Valmistelija
Jyri Leppäkoski, jyri.leppakoski@satapelastus.fi
Perustelut
Porin kaupunki on tehnyt hallintovalituksen aluehallintoviraston päätöksestä (LSAVI/5543/2021). Pelastuslain (379/2011) nojalla tehdyn hallintopäätöksen muutoksenhakuun sovelletaan pelastuslain 104 §:ää. Pykälän 2 momentin mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) siltä osin kuin pelastuslaissa ei toisin säädetä. Pelastuslain 104 §:n 3 momentin mukaan hallintopäätöstä on noudatettava heti muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Valituksen mukaan aluehallintoviraston päätös voidaan kyseenalaistaa lainsäädännöllisen perustan puutteen vuoksi, toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa olevan mahdollisuuden vähäisempien voimavarojen hälyttämisestä soveltamisella sekä toimintavalmiuden suunnitteluohjeen sisällöllisellä pätemättömyydellä.
Pelastuslaitos on jatkanut asian valmistelua selvittäen korjausmääräyksen kohteena olevien Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Meri-Porin ja Ulvilan päivystävien paloasemien hälytystehtävien määrää ja luonnetta sekä vaihtoehtoja korjausmääräyksen toteuttamiseen.
Pelastuslaitoksen selvitysten keskeiset tulokset on esitetty liitteessä. Selvitysten perusta on aluehallintoviraston aineistosta poiketen rajattu kolmeen viime vuoteen eli vuosiin 2019 - 2021 koska hätäkeskuksen tietojärjestelmämuutoksista johtuen vain näiltä vuosilta on saatavissa yksiselitteistä ja vertailukelpoista tietoa kiireellisistä tehtävistä ja niihin hälytetyistä voimavaroista. Selvitysten perusteella todellinen tehtäviin perustuva tarve korjausmääräyksen toteuttamiseen on vähäinen, muutamia tehtäviä vuodessa paloasemaa kohti. Korjausmääräyksen toteuttaminen kuitenkin edellyttää joko merkittävää päätoimisen henkilöstön kasvattamista tai sopimuspalokuntien turhaksi katsottavaa hälyttämistä kymmeniä kertoja vuodessa.
Päätoimisen henkilöstön kasvattaminen nostaa pelastuslaitoksen kustannuksia enimmillään noin 10 %, lisäksi keino on epävarma palomies-ensihoitajien huutavan työvoimapulan vuoksi. Edelleen on huomattava, että lisättävä henkilöstö kasvattaa valmiudessa olevaan henkilöstöä rajallisesti. Sopimuspalokuntien hälyttämisen mielekkyyttä voitaisiin kasvattaa ottamalla käyttöön rajoitettu hälytysvahvuus ja mahdollisesti nykyistä kevyemmät yksiköt ajoajan lyhentämiseksi, nämä keinot eivät kuitenkaan kokonaan poista odotettavissa olevia turhien hälytysten ongelmaa.
Pelastuslaitos pitää selvänä, että korjausmääräyksen toteutusta ja muuta kokonaisuutta tulee seurata ja siitä tulee raportoida säännöllisesti.
Asian käsittelyn yhteydessä ei voi välttyä linkittämästä tätä kuntajohtajien aloitteesta toteutettuun pelastuslaitoksen ulkoisen selvityksen käsittelyprosessiin. Prosessi tähtäsi pelastuslaitoksen toiminnan sopeuttamiseen nähtävissä olevaan pelastuslaitoksen rahoituskehykseen, joka on noin 10 % nykyistä pienempi. Prosessi keskeytettiin alle vuosi sitten sen kokemien vastoinkäymisten vuoksi.
Aluehallintoviraston korjausmääräystä koskevien selvitysten tekoon on osallistunut useita pelastuslaitoksen asiantuntijoita ja ensisijaiset korjausvaihtoehdot on valittu laitoksen johtoryhmässä. Asiaa on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa ja käsittelyä on tarkoitus jatkaa myös johtokunnan kokouksen jälkeen.
Ehdotus
Esittelijä
Pekka Tähtinen, pelastusjohtaja, pekka.tahtinen@satapelastus.fi
Korjausmääräyksen toteuttamiseen on joitakin vaihtoehtoja, jotka paloasemakohtaisesti hieman poikkeavat tosistaan. Tarkastelussa huomioon keskeisesti otettavia ovat mm. tehtävien edellyttämä todellinen tarve, kustannukset ja saatava hyöty, toteutuksen realistisuus ja mahdolliset haittatekijät.
