Kaupunginvaltuusto, kokous 10.6.2024

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi sivistystoimialan organisaatiouudistuksen jälkeen. Sivistyslautakunnan vastuulle jäivät opetuksen  ja varhaiskasvatuksen palvelut. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen. Sivistyslautakunnan talous toteutui kokonaisuudessaan suunnitellusti ja tasapainoisesti. Talousarviossa pysyttiin, vaikka kustannukset kasvoivat tuntuvasti.

Sivistyslautakunnan toimintatuotot toteutuivat talousarviota paremmin. Tuottoja kertyi kaikkiaan 1,2 miljoonaa euroa talousarviota enemmän (toteumaprosentti oli 113,7). Hyvinvointialueen kanssa päästiin loppukeväästä 2023 sopimukseen Tuulikellon koulun erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja laskutuksista. Toiminta kuuluu hyvinvointialueen vastuulle. Koska toiminnan järjestämisestä oli sovittu vain kevätlukukauden 2023 loppuun saakka, myyntituotot arvioitiin talousarvioon maltillisesti. Tästä syystä johtuen myyntituotot toteutuivat 0,7 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Maksutuottojen osalta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja kertyi maksujen alentamisesta huolimatta 0,3 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Lisäksi sivistävän koulutuksen lukukausi- ja kurssimaksuja kertyi 0,2 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tähän vaikutti osaltaan kansalaisopiston ja taidekoulun lukukausi- ja kurssimaksujen korotukset syyslukukauden alusta lukien.

Toimintakulut toteutuivat hieman talousarviota suurempina (toteumaprosentti 100,3). Toimintakulut ylittivät talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,1 %. Varhaiskasvatusyksikössä kasvu oli 13,6 % ja opetusyksikössä 3,7 %. Varhaiskasvatuslain muutokset muun muassa varhaisen tuen sekä henkilöstömitoitusten osalta lisäsivät henkilöstötarvetta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvoi, ja etenkin nuorempia alle 3-vuotiaita oli hoidossa enemmän. Nämä vaikuttivat tarvittavan henkilöstön määrään. Lisäksi palkankorotukset olivat suuremmat kuin talousarviokehyksiä laadittaessa arvioitiin. Näihin osoitettiin keskitetysti toimialoille lisämäärärahaa. Henkilöstökulut toteutuivat talousarvion mukaisesti (toteumaprosentti 99,9).  

Palvelujen ostot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti (toteumaprosentti 100,5). Merkittävimmät ylitykset aiheutuivat palvelusetelikuluissa. Keväällä lautakunnan päätöksellä tarkistettiin palvelusetelikertoimia alle 3-vuotiaiden osalta. Lisäksi palveluseteliin päätettiin tehdä indeksikorotukset vuosittain. Nämä vaikuttivat kustannuksiin. Palvelusetelipäiväkodeissa hoidossa olevien lasten määrä kuitenkin laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kotikuntakorvaukset ylittivät talousarvion. Työterveyshuollon kustannukset sen sijaan laskivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti merkittävästi koronapandemian laantuminen. 

Tarvikeostot ylittyivät selvästi (toteumaprosentti 127,8). Pohjoisväylän koulun ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä pientarvike- ja kalusto-ostot lisäsivät hankintojen määrää. Pienet alle 10000 euron hankinnat toteutettiin käyttötalouden määrärahoilla. Näihin oli varattu määrärahat irtaimen investoinneissa. Koska käyttötalous toteutui talousarviota positiivisemmin, määrärahasiirtoja investointipuolelta ei tehty. Tämä vähensi hallinnollista työtä. Tarvikemäärärahat olivat kustannustason nousu huomioon ottaen myös jonkin verran alibudjetoituja.

Avustukset alittivat talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 91,2). Kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannukset laskivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikutti kotihoidossa olevien lasten määrän väheneminen sekä oletettavasti myös se, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvanut muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen myötä. Yksityisen hoidon tuen määrät kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. 

Muut toimintakulut ylittivät talousarvion (toteumaprosentti 116,5). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä.

Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 99,2). Talousarvion toimintakate oli - 113.856.243 euroa  ja toteutunut toimintakate oli - 112.955.192 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 901.051 euroa. Toimintakate kasvoi vuodesta 2022 5,4 %.

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Pohjoisväylän koulun ja sairaalakoulun ensikertaiseen varustamiseen sekä lukion tilojen kalusteiden uusimiseen. Lisäksi tehtiin opetus- ja varhaiskasvatusyksikön uus- ja korvaushankintoja. Investointeihin oli varattu 1.357.000 euroa. Määrärahasta käytettiin 855.395 euroa (toteumaprosentti 63,0). Määrärahaa jäi käyttämättä 501.605 euroa.

Sivistyslautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2021-30.9.2022 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sekä sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa edesauttavat toimintatavat.

Toimialan käyttötalous ei toteutunut alkuperäisen talousarvion mukaisena. Toimialan määrärahoihin tehtiin 0,8 miljoonan euron määrärahalisäys (KV 11.12.23 § 159) erityisesti varaosiin, kunnossapitopalveluihin ja lämmityskustannuksiin sekä 0,3 miljoonan euron määrärahalisäys palkkojen yleiskorotuksiin (KH 8.5.23 §254). Määrärahoissa huomioitiin myös jätehuollon aiheuttaman toiminnan kustannusvaikutukset tammi-maaliskuun osalta toiminnan yhtiöittämisen siirryttyä alkamaan vasta 1.4.2023 (talous- ja hallintojohtajan päätös § 262/2023). Lisäksi määrärahamuutoksia tehtiin toimialojen välisten henkilösiirtojen, kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen palkkamäärärahojen osalta sekä Helmentien terminaalirakennuksen purkua koskien (talous- ja hallintojohtajan päätökset § 62 ja 274/2023, § 1 ja 4 / 2024).

Talvi ja sitä myötä tarve tilojen lämmitykselle sekä katujen talvikunnossapidolle kesti keväällä viime vuosiin verrattuna pidempään ja myös alkoi syksyllä aiemmin. Lisäksi kaukolämmön hintaan tehtiin vuoden aikana kaksi korotusta. Vuonna 2022 päätettyjen talvikunnossapidon tasoa nostavien toimenpiteiden vaikutukset näkyivät erityisesti kolmosluokan katujen, eli pääosin asuntokatujen talvikunnossapidossa. Aikaisemmin asuntokatuja ei aurattu ylitöinä eikä viikonloppuisin. Pidempi talvihoitokausi heijastui erityisesti kunnossapitokaluston korjaustarpeen lisääntymiseen niin palveluostoina kuin varaosina. Korjaustarpeeseen vaikuttaa myös iäkäs kalusto. Kaluston kunnossapitoon on tullut kustannuksia oletettua enemmän myös koulujen teknisentyön luokkien tarkastusten perusteella. Muun muassa teknisten töiden laiteturvallisuus on laitettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.

Toimintatuottojen toteutuma oli 25 miljoonaa euroa. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisina. Toimintatuottojen suurimmat erät olivat rakennusten, liikehuoneistojen ja asuntojen vuokrat, 11,5 miljoonaa, joista hyvinvointialueelle vuokrattujen tilojen osuus oli 9,3 miljoonaa euroa. Maa- ja vesialueiden vuokrat tuottivat 8,1 miljoonaa euroa sekä pysäköintimaksut ja pysäköintivirhemaksut 1,7 miljoonaa euroa. Erityisesti vuokratuotot maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen osalta toteutuivat ennustettua paremmin, kuten myös metsänmyyntituotot.

