Satakunnan työllisyysalueen jaosto, kokous 12.3.2026

Perustelut

Vuosi 2025 oli Satakunnan työllisyysalueelle toiminnan käynnistymisen vuosi ja henkilöstölle myös merkittävien muutosten vuosi. Työllisyysalueen toiminta käynnistyi 1.1.2025, jolloin henkilöstö siirtyi valtion palveluksesta Porin kaupungin palvelukseen liikkeenluovutuksella. Vuoden aikana toteutettiin laajoja hallinnollisia muutoksia, kuten siirtyminen kunnallisen työehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään ja tasopalkkamalliin. Muutokset haastoivat henkilöstön työhyvinvointia mutta olivat välttämättömiä, liikkeenluovutukseen liittyviä toimenpiteitä.  

Työllisyysalueella on kiinteät toimipisteet Porissa Porin Leijonassa (Yrjönkatu 6) ja Palojoenkulmassa (Yrjönkatu 23) sekä Harjavallassa (Myllykatu 10) ja Kankaanpäässä (Keskuskatu 42). Muissa kunnissa palvelua tarjotaan asiointipisteen kautta sovitusti. Palveluiden järjestäminen jokaisessa kunnassa on päässyt hyvään alkuun mutta kehittämistä toimintamalleissa ja kuntayhteistyössä on edelleen. Työllisyysalueen operatiivisen toiminnan taustalla ovat toimintaa toimielintasolla johtava työllisyysalueen 25-jäseninen jaosto sekä työllisyysalueen strategiset painopisteet ja valtakunnalliset tavoitteet. 

Vuoden aikana työllisyysalueella otettiin käyttöön useita uusia toimintamalleja, joilla pyrittiin sujuvoittamaan asiakasohjausta ja parantamaan palvelujen vaikuttavuutta. Organisaatio ja palvelumalli erosi TE-toimiston aiemmasta ja henkilöstön sekä heidän vastuulleen kuuluvien asiakasryhmien jakautuminen kahteen toimintayksikköön aiheutti alkuvuodesta monenlaista prosessien hiomista. Toimintayksiköistä toinen keskittyy elinkeino- ja työnvälityspalveluihin ja toinen monialaisiin palveluihin. Uusien työnhakija-asiakkaiden ohjauksesta sekä pidempään työnhakijana olleiden asiakkaiden siirtymisestä sovittiin toimintayksiköiden ja tiimien välillä. Elinkeino- ja työnvälityspalveluissa otettiin käyttöön toimialoihin perustuva asiakasjakomalli, jonka tavoitteena on vahvistaa asiantuntijoiden työmarkkinatuntemusta ja työnantajayhteistyötä. Alku- sekä työnvälityspalveluiden asiakasprosessien kehittämistyössä pyrittiin saamaan työnhakija-asiakkuuteen vahva alku ja työttömyysjaksojen pitkittymisen vähentäminen. Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluihin määriteltiin uusi koulutus- ja uraohjauksen asiantuntijan tehtävä, jonka arvioidaan lisäävän palvelutasoa asiakkaiden osaamisen kehittämisen palveluissa. 

Yritys- ja koulutuspalveluiden tiimi teki aktiivista työnantajien kontaktointia. Omistajamuutoksien ja uusien tilausten myötä voimakkaaseen kasvuun lähtenyt meriteollisuus haastaa työllisyysaluetta osaajien löytämisessä, mutta toistaiseksi metallialalle ja alan koulutuksiin on löydetty henkilöitä. Metallialalla on muutenkin osaajatarve kasvamassa, mihin vastataan koulutusohjelmilla alueen ammattioppilaitosten kanssa. Tiimissä käynnistettiin kasvu- ja osaamistarvekartoitusten yhteistyöpilotti elinkeinoyhtiö Prizztechin kanssa. Tavoite on löytää kasvuhaluisia yrityksiä ja tukea niiden kasvutoimenpiteitä, mitkä toteutuessaan johtavat uusien työpaikkojen syntymiseen. 

Monialaisissa palveluissa korostui yhteistyö mm. hyvinvointialueen sekä Kelan kanssa. Satakunnan työllisyysalue, Satakunnan hyvinvointialue ja Kela solmivat lakisääteisen sopimuksen työllistymisen monialaisesta edistämisestä (TYM-sopimus) ja sopivat asiakasohjauksen toimintamalleista sekä TYM-käsikirjan laatimisesta vuodelle 2026. Lisäksi solmittiin nuorten matalan kynnyksen palveluja koskeva sopimus, hyvinvointialueen, Kelan, työllisyysalueen kuntien ja toisen asteen oppilaitosten välille ja otettiin käyttöön ns. Nopsa-etäkonsultaatio. Kotoutumistiimin asiakasvastuuta laajennettiin koskemaan myös kotoutumisajan päättäneitä maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka tarvitsevat asioinnissaan tulkkauspalveluja ja näin vahvistetaan maahanmuuttaja-asiakkaiden saaman palvelun laadukkuutta.  