Esitän, että ensisijainen vaihtoehto Harjavallan paloasemalla on päivystävän henkilöstön kasvattaminen 1+3:een ja tämä perustuu korjausmääräyksen lisäksi Harjavallan riskiympäristöön, keskeiseen maantieteelliseen sijaintiin sekä sopimuspalokunnan nykyvalmiuteen. Huittisten paloasemalla ensisijainen vaihtoehto on sopimuspalokunnan hälyttäminen, perusteet tälle ovat kustannukset, alan työvoimapula ja sopimuspalokunnan nykyvalmius. Kankaanpään paloaseman ensisijainen vaihtoehto on asemalla olevan päivystävän palomestarin hälyttäminen myös pelastusryhmän tehtäviin, perusteet tälle ovat olemassa olevan resurssin hyödyntäminen, kustannukset, alan työvoimapula ja sopimuspalokunnan nykyvalmius. Meri-Porin paloaseman ensisijainen vaihtoehto on sopimuspalokunnan hälyttäminen, perusteet tähän ovat kustannukset, alan työvoimapula ja sopimuspalokunnan nykyvalmius. Ulvilan paloasemalla ensisijainen vaihtoehto on hälyttää lähin tarkoituksenmukainen yksikkö, joka tarkoittaa merkittävältä osin Kanta-Porin paloaseman päivystävää yksikköä ja osin sopimuspalokuntaa, peruste näille ovat olemassa olevan resurssin hyödyntäminen, kustannukset, alan työvoimapula ja sopimuspalokunnan nykyvalmius. Näiden toimenpiteiden kokonaiskustannukset voidaan arvioida olevan luokkaa +600 000 € vuositasolla.
Johtokunta linjaa vaihtoehdot, joiden mukaan pelastuslaitos valmistelee palvelutason muutosesityksen johtokunnan seuraavaan kokoukseen, jonka jälkeen esitys lähetetään hallintosäännön mukaisesti lausuttavaksi kuntiin.
Päätös
Johtokunta päätti äänestyspäätöksellä 6-3, että palvelutasopäätöksen muutoksen valmistelua jatketaan Jukka Heinosen kokouksessa tekemän muutosesityksen mukaisesti.
Kokouskäsittely
Ennen keskustelun alkua vs. aluepalopäällikkö Juuso Suonpää ja palomestari Tomi Anttila esittelivät johtokunnalle korjausmääräyksen toteuttamisvaihtoehtoja ja vaihtoehtojen taustalla olevaa tietoaineistoa.
Johtokunnan jäsenille on ennen kokousta toimitettu Porin palohenkilöstö SPAL ry:n kannanotto sekä Julkisten alojen unioni (JAU) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) yhteinen lausunto korjausmääräyksen toimenpide-ehtotuksiin liittyen.
Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä Jukka Heinonen esitti Petri Ylikosken ja Seija Johanssonin kannattamana, että:
- Harjavallan osalta päätetään pohjaesityksen (vaihtoehto A) mukaan.
- Huittisten osalta ensisijainen korjausvaihtoehto on A
- Kankaanpään osalta ensisijainen korjausvaihtoehto on A ja toissijainen korjausvaihtoehto on C
- Meri-Porin osalta ensisijainen korjausvaihtoehto on A ja toissijainen korjausvaihtoehto on B siten, että tehtäviin hälytetään lisäyksikkönä Kanta-Porin päivystävä yksikkö
- Ulvilan osalta ensisijainen korjausvaihtoehto on A ja toissijainen korjausvaihtoehto on B siten, että tehtäviin hälytetään lisäyksikkönä Kanta-Porin päivystävä yksikkö
Marvin Peasly esitti Kimmo Hirvelän ja Birgitta Kausen kannattamana, että Huittisten ja Kankaanpään osalta korjausvaihtoehtona on A ja muuten päätetään pohjaesityksen mukaisesti.
Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, niin oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen:
Jukka Heinosen muutosesitys – JAA
Marvin Peaslyn muutosesitys – EI.
Äänestyksessä annettiin viisi (5) JAA ääntä ja neljä (4) EI ääntä.
Puheenjohtaja teki toisen äänestysesityksen, jossa vastakkain olivat pelastusjohtajan päätösesitys ja Jukka Heinosen muutosesitys:
Esittelijän päätösesitys – JAA
Jukka Heinosen muutosesitys – EI.
Äänestyksessä annettin kolme (3) JAA ääntä ja kuusi (6) EI ääntä. Jukka Heinosen muutosesitys muodostui johtokunnan päätökseksi.