Suurimmat euromääräiset talousarviopoikkeamat toimintatuotoissa olivat maa- ja vesialueiden vuokrat, + 1 miljoona euroa. Vuokrien nousuun vaikutti uusien vuokrasopimusten ja vuokrantarkistusten lisäksi merkittävästi indeksikorotukset sekä tuulivoimaloiden vuokratuotto. Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset jäivät talousarviosta -0,6 miljoonaa euroa. Kyseisiä korvauksia ei tänä vuonna peritty yhtään. Pysäköintimaksujen ja pysäköintivirhemaksujen osalta poikkeama oli –0,4 miljoonaa euroa.

Investointikohteita toteutettiin suunniteltua vähemmän omajohtoisesti, mikä näkyi valmistus omaan käyttöön (VOK) erän alittumisena 0,6 miljoonaa euroa.

Toimintakulujen toteutuma oli -51,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluja kertyi loppuvuoden osalta erityisesti ylitöinä ennakoitua enemmän aikaisen talven ja lumen tulon seurauksena. Kylmä, aikainen talvi lisäsi myös lämmitystarvetta ennakoitua enemmän, mikä näkyi kaukolämmön ja sähkön kustannusten toteutumisena ennakoitua isompina. Palvelujen ostojen osalta asiantuntijapalvelujen hankintatarvetta ei osattu ennakoida riittävästi, mikä näkyi ennusteen ylittymisenä. Toimintakulut ylittivät muutetun käyttösuunnitelman 0,3 miljoonaa euroa (0,6 %).

Toimintakulujen suurimmat erät olivat henkilöstökulut, -16,6 miljoonaa euroa, toimitilojen vuokrakulut ja kiinteistöverot -13,2 miljoonaa euroa, lämmitys ja sähkö -8,9 miljoonaa euroa ja katujen, viheralueiden ja toimitilojen ulkoa hankitut kunnossapitopalvelut, -3 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut toteutuivat 0,5 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Tiukan taloustilanteen vuoksi osaa rekrytoinneista viivästettiin tarkoituksella ja osa henkilöstösuunnitelman mukaisista rekrytoinneista viivästyi muista syistä tai jäi kokonaan toteuttamatta. Palvelujen osalta kulut ylittyivät 0,2 miljoonaa euroa, suurimpana yksittäisenä tekijänä olivat asiantuntijapalvelut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät 0,3 miljoonaa euroa ja muut toimintakulut 0,4 miljoonaa euroa, josta ulkoisten vuokrakulujen nousua 0,2 miljoonaa euroa.  

Toimintakate toteutui 0,9 miljoonaa euroa talousarviota heikompana.

Tiloihin, infrastruktuuriin ja ajoneuvoihin kohdistuvia investointeja toteutettiin toimialalla yhteensä 52,1 miljoonalla eurolla, joista tilainvestointeja oli 32,7 miljoonaa euroa, infrainvestointeja 18,7 miljoonaa euroa ja ajoneuvoja 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia ja muita avustuksia hankkeisiin saatiin noin 3 miljoonaa euroa, joista suurimmat olivat Jokikeskus 2,2 miljoonaa euroa, Noormarkun paloasema 0,22 miljoonaa euroa ja taidemuseo 0,2 miljoonaa euroa.

Maa-alueita ostettiin 0,9 miljoonalla eurolla ja myytiin 0,5 miljoonalla eurolla. Rakennuksia myytiin 1,9 miljoonalla eurolla, mikä koostuu lähes kokonaan jätehuollon yhtiöittämisen yhteydessä tehdystä omaisuuden myynnistä perustetulle jätehuoltoyhtiölle. Irtainta omaisuutta hankittiin 0,4 miljoonalla eurolla.

Suurimmat toteutetut tilainvestoinnit olivat uudisrakennukset Pohjois-Porin monitoimitalo (14,7 miljoonaa euroa), Noormarkun paloasema (2,5 miljoonaa euroa) ja Yyterin inforakennus (1,4 miljoona euroa). Korjausinvestoinneista suurimmat olivat Noormarkun yhtenäiskoulun ruokalarakennus (2,8 miljoonaa euroa), Reposaaren palvelumuotoilu (2,2 miljoonaa euroa), Kallelan koulun saneeraus Myötätuulen koulun käyttöön (1,3 miljoonaa euroa) ja Taidemuseon peruskorjaus (1,3 miljoonaa euroa).

Infrastruktuuriin kohdistuvista investoinneista suurimmat olivat Jokikeskus (5,1 miljoonaa euroa), katujen perusparantaminen (3,6 miljoonaa euroa, josta uudelleenpäällystykset noin 2,2 miljoonaa euroa), katuvalojen saneeraukset (1,2 miljoonaa euroa), Pohjoisväylä (0,8 miljoonaa euroa), liikennejärjestelyt (0,7 miljoonaa euroa, suurimpana keskustan liikennejärjestelyt) ja liikuntapaikat (0,5 miljoonaa euroa).

Talousarvion 2023 investointimäärärahasta jäi käyttämättä noin 11,2 miljoonaa euroa, mistä 6,5 miljoonaa euroa johtuu tilainvestointeihin tulleista aikataulumuutoksista. Suurimpia kokonaan siirtyneitä hankkeita olivat Itä-Porin päiväkoti ja Ahlaisten monitoimitalo. Yyterin inforakennuksen osalta aikataulumuutokset viivästyttivät hankkeen aloitusta.

Infrainvestointien osalta siltojen perusparantamisessa Kokemäenjoen ja Varvourinjuovan rautatiesiltojen toteutus viivästyi, koska hanke keskeytettiin muutamaksi kuukaudeksi. Kustannukset siirtyivät vuoteen 2024. Valtion hankkeista osa käynnistyi aivan loppuvuodesta ja kustannukset siirtyivät vuoteen 2024. Pohjoisväylän osalta suunnitellut vihertyöt siirtyivät vuodelle 2024 ja muilta osin kustannusarviot onnistuttiin alittamaan useimmissa osakokonaisuuksissa. Perusparantamisessa kustannusarviot onnistuttiin alittamaan useassa työkohteessa. Yleisesti maanrakennuksessa varauduttiin suurempaan kustannusnousuun kuin mitä lopulta toteutui. Myöskään kaikki suunnittelukohteet eivät edenneet suunnitellusti resurssipulan vuoksi.   

Laskutus- ja perintäohjeen mukaisesti luottotappioiksi kirjatut saatavat aikaväliltä 1.10.2021-30.9.2022 tuodaan tilinpäätöksen yhteydessä tiedoksi asianomaisesta saatavasta vastaavalle toimielimelle. Yhteissummaltaan luottotappioihin on kirjattu 77 854,72 euroa. Koonnista selviää luottotappioksi kirjattujen laskujen määrä sekä alaskirjattu pääoma laskulajeittain.  Koonti on tilinpäätösaineiston liitteenä. Saatavien perintää jatketaan perintätoimiston kautta siitä huolimatta, että ne poistetaan kirjanpidosta.

Perustelut

Porin Veden talous toteutui tilikaudella 1.1.-31.12.2023 talousarvion vuosikatetavoitetta heikommin. Tilikauden ylijäämä oli budjetoitua pienempi. Porin Veden asiakkaat vähensivät talousveden kulutustaan heikentyneen taloudellisen tilanteen ajamina. Inflaatiokehitys ja vuoden aikana tapahtuneet kaksi vesihuollon poikkeustilannetta: suuren siirtoviemärin tukkeutuminen keväällä ja kahdeksan perättäisen vesijohtovuodon sarja syksyllä lisäsivät myös käyttökustannuksia.

Joulukuussa 2023 ilmeni, että Porin Vesi on ajalla 1.1.2017-31.12.2022 laskuttanut Eurajoen kunnalle myydystä talousvedestä 228.433,23 euroa enemmän kuin sopimuksen perusteella olisi pitänyt. Kyseinen summa on kirjattu siirtovelaksi 2023, ja omalta osaltaan vaikuttaa heikentävästi tilikauden tulokseen.

