Valmistelija
Kirsi Nuorsaari, kirsi.nuorsaari@pori.fi
Perustelut
Kaupunginhallitus on pyytänyt sivistyslautakunnalta lausuntoa valtuustoaloitteeseen “Kiertävä varahenkilöstö paikkaamaan perusopetuksen sijaispulaa". Valtuustoaloitteessa pyydetään selvitystä perusopetuksen henkilöstön poissaolopäivien jakaantumisesta sekä kantaa siihen, että olisiko mahdollista uudistaa sijaisjärjestelyjä muodostamalla perusopetuksen puolelle kiertävä varahenkilöstö. Lausunnossa tarkastellaan ensin opetushenkilöstön poissaoloja ja sen jälkeen tarkastellaan mahdollisuutta rekrytoida kiertäviä varahenkilöitä perusopetukseen.
Perusopetuksen opetushenkilöstön poissaolopäivien jakaantuminen
Perusopetuksessa on hieman vajaa 600 opettajaa, jolloin myös poissaoloja on määrällisesti paljon. Opetushenkilöstön poissaoloja on tarkasteltu muun muassa vertaamalla tammikuun 2022 ja tammikuun 2023 poissaoloja keskenään. Nämä tilastot on kuvattu liitteessä 1. Tammikuu 2022 oli vielä koronapandemian aikaa ja siihen verrattuna opetushenkilöstön poissaolot tammikuussa 2023 ovat vähentyneet 36 prosenttia. Liitteessä on näkyvissä myös tammikuun 2023 osalta opettajien päiväkohtaiset poissaolomäärät. Enimmillään opetushenkilöstöä on ollut tammikuussa 2023 pois 29 opettajaa saman päivän aikana. Määrä on niin suuri, että muutaman kiertävä varahenkilö ei sijaisvajetta pystyisi paikkaamaan. Tammikuussa on 12 päivää, jolloin pois on ollut alle kymmenen opettajaa. Nämä kaikki päivät sijoittuvat joko joululomalle tai viikonloppuihin. Liitteessä 1 on esitetty myös kuvio, jossa on kuvattu poissaolojen määriä kuukausittain. Eniten poissaoloja on talvikuukausina. Tammikuussa poissaoloja on joka vuosi paljon, mutta esimerkiksi vuonna 2022 helmikuussa ja marraskuussa poissaoloja oli vielä enemmän kuin saman vuoden tammikuussa. Eli mikäli tarkasteltavana olisi esimerkiksi vuoden 2022 helmikuu tai marraskuu, olisi päivittäisten poissaolojen määrät suuremmat kuin vuoden 2023 tammikuussa.
Kiertävien varahenkilöiden rekrytointi
Koululla tarvitaan opettajien lyhytaikaisia sijaisia pääasiassa sairastapausten ja esimerkiksi koulutuksiin osallistumisten vuoksi. Äkillisissä sairaustapauksissa sijainen tarvitaan heti samana aamuna kun sairastumisesta on ilmoitettu rehtorille. Opettaja on vastuussa opetusryhmästä ja oppilaita ei voi jättää yksin, minkä vuoksi sijainen tulee rekrytoida viipymättä. Opettajia on perusopetuksessa hieman vajaa 600, joten lyhytaikaisia sijaisia tarvitaan erityisesti flunssakaudella paljon ja tällöin sijaisten saatavuus ei vastaa tarpeita. Lyhytaikaisten sijaisten on myös hankala perehtyä opetettavaan asiaan syvällisesti ja sijaistettava opettaja joutuu laatimaan usein sijaiselleen tuntisuunnitelmat. Sijaisjärjestelyt aiheuttavat näin lisätyötä koulujen henkilökunnalle.
