukutaidon ja lukemisharrastuksen kaupungiksi. Samoin lukutaito ja lukemisharrastus olisivat valideja hyvinvoinnin mittareita, koska lukutaidolla on selkeä yhteys hyvinvointiin aiemmin kuvatulla tavalla. Molempien toimenpiteiden edistäminen edellyttää myös lisäresursointia. Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriyksikkö tekevät jo nykyisin laajaa yhteistyötä. Tavoitteen saavuttamiseksi pitäisi lisätä yhteistyötä entisestään kaikkien toimijoiden kesken ja valjastaa kokonaan uusia toimijoita tavoitteen edistämiseen. Kaupungin viestintä ja tapahtumatuotanto voisi aktiivisesti edistää tavoitetta tukemalla ja toteuttamalla esimerkiksi erilaisia kampanjoita. Malleja tällaiseen toimintaan on saatavilla sekä omista kokemuksista että valtakunnallisesti. Samoin mittaamisessa pitäisi hyödyntää jo olemassa olevia työkaluja ja tilastoja sekä mahdollistaa lisäresursoinnilla niiden laajempi ja jatkuva käyttö, tai ottaa käyttöön kokonaan uusia työkaluja. Esimerkiksi koulussa tällaisia työkaluja ovat Lukuseula ja määräajoin toteutettavat valtakunnalliset oppimistulosten arvioinnit. Lukutaidon ja lukemisen kulttuurin edistämisen tulee saada tarvitsemansa painoarvo, huomio ja resursointi.