Jätevesimaksutulot sen sijaan eivät juurikaan vähentyneet johtuen Pomarkun kunnan jätevesien puhdistuksen alkamisesta Porissa ja teollisuuden jätevesierien aiempaa laajemmasta käsittelystä keskuspuhdistamolla.

Liikevaihto oli 20,8 M€, kulut 12,5 M€, kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,7 M€ ja poistot 4,5 M€. Tilikauden ylijäämä oli 1,4 M€.

Talousveden laatu oli edelleen hyvä ja koko vesihuollon palvelutaso korkea. Alueellisen jätevedenpuhdistuksen jatkuminen Porin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla varmistui, kun sekä Jokilaakson Ympäristö Oy:n että Eurajoen kunnan kanssa saavutettiin neuvottelutulokset pitkien sopimusneuvotteluiden tuloksena keväällä 2023. Molemmat sopimukset ovat voimassa vähintään 31.12.2043 saakka. 

Etäluettavien vesimittareiden hankinta ja asennus asiakkaille jatkui kuluneena toimintavuotena. Vuoden lopussa näitä mittareita oli toiminnassa 2 789 kappaletta, joka on noin 13 % kaikista vesimittareista.

Ympäristöasioiden korkealaatuinen hoito on liikelaitokselle jo toimialankin vuoksi hyvin olennaista. Luotsinmäen keskuspuhdistamo toimii erittäin hyvin. Myös Reposaaren ja Lavian pienpuhdistamot toimivat hyvin. Pienpuhdistamoiden ympäristölupien päivityshakemukset jätettiin aluehallintoviraston käsiteltäviksi valvontaviranomaisen asiaa koskevien lausuntojen ohjaamina. Reposaaren puhdistamo tullaan poistamaan ja alueen jätevedet käsitellään Luotsinmäen keskuspuhdistamolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Valmiussuunnittelun ja kriisitilanteisiin varautumisen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Porin Veden valmissuunnitelman ajantasaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.  

Myyty vesimäärä väheni 5,4 %. Laskutettu jätevesimäärä kasvoi 3,3 %. Verkostoon pumpattu vesimäärä väheni 2,7 % ja puhdistettu jätevesimäärä kasvoi 10,5 %. Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa kasvoi ja oli 9,5 %. Viemäriverkoston vuotovesimäärä kasvoi myös ja oli 34,4 %. Runkovesijohdon vuotoja sattui 36 kappaletta, joka on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vähemmän kuin 2010-luvun alkuvuosina.

Porin Veden taksat olivat ennallaan jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Ne ovatkin selvästi suomalaisten vesihuoltolaitosten taksojen keskitasoa selvästi edullisemmat.

Toteutuneet investoinnit olivat 5,1 M€. Laajennus- ja uudisrakennusinvestoinneista suurimmat olivat vesijohto ja jätevesiviemäri Radanvarrentielle ja Tahkoluodon siirtoviemäri.  Saneerauksen osuus kaikista investoinneista oli lähes 90 %. Huomattavimpia saneerausinvestointeja olivat pääviemärin alkupään saneeraus sukkasujutusmenetelmällä ja Lukkarinsannan suuremman alavesisäiliön täydellinen kunnostus.

Investoinnit toteutettiin kokonaisuudessaan Porin Veden vuotuisella tulorahoituksella. Vaikka verkostojen saneeraus on saatu oikein suunnatuilla saneerausinvestoinneilla pitkällä aikajänteellä paranemaan, on vesihuollon saneerauksiin kohdennettava entistä enemmän varoja. Tuotantolaitoksiin ei ole pitkään investoitu pienehköjä vuosi-investointeja suuremmassa määrin. Kaupunginvaltuuston asettama vuoden 2023 investointien maksimimäärä on 5,0 milj. euroa. Laaditussa Porin kaupungin budjetissa 2024 on sama investointirahoitus. Budjettiin liittyvässä vuosien 2025 ja 2026 taloussuunnitelmassa Porin Veden vuotuiset investointimäärät ovat 6,0 M€.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja. Palveluliikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena ja sen tilinpäätös liitetään osaksi kaupungin tilinpäätöstä sellaisenaan. Johtokunta käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan ja allekirjoittaa sen yhdessä liikelaitoksen johtajan kanssa.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä vuosi 2023 oli Palveluliikelaitoksen ensimmäinen toimintavuosi nykyisellä organisaatiorakenteella. Palveluliikelaitoksen alkuperäinen talousarvio laadittiin kaupunginhallituksen kehyksen mukaiseen vuosikatteeseen. Muutoksena talousarvioon, vuosikatetavoitetta laski kunta- alan palkkasopimusratkaisusta johtuva henkilöstökulujen lisäys. Palveluliikelaitoksen vuoden 2023 vuosikatetavoite ylitettiin 684 274 eurolla.

Toimintatuotot toteutuivat 2,45 % suunniteltua suurempana, johtuen pääasiassa ateriatuottojen arvioituja suuremmista toteumista, budjetoimattomista eristä, kohdemuutoksista sekä puhtauden erillisistä lisätilauksista. Tuet ja avustukset toteutuivat suunniteltua suurempina, johtuen ennakoitua suuremmista EU-tuista sekä työterveyshuollon korvauksista.

Vuoden 2023 toimintamenot toteutuivat kokonaisuudessaan 1,84 % suunniteltua pienempinä. Vaikka henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli päinvastainen, muiden erien suunniteltua pienemmät toteumat kompensoivat toteutuneita kokonaismenoja. Henkilöstömenojen, palveluiden ostojen sekä tarvikkeiden ja tavaroiden osalta merkittävimmät muutokset suunniteltuun johtuivat pääasiassa kohdemuutoksista, sairauspoissaolojen aiheuttamista henkilöstökuluista sekä sote-toimintojen eriyttämisestä johtuvista konversio-/suunnitteluhaasteista. Palvelujen ostojen osalta merkittävimmät muutokset tulivat työterveys-, rahti- ja kuljetus- sekä ravitsemispalveluiden kustannuksista.

Talousarviossa 2023 investointeihin varattiin 290 000 €. Investoinnit toteutuivat 289 486 €. Määräraha käytettiin talousarvion mukaisesti keittiö- ja puhtaanapitolaitteiston hankintaan.

Yli vuoden vanhat saatavat kirjataan luottotappioksi kirjanpitolain säännöksiä noudattaen. Alaskirjaukset on tuotava voimassaolevan kaupungin perintä- ja laskutusohjeen mukaisesti koontina tiedoksi saatavasta vastaavalle toimielimelle tilinpäätöksen yhteydessä. Luottotappioksi kirjattuja saatavien perintää jatketaan jälkiperintänä, kunnes ne on maksettu, vanhentuneet tai muuten käynyt ilmeiseksi, että perintää ei  kannata jatkaa.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Toimialan käyttötalous toteutui talousarviota paremmin ja tarkastustoimi pysyi talousarviossa tilivuonna 2023.

Tarkastustoimen tilinpäätös on tehtävän kokonaiskustannusten osalta 68.455 euroa ylijäämäinen, eli kustannukset jäivät 13,4 prosenttia arvioidun alle. Suuri osa ylijäämästä selittyy henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista, jotka toteutuivat alle budjetoidun.

Tarkastustoimen tilinpäätöstiedot vuodelta 2023 ovat esityslistan liitteenä. 

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa. Vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi sivistystoimialan organisaatiouudistuksen jälkeen. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut siirtyivät vapaa-ajan lautakunnan alaisuuteen ja sivistyslautakunnan vastuulle jäivät opetuksen  ja varhaiskasvatuksen palvelut.