Sijaistarvetta ratkotaan kouluilla monin tavoin. Sijaistarpeen yllättäessä rehtorit yrittävät yleensä ensisijaisesti rekrytoida jo aiemmin sijaisena toimineita henkilöitä omasta “sijaispankistaan" ja hyödyntävät muita omia verkostojaan. Lyhytaikaisissa sijaisuuksissa hyödynnetään myös koulun omia opettajia ja koulunkäyntiohjaajia. Saman koulun opettaja voi toimia sijaisena omien oppituntiensa ulkopuolella. Samoin koulunkäyntiohjaaja voi toimia sijaisena, jolloin hän ottaa omasta toimestaan palkatonta vapaata. Tällaisessa tilanteessa sijaiselle - opettajalle tai ohjaajalle - tehdään viranhoitomääräys, jolloin vastuu opetusryhmästä siirtyy hänelle. Yksittäisten tuntien ollessa kyseessä opettaja voi myös huolehtia toisen opettajan luokasta oman oppituntinsa ohella (OVTES Osio A, 24 §), jolloin hänelle maksetaan palkkio toisen opettajan tunnin hoitamisesta. Tällaisia oto-järjestelyjä ei lähtökohtaisesti käytetä koko päivän sijaisuuksissa. Koulujen on myös mahdollista käyttää Kuntarekryä ja sinne ilmoittautuneita sijaisia, mutta kovin akuuteissa tilanteissa koulut eivät koe Kuntarekryn palvelevan heitä.
On hieno ajatus, että kouluilla olisi aina saatavilla kiertävä sijaisopettaja. Sairastumiset ja sitä myötä suurin osa sijaistarpeista ovat ennakoimattomia ja esimerkiksi flunssakaudet tulevat aina samaan aikaan kaikkiin kouluihin. Kiertävien sijaisopettajien rekrytointi koko vuodeksi, vaikka tarve olisi lähinnä vain flunssakaudeksi, ei ole järkevää resurssien käyttöä. Kiertäviä resurssiopettajia ei voisi myöskään olla niin paljon, ettei sijaisia enää tarvittaisi. Kiertävän sijaisopettajan sijoittamista eri kouluille hankaloittaisi myös se, että sairauspoissaoloista aiheutuvan poissaolojakson kestoa ei tiedetä etukäteen. Myös kiertävälle sijaisopettajalle pitäisi laatia ohjeet sijaistamisen ajaksi, vaikka hän tuntisikin ulkopuolista sijaista hieman paremmin koulun käytänteet ja esimerkiksi omaisi tunnukset erilaisiin järjestelmiin. Aloitteessa myös mainitaan, että muina aikoina kiertävä sijaisopettaja voisi toimia kouluilla apuna muulla tavoin. Lisäkäsistä on varmasti aina apua, mutta kiertävän varahenkilön siirtyminen tästä muusta käytöstä milloin tahansa takaisin sijaiseksi ei kuitenkaan mahdollistaisi tämän lisäresurssin järkevää suunnittelua ja käyttöä.
Ajatus kiertävästä varahenkilöstä saattaa osin syntyä siitä, että kouluilla toimii samanaikais- ja/tai resurssiopettajia, joille ei ole nimetty omaa luokkaa ja jotka siirtyvät opetusryhmästä toiseen. Kiertävistä sijaisopettajista heidät erottaa kuitenkin se, että heidän tehtävänään on toimia samanaikaisopettajana toisen, ryhmästä vastuussa olevan opettajan rinnalla. Samanaikaisopettajia myös käytetään suunnitellusti muun muassa suurten opetusryhmien jakamiseen tai tilanteessa, jossa oppilaat tarvitsevat enemmän tukea oppimiseensa. Samanaikaisopettajalle on laadittu lukujärjestys ja hänen työpanoksensa on otettu huomioon jo koulun opetusryhmiä ja lukujärjestystä suunniteltaessa. Mikäli opettaja toimisi ensisijaisesti sijaisena ja vasta toissijaisesti samanaikaisopettajana, häntä ei voisi suunnitelmallisesti käyttää samanaikaisopettajana.