Työllisyysalueen asiantuntijat tekivät laajasti yhteistyötä myös kuntien elinkeino- ja työllisyystoimijoiden, oppilaitosten, yrittäjien ja palveluntuottajien, Porin Ohjaamon ja kuntien nuorten matalan kynnyksen palveluiden, kuntien kansainvälistymispalveluiden sekä työllisyyttä edistävien järjestöjen ja hankkeiden kanssa. Edellä mainitut toimijat muodostavat alueelle työllisyyttä ja elinvoimaa tukevan ekosysteemin, jossa jokaisella toimijalla on oma tärkeä roolinsa.  

Vuonna 2025 työllisyysalueella käynnistettiin useita kehittämispilotteja. Yritysten kasvua tukevan toimintamallin kehittäminen aloitettiin yhdessä Prizztech Oy:n kanssa osana kasvupalvelutoimintaa. Työllisyysalueella pilotoitiin myös Luotettava työntekijä -palvelua työnhakijoiden työllistymisen tueksi osana alueellista työllisyysekosysteemiä. Luotettava työntekijä oli Vastuu Groupilta hankittu digitaalinen palvelualusta, jossa työnhakijat pystyivät yhdistämään eri työnhakusivustoja ja helpottamaan työnhakuaan. Pilotti päättyy helmikuussa 2026, eikä sille ole toistaiseksi suunniteltu jatkoa. Lisäksi kokeiltiin työnhakija-asiakkaiden osaamistarpeiden ennakointia tekoälyn ja työnantajadatan avulla, mutta kokeilu ei vielä tuottanut käytännön toiminnan kannalta laajasti hyödynnettäviä tuloksia. Pakolaisten kuntiin ohjaamiseen liittyvää työhönvalmentajamallin kehittämiseen haettiin valtion erityisavustusta ja toimintaa pääsee käyntiin vuonna 2026. Työllisyysalue osallistui useaan ESR-hankehakuun syksyllä 2025 mutta rahoituspäätöksiä ei tullut vielä vuoden 2025 aikana. 

Työllisyysalue selvitti ja arvioi mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia taloudellisia tukimalleja työllistämisen tueksi. Toimintavuoden aikana löydettiin ja rakennettiin mallit, joilla yritystä tai yhteisöä voidaan kannustaa työllistämään työttömän henkilön vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Uudet tukimuodot palvelevat koko työllisyysalueen tarpeita. Myönnettävä tuki tulee olemaan yritykselle kokonaisuudessaan de minimis- tukea. Tukien pilotointi käynnistetään heti kun tarvittavat hallinnolliset päätökset ja prosessi eri vaiheineen saadaan tehtyä. Tavoitteena on tehokas ja vaikuttava, työllisyyttä lisäävä ja tukeva malli. Omien tukimallien ohella työllisyysalue ottaa alkuvuonna 2026 käyttöön valtion rahoittaman nuorten työllistymissetelin. Suunniteltu avustussumma oli 688 000 euroa. 

Tilastoseuranta 

Satakunnan työllisyysalueella koostetaan kuukausittain tilastoraporttia sisäisen seurannan ja tiedolla johtamisen tueksi. Lisäksi neljännesvuosittain koostetaan jokaiselle jäsenkunnalle kyseistä kuntaa koskeva lyhyempi tilastokatsaus. Kuntakohtaiset tilastokatsaukset toimitetaan kuntien yhteyshenkilöille sekä esitellään kuntajohdosta koostuvassa operatiivisessa ohjausryhmässä. Koko aluetta koskevat tilastokatsaukset esitellään myös työllisyysjaoston kokouksissa.   

Tilastokatsauksessa hyödynnetään TEM:n alaisen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n ylläpitämää laajaa tilastopakettia sekä Satakunnan ELY-keskuksen tuottamaa kuukausittaista työllisyyskatsausta. Osa seurattavista asioista on sellaisia, että niissä tarvitaan työllisyysalueen omaa ns. manuaalista seurantaa kuten asiointipisteiden käyntien seuranta tai käyttöjärjestelmistä saatavaa raportointia kuten puhelinpalvelun seuranta. Työllisyysalue aloitti loppuvuonna 2025 kehittämispilotin Netum oy:n kanssa, jotta pystyttäisiin hyödyntämään KEHA-keskuksen tuottamia ns. raakadatapaketteja, joiden käsittelemiseen ei Porin kaupungilla aiemmin ollut mahdollisuutta. Netum oy tuottaa työllisyysalueelle tilastoraportteja, jotka syventävät mm. virkailijakohtaisen työn seurattavuutta ja vähentävät manuaalista tilastojen koostamista.   