Uutena kokonaisuutena aloittaneen vapaa-ajan lautakunnan ensimmäisen toimintavuoden talouden suunnittelussa ei täysin onnistuttu, sillä syksyllä havaittiin lautakunnan tulevan ylittämään määrärahansa. Keskeiseksi haasteeksi osoittautuivat ylioptimistiset odotukset liikuntapalveluiden pääsymaksujen palautumisesta koronaa edeltävälle tasolle. Lautakunta pyysi ja sai valtuustolta 450 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2023. Loppuvuoden aikana toteutetun tiukan taloudenpidon ansiosta muutetusta talousarviosta jäi määrärahaa käyttämättä lopulta 251 349 euroa. Vapaa-ajan lautakunnan toimintakate oli 10 674 747 euroa.

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatuotot kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tuottoja kertyi 1,1 miljoonaa euroa talousarviota enemmän (toteumaprosentti 132,5 %). Pääsymaksut ylittyivät 0,16 miljoonalla eurolla. Pori Sinfonietta onnistui kaksikertaistamaan pääsymaksutulonsa (lisäys 60 000 euroa). Myös museoiden kävijämäärä kasvoi siitä huolimatta, että taidemuseo oli edelleen suljettuna heinäkuussa 2021 tapahtuneesta tulipalosta alkaneen peruskorjauksen vuoksi. Myös liikuntapalveluiden pääsymaksutuotot kasvoivat reilulla 0,1 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta eivät saavuttaneet alkuperäisessä talousarviossa asetettua tavoitetta.

Erilaisia hanke- ja valtionavustuksia on vuosittain onnistuttu saamaan yksiköihin noin miljoonan euron edestä. Niiden budjetointi on ollut varovaista, minkä vuoksi saadut tuet ja avustukset ylittivät talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Myös muita toimintatuottoja saatiin odotettua enemmän Promenadisalin ja kesäteatterin vuokraustoiminnan siirryttyä tekniseltä toimialalta kulttuuriyksikköön.

Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 miljoonalla eurolla. Kasvuun vaikutti merkittävästi sivistystoimialan sisäinen organisaatiomuutos, jossa yhteiset palvelut -yksikkö purettiin (6/2022). Muutoksessa yksikön henkilöstö ja yhteiset kustannukset siirtyivät muihin yksiköihin. Näkyvin vaikutus vapaa-ajan lautakunnan talouteen aiheutuu 0,9 miljoonan euron yhdistysavustusten maksatuksen siirtymisestä liikuntayksikön vastuulle.

Toimintakulut ylittivät talousarvion 0,85 miljoonalla eurolla (toteumaprosentti 106,0 %). Ylitystä tuli lähes kaikissa tiliryhmissä, mutta palveluiden ostoissa ylitys oli euromääräisesti suurin, 0,45 miljoonaa euroa (toteumaprosentti 122,0 %). Erityisesti toimisto- ja asiantuntijapalveluita, matkustus- ja kuljetuspalveluita sekä koulutus- ja kulttuuripalveluita hankittiin kulttuuriyksikössä yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla, mikä oli 0,4 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Ennakoimattomia kustannuksia aiheutui muun muassa museoiden asiantuntijapalveluiden hankinnasta, Pori Sinfonietan ulkomaan konserttimatkasta sekä hanketoiminnasta.

Myös henkilöstökustannukset ylittyivät kulttuuriyksikössä reippaasti (0,3 miljoonaa euroa). Ylitys koostui tilapäisen henkilöstön ja sijaisten palkoista. Kehittämishankkeiden toteuttamiseen palkataan määräaikaista henkilöstöä, jonka palkkakustannukset katetaan avustuksesta, mutta joita ei ole huomioitu henkilöstösuunnitelmassa. Lisäksi palkankorotukset olivat suuremmat kuin talousarviokehyksiä laadittaessa arvioitiin. Näihin osoitettiin keskitetysti toimialoille lisämäärärahaa. Henkilöstökustannukset kasvoivat kokonaisuudessaan 1,2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta.

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 5,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Museoiden ostot lisääntyivät 0,1 miljoonalla eurolla, mutta muissa perusyksiköissä ostot vähenivät. Muut toimintakulut kasvoivat prosentuaalisesti eniten, 153,6 %. Euromääräinen kasvu oli kuitenkin vain 60 000 euroa. Porissa kesäkuussa järjestettyjen SM-uintien markkinointi oli suurin yksittäinen syy tiliryhmän kustannusten kasvuun. Muut toimintamenot pysyivät kuitenkin talousarviossa.

Vapaa-ajan lautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukainen koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2021-30.9.2022 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Vuosi 2023 oli elinvoima- ja ympäristötoimialan elinkaaressa kolmas kokonainen talousarviovuosi. Elinvoima- ja ympäristötoimiala kokoaa kaupungin keskeiset elinvoimaisuutta palvelevat toiminnot yhteen. Kyseessä onkin moninainen toimiala, joka koostuu pitkälti viranomaistoiminnasta.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstöön kuului vuoden 2023 joulukuussa 165 vakituista, 26 määräaikaista ja 64 työllistettyä. Toimipisteitä oli Valtakatu 11:ssa sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi ainakin Teljänkatu 5:ssä, Hallituskatu 12:ssa, Länsipuisto 24:ssa, Yrjönkatu 13:ssa ja Veturitallinkatu 7:ssä. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärien vastaanottotilat sijaitsivat Maantiekatu 31:ssä, Ulvilassa, Harjavallassa ja Eurajoella. Joulukuussa toimialan henkilökuntaa muutti valtion ja kunnan yhteiseen vastavalmistuneeseen Porin Leijona-virastotaloon osoitteeseen Yrjönkatu 6; maaseutupalvelut, kaupunkisuunnittelu, matkailu- ja markkinointiyksikkö sekä osa työllisyyspalveluista.

Työllisyyden kuntakokeilu yhdistää valtion ja kunnan työllisyyspalvelut ja kaupungilla oli vuonna 2023 kuukausittain vastuu keskimäärin noin 5300 porilaisen työnhakijan työvoimapalveluista. Kuntakokeilun kolmas toimintavuosi vakiinnutti lakisääteisen työvoimapalvelun järjestämisen kunta-alustalla. Samalla aloitettiin valmistautuminen vuoden 2025 alusta voimaan astuvaan työvoimapalvelu-uudistukseen, jossa julkinen työvoima- ja yrityspalvelu siirtyy kokonaan kunnan järjestämisvastuulle.

Kaikkiaan kuntakokeilussa työskenteli noin 65 henkilöä, joista suurin osa oli (noin 40 htv) siirretty TE-toimistosta ja palkkauskustannukset katettiin sieltä. Lisäksi kuntakokeilun ja TYP-toimintamallin henkilöstöön kuului 11 hyvinvointialueen työntekijää. Näistä 6 siirrettiin tehtävinä ja henkilöinä vuoden 2023 alussa kaupungilta hyvinvointialueelle. Kuntakokeilun henkilöstössä oli puhtaasti kaupungin viranhaltijoina 13 määräaikaista ja kuntakokeilun päällikkönä toimi kaupungin työllisyyspäällikkö. Lisäksi työllisyyspalveluiden muissa tehtävissä oli työ- tai virkasuhteessa 3 htv.

Vuodenvaihteessa kaupungin työpajoilta siirrettiin hyvinvointialueelle 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue vastasi kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi pois kokonaisuudessaan. Työpajoilla oli tämän jälkeen vakituista henkilöstöä 20 htv sekä sen lisäksi kymmeniä henkilöitä vuoden mittaan määräaikaisissa työsuhteissa palkkatuella.

Vuoden 2023 lopussa sovittiin, että Nuorten työpajan kokonaisuus siirtyy vuoden 2024 alusta alkaen sivistystoimialan uuteen nuorisopalvelut-yksikköön. Tämä tarkoitti 7,6 htv:n siirtoa sekä Nuorten pajoille kuuluvien kustannusten ja avustusten siirtoa sivistystoimialalle. Työpajapäällikkö siirtyi myös sivistystoimialalle hallinnollisesti, mutta noin 40 % työajasta on ns. aikuisten työpajojen johtamista työllisyyspalveluissa edelleen.