Kiertävien sijaisopettajien rekrytointiin liittyy myös palkanmaksuun ja virkamääräyksiin liittyviä haasteita. Sijaiselle maksettava palkka määräytyy tehtävään sisältyvän opetusvelvollisuuden, sen edellyttämän kelpoisuuden ja sijaisena toimivan kelpoisuuden perusteella. Opettajan palkka on sidottu muun muassa opetettavaan aineeseen tai siihen, onko kyseessä luokan- tai erityisopetus. Eri opettajilla ja eri oppiaineissa on erilaiset opetusvelvollisuudet, mikä vaikuttaa siihen, milloin kyse on ylitunneista ja milloin opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneista. Esimerkiksi luokanopettajien opetusvelvollisuus on 24 tuntia, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalla 18 tuntia, matematiikan opettajalle 21 tuntia ja historian opettajalla 23 tuntia. Eri opettajilla on myös erilaiset kelpoisuusvaatimukset. Yläkoulussa jokaisessa oppiaineessa on omat kelpoisuusvaatimuksensa. Kiertävän sijaisopettajan palkka määräytyisi siis aina sen mukaan, mitä hän milloinkin opettaa ja jokaisesta sijaistamisesta täytyisi tehdä uusi viranhoitomääräys ja laskea tehtävänmukainen palkka aivan samoin kuin ulkopuolisen sijaisen kohdalla. Opettajien palvelussuhteisiin liittyvistä asioista määrätään tarkemmin Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa 2022 - 2025, OVTES:ssä. Opetuksessa käytetään myös kiertäviä opettajia esimerkiksi harvinaisemmissa katsomusaineissa, mutta tällöin kyseessä on samaa oppiainetta opettava opettaja, jolloin hänen palkkansa, tuntimääränsä ja kelpoisuutensa määritellään sen mukaan ja se pysyy samana koulujen kiertämisestä huolimatta.
Opetusyksikkö jakaa kouluille vuosittain tuntikehyksen, jonka koulut jakavat yleisopetukseen, erityisopetukseen, opetuksen jakotunteihin, tukiopetukseen, erilaisiin erityistehtäviin ja kerhotunteihin. Kiertävät sijaisopettajat resursoitaisiin tästä samasta tuntikehyksestä eikä heidän työskentelyään voisi etukäteen kohdentaa mihinkään yksittäiseen toimintaan. Tämä tarkoittaisi koulujen kannalta aiempaa suurempia opetusryhmiä ja toisaalta myös nykyisille opettajille vähemmän tunteja, kun osa tuntikehyksestä käytettäisiin kiertäviin sijaisopettajiin. On vaikea nähdä tilannetta, jossa opetusresurssin käyttö olisi tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa ennemmin kiertävään sijaisopettajaan, jonka käyttöä ei voi etukäteen suunnitella kuin esimerkiksi samanaikaisopettajaan, joka voidaan sijoittaa tietyn opetusryhmän tai oppilaiden tueksi ja hän pystyy osallistumaan myös opetuksen suunnitteluun. Oma haasteensa olisi myös kiertävien sijaisopettajien saatavuus ja pysyvyys.
Sijaistarpeen ollessa suurimmillaan sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen työllistävät koulun henkilökuntaa. Esimerkiksi koronapandemian aikana saattoi pahimmillaan olla liki kolmannes yksittäisen koulun opettajista sairaana samaan aikaan ja pois opetustyöstä. Edelleen sairauspoissaoloja on paljon. Tällä hetkellä sekä koronaan että muihin tartuntatauteihin sairastuessa noudatetaan jo kuitenkin tavanomaisia sairauspoissaolokäytäntöjä. Tämän voisi ajatella jollain aikavälillä vähentää opettajien poissaoloja ja sijaisten tarvetta. Edellä mainituista syistä opetusyksikkö ei pidä tällä hetkellä kiertävän varahenkilöstön rekrytointia järkevänä toimenpiteenä. Valtuustoaloitetta ja siihen annettua lausuntoa on käsitelty myös opetuksen johtoryhmässä.
Liitteet / oheismateriaali:
Liite 1 Perusopetuksen opetushenkilöstön poissaolopäivien tarkastelua
Ehdotus
Esittelijä
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon valtuustoaloitteeseen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.