Oman, sisäisen seurannan lisäksi työllisyysalueen seuraa ja arvioi työ- ja elinkeinoministeriö ja tilastoja tuottaa ministeriön alainen KEHA-keskus. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) säädetään, että työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus käyvät säännöllisesti alueelliset työllisyyden edistämisen yhteistyö- ja seurantakeskustelut työvoimaviranomaisten kanssa. Keskustelut perustuvat työllisyyttä ja työvoimapalveluja koskeviin seuranta- ja analyysitietoihin. Satakunnan työllisyysalueen ensimmäinen yhteistyö- ja seurantakeskustelu käytiin Satakunnan ELY-keskuksen kutsumana Porissa 30.10.2025. Tilaisuudessa KEHA-keskuksen tutkija esitteli Satakunnan työllisyysalueen toiminnan arviointiraportin ajalta 1.1.-30.6.2025. Raportti on esitelty työllisyysjaostolle 10.12.2025. Vuoden 2025 kattavaa arviointiraporttia ei ole vielä työllisyysalueelle toimitettu.  

Vuonna 2025 työttömyystilanne työllisyysalueella oli vaikea kuten koko Suomessa. Työllisyysalueen aloittaessa tammikuussa 2025 oli Satakunnan työllisyysalueen työttömyysprosentti 13,2%. Se tarkoitti, että 61 436 henkilön työvoimasta työttömänä työnhakijana oli 8109 henkilöä. Keskimäärin vuoden aikana työttömyysprosentti koko työllisyysalueella oli 12,6%, joka on noin yhden prosenttiyksikön isompi kuin vuonna 2024. Koko tarkastelujakson ajan korkein työttömyysprosentti on ollut Porissa (noin 14 %) ja alhaisin Karviassa (noin 7 %). Pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, oli koko alueella noin 2600 henkilöä. Alle 30-vuotiaita oli noin 1800 henkilöä ja ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita noin 700 henkilöä. Työttömyyslukujen taustalla on haastava työmarkkinatilanne sekä ammattiosaamisen ja alueellisen kohtaannon haasteet, sekä erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta työkyvyn haasteet. Työttömyyslukujen nousuun on vaikuttanut myös tilastointimuutokset ja esim. palkkatuelle työllistämisen väheneminen. Kohtaannon haaste näkyy mm. siinä, että korkean työttömyyden aikana alueella lisääntyi työvoimapula metalli- ja teknologiateollisuudessa.   

Työllisyysalueen palveluiden ja oman toiminnan osalta voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä vuoden 2025 tekemiseen. Työllisyysalue onnistui hoitamaan lakisääteiset tapaamiset asiakkaiden kanssa valtakunnallista keskiarvoa nopeammassa ajassa. Samoin lakisääteisiä suunnitelmia pystyttiin tekemään asiakkaiden kanssa valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Myös asiakastyytyväisyys oli valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Kunnille ja työvoimaviranomaiselle uutena tullutta etuuksien maksatustehtävää pystyttiin myös toteuttamaan merkittävästi nopeammassa aikataulussa kuin valtakunnallisesti oli tehty ennen vuotta 2025.  

Työllisyysalueen kaikkien kuntien työnhakija-asiakkaiden keskimääräinen aktivointiaste oli vuonna 2024 28,2 %:a ja vuonna 2025 se oli enää 21,1 %:a. Hyvinvointialueuudistuksen (2023) myötä merkittävästi vähentynyt kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä vaikuttaa aktivointiasteeseen. Aktivointiasteeseen lasketaan kaikki työllistymistä edistävät palvelut ja aktivoimalla työnhakijoita kunnat pystyivät aiemmin vaikuttamaan kunnan työmarkkinatuen maksuosuuteen eli ns. sakkomaksuihin. Rahoitusmalli muuttui v. 2025 alusta ja sen myötä ns. sakkomaksuilta nosti pois vain työllistyminen tai työnhaun päättäminen.  Aktivointiasteen laskuun on vaikuttanut myös palkkatukilainsäädännön muutos. Vuonna 2025 ei tehty uusia palkkatukipäätöksiä, koska palkkatuella työllistäminen ei ole kunnalle lakisääteisesti enää mahdollista ja tuen myöntäminen muille toimijoillekin on taloudellisesti kannattamatonta kunnan näkökulmasta. Satakunnan työllisyysalue ei edellä mainituista syistä ohjannut määrärahaa palkkatukityöllistämiseen, vaan on lähtenyt kehittämään uusia työllistämisen tukimalleja ja ne saadaan käyttöön v. 2026 aikana. 

Tarkemmat työllisyysalueen toimintaa ja sen vaikuttavuutta koskevat tilastot esitellään kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Satakunnan työllisyysalueen jaosto päättää merkitä asian tiedoksi.