Vuonna 2023 Porin työttömyysasteen keskiarvo oli 10,7 %, kun se vuonna 2022 oli 11 %. Porin aktivointiasteen keskiarvo oli 33,5 % (v. 2022 30,8 %). Aktivointiaste kertoo työnhakijoiden osallistumisesta työllistymistä edistäviin palveluihin tai koulutuksiin. Kaupunki pystyi tarjoamaan noin 250 porilaiselle työnhakijalle työllistymismahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä käytettävissä olleen työllistämismäärärahan turvin. Palkkatuella ja ns. Pori-lisällä tuettiin noin 85 työnhakijan työllistymistä yhdistyksiin tai hyvinvointialueelle. Heinäkuun alusta alkaen yritysten tukimuoto muutettiin rekrytointipalkkioksi, mutta sitä ei vuoden 2023 aikana haettu kertaakaan. Kesätyötukea joko kaupungin yksiköihin tai alueen yrityksiin ja yhdistyksiin myönnettiin noin 900 nuoresta.

Markkinoinnin merkittävimpinä toimenpiteinä vuoden 2023 osalta voidaan pitää joukkoliikenteen markkinointitoimenpiteitä (tavoittavuus noin 3 milj. näyttökertaa), strategisten tapahtumakumppanien kanssa tehtyjä markkinointitoimenpiteitä, SuomiAreena -tapahtuman uuden ajankohdan lanseerausta (kävijöitä noin 45 000) sekä asukasmarkkinoinnin Porisuhdeneuvoja 2.0. -kampanjaa. Yhteistyössä sarjakuvataiteilija Pieruperseen kanssa toteutettu 10 sarjakuvan yhteistyö syksyn 2023 aikana tavoitti taiteilijan omalla Instagram-tilillä noin 2 milj. näyttökertaa, mediahuomiota sekä finaalipaikat muun muassa Vuoden Huiput ja Grand One -markkinointikilpailuissa. Matkailumarkkinoinnissa panostettiin erityisesti luontomatkailuun, jonka toimenpiteet toivat yli 70 000 käyntiä retkeilyreittien sivustoille.

Kaupunkisuunnittelussa 2023 valmistuneita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia oli yhteensä 8 kpl (2022 yhteensä 3 kpl); 609 1769 Finpyy 81., 609 1767 Käppärä 22., 609 1764 Isokatava 74., 609 1763 Tyltty 76., 609 1760 Isokatava 74., 609 1752 Karjaranta 21., 609 1726 Isomäki 32., Tiiliruukki 33., Liikastenmäki 27., 609 1721 Päärnäinen 6. Yleiskaavoista Merituulipuiston laajennus sai lainvoiman vuonna 2023 (ed. 2015 1 kpl, Tahkoluodon merituulipuisto). Tällä hetkellä on vireillä Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaava, Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava sekä Yyterinniemen osayleiskaava. Nämä kaikki on tavoitteena saada valmiiksi 2–3 vuoden sisällä. Kaavojen läpimenoaika on jotakin 1–10 vuoden välillä kaavasta riippuen. Tavoitteena on saada valmistumaan 10 asemakaavaa vuodessa.

Toimialalla tehtiin viisi talousarviomuutosta vuoden 2023 aikana. Työllisyyden hoidon vuoden 2023 talousarviossa oli varattu tukea koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen,​ josta osa osoitettiin suunnitelmien mukaan toimialoille. Kirjanpidollisista syistä osa tuesta osoitettiin toimialoille määrärahasiirtona (talous- ja hallintojohtaja 9.10.2023 § 274), yhteensä 298 521,04 euroa. Määrärahasiirrot tehtiin myös työntekijän siirtymisestä konsernipalveluihin (talous- ja hallintojohtaja 19.9.2023 § 271, 85 000 euroa), kaupunkimittauksen laserkeilauksen ja ilmakuvauksen menetelmin tuotetun kaukokartoitusaineiston hankintamenon aktivoinnista investoinniksi (talous- ja hallintojohtaja 19.9.2023 § 268 141 000 euroa) sekä työllistämismäärärahojen siirrosta tekniselle toimialalle (talous- ja hallintojohtaja 17.1.2024 § 4 132 000 euroa).

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti 22.5.2023 kokouksessaan (§ 72) myöntää konsernipalveluihin, toimialoille sekä liikelaitoksille lisämäärärahan, josta elinvoima- ja ympäristötoimialan osuus oli 245 031 euroa. Käyttötalousosaan lisättiin tämän johdosta henkilöstömenoihin osoitettua määrärahaa perustuen siihen, että kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua täydennettiin niin sanotulla perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuneita yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotettiin huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksettiin kesäkuussa 2023 467 euron kertapalkkio.

Talouden positiivinen suunta perustui muun muassa arvioitua suurempiin toimintatuottoihin muun muassa joukkoliikenteessä ja avustuksissa sekä budjetoitua pienempiin palvelujen ostoihin ja henkilöstökustannuksiin koko toimialalla. Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 3,4 M€.

Talousarviopoikkeamat

Toimialan toimintatuotot ylittyivät 0,992 M€ käyttösuunnitelmaan nähden. Maksutuotot jäivät 0,3 M€ budjetoidusta. Tähän suurimpana tekijänä vaikutti rakennusvalvonnan asunto- ja toimitilarakentamisen heikko tilanne, joka jatkui edelleen. Rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen tuotot jäivät yhteensä noin 0,4 M€ budjetoidusta. Merkittäviä liiketaloudellisia hankkeita ei edennyt lupavaiheeseen entiseen malliin ja tämä näkyi rakennusvalvonnan tuotoissa vähenemisenä.

Toimintatuottojen kasvun yksi merkittävin tekijä on joukkoliikenne. Suurin syy kasvuun oli matkustuksen elpyminen. Matkoja tehtiin noin 15 % enemmän kuin edeltävänä vuonna, ja lipputulot nousivat 22 %. Matkustajien maksamat lipputulot ylittivät käyttösuunnitelman arvion noin 0,2 M€. Alkuvuodesta kausilippujen asiakashinnat olivat tavanomaista edullisemmat, koska valtion päättämä arvonlisäveron määräaikainen poistaminen vietiin täysimääräisesti kausilippujen hintoihin. Kertaliput säilytettiin asiakkaalle samanhintaisina, joten kaupunki sai lisätuloja arvonlisäveron osuuden verran.

Markkinointitoimenpiteinä joukkoliikenteessä toteutettiin määräaikaisia tarjouksia, esimerkiksi Black Friday -päivänä Waltti Mobiili -sovelluksen kertaliput myytiin eurolla, ja koulujen joululomaksi kausiliput -50 % hinnalla. Lipputulot menetettiin kokonaan hiihtolomaviikolta, jolloin joukkoliikenne oli kokonaan maksutonta, ja siten myös erittäin suosittua.

Kaupungin sisäiset joukkoliikenteen lipputulot muodostuvat perusopetuslain mukaisista matkoista sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmämatkoista. Koska koronarajoitteet poistuivat, ryhmät lähtivät jälleen liikkeelle muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Kaupungin sisäiset matkat tuottivat joukkoliikenne-kustannuspaikalle lähes 0,2 M€. Tämä ei kuitenkaan korvaa peruskoulujen opetuksen tarpeisiin suunniteltujen reittien ja aikataulujen hankintakustannuksia.

Lisäksi toimintatuotoissa näkyy ympäristö- ja terveysvalvonnan maksutuottojen kasvu (+120 000 euroa), sillä vuonna 2023 annettiin poikkeuksellisen monta päätöstä ympäristövaikutuksiltaan merkittävistä ympäristölupahakemuksista ja terveysvalvonnassa tarkastustoiminta tehostui muun muassa valvonnan perusmaksun vakiinnuttua. Myös kasvupalveluiden toimintatuotot ovat ylittäneet budjetoidun (+90 000 euroa), joka johtuu muilta kunnilta laskutetuista kohonneista liikennöintikustannuksista liittyen Uudenkaupungin työmatkaliikenteeseen.

Myös avustusten lisääntymisessä näkyy merkittävää kasvua (0,87 M€). Työllisyydenhoidon palkkatukea oikaistiin toimintatuottoihin taseesta löytyneen kustannuspaikkavirheen vuoksi vuodelle 2023 noin 0,5 M euron verran.

Kaupunki pääsi joukkoliikenteen osalta lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten maksuttoman opetuksen (oikeutettuja v. 2015 alkaen syntyneet ikäluokat) myötä Kansaneläkelaitoksen koulumatkojen suorakorvausjärjestelmän piiriin, kun joukkoliikenne siirtyi joukkoliikennekaupunkien yhdessä omistaman sidosyksikkö Waltti Solutions Oy:n lippu- ja maksujärjestelmän käyttöön kevät-kesällä 2023. Kelan koulumatkatuet helpottavat joukkoliikennelippujen ostamista siten, että osto tapahtuu Waltin verkkokaupassa, jossa opiskelijan osto-oikeus varmennetaan Kelan rajapinnasta ja lippu ladataan matkakortille ilman opiskelijalta veloitettavaa maksua. Opiskelijan ei tarvitse ensin maksaa lippuaan ja hakea jälkikäteen korvausta Kelalta, kuten Porin Linjat Oy:n tuottamassa lippu- ja maksujärjestelmässä. Todennäköisesti opiskelijat ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä ja tuovat enemmän lipputuloja kaupungille suorakorvausjärjestelmän ansiosta. Heinä-joulukuussa Kelan koulumatkatukea maksettiin kaupungille 140 000 euroa.

Lisäksi kasvuna avustustuotoissa näkyy myös hankkeisiin kohdistuneita tuottoja, joista suurimpana lisäyksenä ICT-yksikön 0,3 M€ avustustuotot. ICT:n merkittävin lisäys avustustuottoihin johtuu Satakunnan hyvinvointialueelta laskutettavista IT-kuluista. Tämä on avustustuotoissa, koska valtio on avustanut hyvinvointialueiden alkua projektiluonteisesti ja näin on esimerkiksi rahoitettu myös ICT:n siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille. Myös ympäristö- ja terveysvalvontayksikön avustustuotot ovat toteutuneet 0,1 M€ suurempina budjetoituun nähden, sillä valtakunnallisesti haastavasta eläinlääkäritilanteesta huolimatta valtion korvattavaksi kuuluvaan valvontaeläinlääkärin työparityöskentelyyn kyettiin osoittamaan henkilöresurssia. Lisäksi syksyllä suoritettiin useita valtion korvattavaksi kuuluvia lintuinfluenssaepidemiaan liittyneitä näytteenottoja ja torjuntatoimenpiteitä sekä yhteistoiminta-alueen että aluehallintoviraston määräyksestä muun lähialueen turkistarhoilla.

Toimialan toimintamenot jäivät 2,44 M€ pienemmiksi kuin oli arvioitu. Henkilöstökulut alittuivat noin 0,9 M€. Henkilöstövajausta oli muun muassa ICT-yksikössä, jätehuoltoviranomaisella, rakennusvalvonnassa ja kaupunkimittauksessa eläköitymisten, irtisanoutumisten, osa-aikaisuuksien sekä rekrytointivaikeuksien vuoksi. Eläinlääkinnässä oli edelleen rekrytointivaikeuksien vuoksi kaksi kaupungineläinlääkärin virkaa avoinna, mutta suureläinpäivystyksen korvauskulut olivat vuoden alusta lähtien nousseet, joka näkyy eläinlääkinnän henkilöstökuluissa lisäyksenä (0,1 M€, +16,81 %).

Vuoden 2023 henkilöstökulujen kehitystä tarkasteltaessa tulee muistaa, että vielä joulukuussa 2022 pidettyjen yt-neuvottelujen tuloksena työllisyyden hoidosta siirtyi 1.1.2023 alkaen 3,5 henkilötyövuotta Satakunnan hyvinvointialueelle. Tähän ei oltu talousarviovaiheessa varauduttu, joten palkkamäärärahat näkyivät yhä toimialan käyttösuunnitelmassa, vaikkakin kaupungin rahoituspohjasta oli tehty siirto hyvinvointialueelle. Euroissa tämä teki 140 000 euroa koko vuodelta. Työllisyyden hoidon työpajoilta siirrettiin 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue on vastannut kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi kokonaisuudessaan.

Työllistämispalkat eli palkkakustannukset, jotka syntyvät kaupungin eri yksiköihin palkattujen työttömien palkkauskustannuksista, alittuivat noin 0,2 M€. Koko vuoden aikana työllistettyjen määrä kaupungin yksiköissä tai kaupungin tuella oli noin 20 % vähemmän kuin vuonna 2022. Tosin loppuvuoden osalta maksetut tukisummat olivat normaalia isompia, koska palkkatukilainsäädännön uudistus 1.7.2023 nosti hieman kunnan kustannuksia.

Palvelujen ostot jäivät 1 M euroa pienemmiksi käyttösuunnitelmaan verrattuna. ICT:n osalta palvelujen ostoista on jäänyt käyttämättä 0,2 M€, johon suurimpana syynä on se, että kaikki ohjelmistohankinnat eivät edenneet suunnitelmien mukaisesti ja näin ollen kustannukset eivät ole kohdistuneet vuodelle 2023. Lisäksi myös kustannusten jaksotus ohjelmistohankintojen osalta myös siirsi osan kustannuksista vuodelle 2024.

Pieneläinpäivystyksen osalta palvelujen ostot olivat alkuvuodesta käyttösuunnitelmassa esitettyä vähäisemmät palvelutuottajan rekrytointivaikeuksien vuoksi, mutta tilanne muuttui käyttösuunnitelman mukaiseksi kesällä 2023, sillä Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n pieneläinpäivystys alkoi pyöriä sopimuksen mukaisesti ympärivuorokautisena Porin toimipisteellä 26.6.2023 alkaen.

Suunnittelu- ja kehittämisyksikössä varauduttiin 0,1 M€ suurempiin palvelujen ostoihin, mutta muun muassa jätehuoltoviranomaisen kustannuspaikalla oli budjetoitu ostopalveluihin, joiden tarve ei realisoitunut vielä tänä vuonna alkuvuoden henkilöstövajauksen takia.

Joukkoliikenteen palveluja ostettiin noin 0,2 M€ vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Joukkoliikenteen hankintojen kustannusten kasvukehitys on tasaantunut korona- ja energiakriisin pahimmasta vaiheesta. Tilastokeskuksen ylläpitämässä liikennehankintojen kustannusindeksissä vuoden 2021 kesään verrattuna kustannukset ovat noin +20 % korkeammalla tasolla tällä hetkellä.

Porin kaupunki osti 2023 joukkoliikenteen vuorotarjontaa noin 7,1 M€, kun vuonna 2022 hankintoja tehtiin noin 6,8 M€. Yleisen kustannustason nousun lisäksi kuluja on tietoisesti lisätty. Kaupungin strategiaan sidottu joukkoliikenteen toiminnallinen tavoite oli kohottaa ympärivuotisten reittien palvelutasoa eli ostaa lisää vuoroja matkustetuimmille reiteille. Reiteillä tehtyjen matkojen määrä kasvoi + 37 %, kun vertailtiin syksyn 2022 ja 2023 matkamääriä.

Koulujen alkamis- ja päättymisaikojen ruuhkahuippuja varten varauduttiin lisävuorojen ostoihin. Samat vuorot ruuhkautuivat toistuvasti ja samanaikaisesti busseissa matkusti paljon matkustajia myös seisten osan matkaa. Ruuhkia saatiin helpotettua koulujen välittämillä tiedotteilla ja toisille vuoroille ohjaamisella. Kyliin ja harvaan asutuille aluille koulujen tarpeisiin suunniteltujen reittien ja aikataulujen kustannuksia karsittiin päättämällä koulujen loma-ajan vuorotarjonta kokonaan vähäisen toteutuneen matkamäärän takia.

Varsinais-Suomen ELY-keskus kilpailutti uudelleen Rauma-Eurajoki-Pori -yhteysvälin vuorotarjonnan. Kaupunki jatkoi kustannuksiin osallistumista seudullisen työmatka- ja opiskeluliikenteen tukemiseksi. Yhteysvälin vuorotarjontaa vähennettiin säästöpaineiden ja toteutuneen matkustajakysynnän takia, siirryttiin käyttöoikeussopimuksesta hankintasopimukseen ja otettiin käyttöön Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämä Seutu+ -lippu- ja maksujärjestelmä. Sopimusmallin muutoksen takia liikennöintikorvaus kasvoi, ja jatkossa kaupunki saa osan reitin lipputuloista. Tämä lisää kaupungin taloudellista riskiä, mutta samalla mahdollistaa reitin palvelutason lisäämisen ja vähentämisen joustavammin kuin käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä. Kaupunki osallistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteishankintojen (kuusi sopimusta) kustannuksiin noin 0,3 M€ ja sai lipputuloja uudesta hankintasopimuksesta 18 000 euroa.

Asiantuntija- ja asiakaspalvelujen ostot jäivät vähäisemmiksi käyttösuunnitelmaan nähden myös muun muassa kaupunkimittauksen, elinkeinopalvelujen ja toimialajohdon kustannuspaikoilla. Kaupunkimittauksen alkuperäinen kustannusarvio laserkeilauksen ja ilmakuvauksen hankintamenosta oli 0,19 M€ suurempi kilpailutuksen voittaneeseen tarjoukseen nähden. Lisäksi elinkeinopalvelujen ja toimialajohdon kustannuspaikkojen asiantuntijapalveluihin varattua määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä 0,2 M€. Määrärahaan oli budjetoitu muun muassa luontopalveluiden kehittämisstrategia, joka tehtiin kuitenkin viranhaltijatyönä. Ostopalveluissa on myös varauduttu toimialan toimintaympäristöstä ja sen muutoksista mahdollisesti aiheutuviin yllättäviin kuluihin, joihin monesti on tarpeen vastata nopeasti. Tällöin etukäteisbudjetointi on vaikeaa ja alibudjetointi voi aiheuttaa hitautta, josta voi esimerkiksi teollisuuden sijoittumiskysynnän edessä seurata oman alueemme kilpailuedun menettäminen.

Kaupunkisuunnittelussa palvelujen ostoihin käytettiin 0,3 M€ vuonna 2023, joka on 0,19 M€ enemmän kuin vuonna 2022. Määrärahaa käytettiin suunniteltujen palveluiden ostojen lisäksi erinäisiin yleiskaava- ja asemakaavahankkeisiin, jotka olivat aikataulullisesti kaikkein kriittisimpiä kaupungin elinvoimaisuuden ja kaupunkikehityksen näkökulmasta. Kaavoitukseen liittyvät selvitykset edistävät elinkeinoelämän tarpeisiin tehtävää kaavoitusta.

SuomiAreenan kustannuspaikka ylitti toimintakatteensa noin 75 000 eurolla. Suurimmat kuluerät olivat lavojen rakentaminen ja tapahtuman muut rakenteet, tapahtumatekniikka (äänentoisto ja screenit) sekä tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Ylityksen pääsyynä voidaan nähdä tapahtumajärjestämisen kustannusten nousu kokonaisuudessaan koronaa edeltävästä ajasta. Lisäksi tapahtuman uusi ajankohta kesäkuussa toi tarpeen tapahtumamarkkinoinnin toimenpiteiden lisäämiseen, jotta tapahtumakävijät löytävät tapahtuman myös jatkossa. Lisättyinä toimenpiteinä toteutettiin muun muassa käsiohjelma yhteistyössä Sanoma Median kanssa, kadunvarsimainontaa, radiomainontaa sekä Citylinjan bussiteippaukset. Tapahtumasta toteutettiin lisäksi kävijätutkimus, jonka kautta kerättiin tietoa muun muassa tapahtuman aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. SuomiAreenan vetovoimaisuus on viime vuonna toteutetun tutkimuksen mukaan nousussa ja samoin odotukset tapahtuman jatkuvaa kehittymistä kohtaan kasvavat.

Toimialan avustuksiin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 0,3 M€. Työllisyyspalveluiden kesätyöpaikkatuesta jäi käyttämättä 0,15 M€. Yhtenä syynä tähän oli hyvinvointialueelta haetun kesätyöpaikkatuen vähyys budjetoituun nähden. Lisäksi työllisyyspalveluiden Pori-lisän maksettu avustussumma oli suunniteltua alhaisempi. Julkisen sektorin vähennys johtuu osittain hyvinvointialueen vähäisestä käytöstä verrattuna aiemmin perusturvan palkkatuen käyttöön. Yhdistykset ovat Pori-lisän käyttäjiä ja heilläkin käyttö oli hieman suunniteltua vähäisempää. Loppuvuonna yhdistysten tarve kaupungin tukeen kuitenkin nousi. Tämä johtuu 1.7.2023 päivitetystä palkkatukilainsäädännöstä. Valtion palkkatuki yhdistyksille ei kata heidän palkkauskustannuksiaan kuten aiemmin ja yhdistykset tarvitsevat tukea kaupungilta noin 50–80 euroa/henkilö/kuukausi lisää niin kutsutun normaalin Pori-lisän lisäksi. Pori-lisää jäi käyttämättä tänä vuonna noin 144 000 euroa (talousarviovaiheessa varattiin 300 000 euroa).

Muista toimintakuluista saatiin säästöä 0,3 M€, josta suurin osa tulee ICT-yksiköstä, sillä ICT:n leasingvuokrakuluista jäi käyttämättä 0,2 M€ johtuen perusturvan henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle.

Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteuma 86,7 %). Talousarvion toimintakate oli -25 826 510 euroa ja toteutunut toimintakate oli -22 392 693 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 3 433 816 euroa.

Investointimäärärahojen käyttö

Toimialan irtaimen omaisuuden investointimääräraha (20 000 euroa) käytettiin vuonna 2023 neuvottelutilan (iso puhelinkoppi) hankintaan terveysvalvonnan tiloihin.

Työllisyyspalveluiden 60 000 euron investointimäärärahalla hankittiin muun muassa Veturitallin kiinteistölle aita sekä sähköportti ja rakennettiin ja huollettiin Porin alueen retkeilyreittejä ja taukopaikkoja ja hankittiin taukopaikoille ulkokäymälöitä sekä kompostointijärjestelmä. Määräraha käytettiin täysimääräisesti.

Vuonna 2023 ICT:n investointimäärärahaa käytettiin digitalisaation kehittämiseen sekä sovellus- ja laitehankintoihin. Teknisesti vanhentunut levyjärjestelmä korvattiin uudella ja tehokkaammalla versiolla, Pohjoisväylän koululle rakennettiin kattava tietoverkko, kaupungin tietoverkon luotettavuutta parannettiin merkittävästi hankkimalla tietoverkkoanalysaattori ja vaihtamalla vanhentuneita kytkimiä uusiin ja turvallisuutta tehostettiin kameravalvontajärjestelmän päivityksellä, joka sisälsi uuden videovalvontapalvelimen ja lisää kameroita. Lisäksi otettiin käyttöön ammattikäyttöön soveltuva drone. Myös lukion opettajien työympäristöä parannettiin hankkimalla heille uudet kannettavat tietokoneet ja ylioppilassalin tekniikkaa päivitettiin ylioppilaskirjoitusten sujuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Kaupungin näyttöjen siirto leasingistä omistukseen on toteutettu vuonna 2023 vaihtuvien näyttöjen osalta. Lisäksi myös sivistyksen opetuslaitteita, kuten tietokoneita ja esitystekniikkaa, päivitettiin. Sovellusinvestointeina toteutettiin mm. DynamicHealthin arkistointi, tekoälyn Proof of Conceptin (PoC) toteutus, teknisen toimialan Fingertip-ohjelman käyttöönotto, palveluliikelaitoksen Numeron-projekti, museon Kookos-kokoelmahallintapalvelun Ekuva-migraatio, Ryhti-projektin valmisteluvaihe sekä Edlevo version 2 käyttöönotto ja projektinhallinta. ICT-investointimäärärahaa oli varattu yhteensä 1,27 M€ vuodelle 2023. Tästä jäi käyttämättä 0,55 M€.

Yyterin kehittämiseen oli varattu yhteensä 0,4 M€ Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin. Tästä jäi käyttämättä 0,1 M€. Yyterissä keskityttiin mm. yleissuunnitelmien toteutuksiin sekä alueen infran kehittämiseen sekä golfpolun lankonkin perusparannuksen toteuttamiseen. Yyterin yleissuunnitelman projektit jäivät osittain toteuttamatta uuden inforakennuksen työvaiheiden vuoksi. Jotkin projektit esimerkiksi Yyterinaukiolla on ajoitettava inforakennuksen valmistumisen jälkeiseen aikaan, jotta rakennuksen työt eivät häiriinny. Kallon WC:lle varattu investointiraha ei toteutunut, koska vesi- ja viemäriliittymien tuominen kyseiselle alueelle ei ole tällä hetkellä realistista. WC:n tarve alueella hoidettiin vuokrapalvelulla (Bajamaja). Määrärahaa säästyi, koska investointeja ei voitu muista syistä toteuttaa suunnitellusti.

Toimialan investointeihin oli varattu yhteensä 1 891 000 euroa. Määrärahasta käytettiin 1,2 M€. Määrärahaa jäi käyttämättä 0,67 M€.

Elinvoima- ja ympäristölautakunnan alaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2021-30.9.2022 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Perustelut

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Talousyksikkö on koonnut kuntalain mukaisen vuoden 2023 tilinpäätösasiakirjan, joka on esityslistan liitteenä. Kaupungin toteutunut tulos oli 14,5 miljoonaa euroa eli 2,1 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Koko kaupunkikonsernin tulos oli 21,6 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen poistuminen vaikuttaa merkittävästi tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen - poistuneiden sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastuslaitoksen toimintojen suora vaikutus toimintakatteeseen edellisenä vuonna 2022 oli -342 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen vuokratuotot paransivat päättyneen tilikauden toimintakatetta olennaisesti. Yhteensä toimintakate parani 350 miljoonaa euroa edelliseen tilikauteen verrattuna.

Kunnallisveroprosentin leikkauksen ja yhteisövero-osuuksien muutoksen johdosta verotulot yhteensä pienenivät noin 44 prosenttia ja valtionosuudet laskivat lähes 87 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksen myötä. Verotulojen muutosta lievensivät vanhoilla veroperusteilla tehdyt tilitykset aiemmilta vuosilta.

Valtuusto päätti seuraavista talousarviomuutoksista vuoden 2023 aikana:

• Verotuloarvion kasvattaminen parantuneisiin ennusteisiin perustuen 6,3 miljoonaa euroa,
• valtionosuuksien tarkistus lopullisiin päätöksiin perustuen 0,6 miljoonaa euroa,
• rahoitustulojen ja -menojen tarkistus korkotason kasvuun perustuen -3,4 miljoonaa euroa,
• henkilöstömenojen lisäys perustuen kunta-alan palkkasopimuksen perälautatarkasteluun 2,7 miljoonaa euroa,
• vapaa-ajan lautakunnan lisämääräraha 0,45 miljoonaa euroa, sekä
• teknisen toimialan lisämääräraha 0,8 miljoonaa euroa. 

Merkittävimmät talousarvioalitukset saavutettiin elinvoima- ja ympäristötoimialalla (3,4 miljoonaa euroa) sekä konsernipalveluissa (2,9 miljoonaa euroa). Valtuustoon nähden sitovat erät ylittivät talousarvion teknisen toimialan (0,3 miljoonaa euroa), muiden toimialoille kohdistamattomien käyttötalouserien (0,9 miljoonaa euroa) sekä rahoitustulojen ja -menojen (1,3 miljoonaa euroa) osalta. Liikelaitoksista Porin Veden tulos jäi 1,2 miljoonaa talousarviota heikommaksi.

Taseeseen kertynyt ylijäämä on tilikauden 2023 jälkeen yhteensä 49,6 miljoonaa euroa.

Investointimenot olivat 70,4 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet niihin 2,8 miljoonaa euroa (omarahoitusosuus 67,6 miljoonaa euroa). Infrastruktuuri-investointeihin käytettiin 16,8 miljoonaa euroa ja tilainvestointeihin 32,1 miljoonaa euroa. Muut irtaimen omaisuuden investoinnit olivat 3,4 miljoonaa euroa. Liikelaitokset investoivat 5,3 miljoonaa euroa. Lisäksi virallisessa rahoituslaskelmassa esitettyihin investointimenoihin sisältyy perustettuun jätehuoltoyhtiöön tehty pääomasijoitus.

Luovutustuloja omaisuuden myynnistä kirjattiin 11,8 miljoonaa euroa, mistä luovutusvoitot olivat yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Puitesopimuksen mukaisesta osakkeiden myynnistä Pori Energia Oy:lle kirjattiin 7,9 miljoonan euron ja maaomaisuuden myynnistä 1,4 miljoonan euron luovutusvoitot.

Kaupunkikonsernin lainakanta laski 86,4 miljoonalla eurolla 548,9 miljoonaan euroon. Lainakannan muutosta selittää sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminnan siirtyminen hyvinvointialueelle sekä kaupungin toimintatavan muutos konsernitilin käytössä. Lainakannasta 70 % on peruspalvelujen tuottamiseen ja 30 % liiketoimintaan kohdistuvaa velkaa.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2023 tilinpäätöstä kokouksessaan 25.3.2024 § 128. 

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen 2023 ja lähettää sen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle tarkastusta varten.

Kaupunginhallitus esittää tilikauden 14 496 344,39 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa:

1)    Tuloutetaan Porin Veden poistoeroja suunnitelman mukaan 33 333,32 euroa.

2)    Tuloutetaan vahinkorahaston käyttö 202 486,44 euroa.

3)    Rahastoidaan antolainojen korkoja asuntorahastoon −1 827,21 euroa.

4)    Rahastoidaan maksettuja vakuutusmaksuja vahinkorahastoon −32 560,00 euroa.

5)    Siirretään tilikauden ylijäämä 14 697 776,94 euroa oman pääoman yli-/alijäämätilille.

Kaupunginhallitus antaa talous- ja hallintojohtajalle valtuuden tehdä tilinpäätökseen teknisiä korjauksia allekirjoituksen jälkeen, mikäli tilintarkastuksen yhteydessä niihin tulee tarvetta.

Porin kaupungin tilinpäätös 2023 on esityslistan liitteenä.

Tarkastuslautakunta kuuli talous- ja hallintojohtaja Tuomas Hatanpään alustuksen asiasta kokouksessaan 26.3.2024.