Sivistyslautakunta, kokous 13.12.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 293 Koulujen lukuvuosisuunnitelmat 2022-2023

PRIDno-2022-5344

Valmistelija

  • Kirsi Nuorsaari, kirsi.nuorsaari@pori.fi

Perustelut

Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin ja lukioasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulun ulkopuolisesta opetuksesta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Peruskoulut ja lukiot ovat laatineet omat lukuvuosisuunnitelmansa koulukohtaisten opetussuunnitelmien ja sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella osaksi koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa. 

Koulujen lukuvuosisuunnitelma sisältää:

  • Keskeisiä koulun toimintaan liittyviä tilastoja, joista on tehty yhteenvedot seuraaviin liitteisiin 1-4: 
    • Liite 1 Tunti- ja erityistehtäväkehys
    • Liite 2 Perusopetus: Kuluvan lukuvuoden tilastoja 2022 -2023
    • Liite 3 Lukio: Kuluvan lukuvuoden tilastoja 2022 -2023
    • Liite 4 Perusopetus ja lukio: Edellisen lukuvuoden tilastoja 2021-2022
  • Kuvauksen koulun toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä
    • Yhteenveto opetussuunnitelman liitteistä (liite 5) 
    • Muut oheismateriaalina
  • Koulujen toimintakalenterin (liite 6)
  • Kuvauksen koulun kehittämisprojekteista ja kv-toiminnasta (sisältyy Koulujen lukuvuosisuunnitelmat -oheismateriaaliin)
  • Edellisen lukuvuoden arvioinnin (sisältyy Koulujen lukuvuosisuunnitelmat -oheismateriaaliin)
  • Erityistehtävien jaon (sisältyy Koulujen lukuvuosisuunnitelmat -oheismateriaaliin)
  • Erityisopetuksen tuntien jakautumisen (sisältyy Koulujen lukuvuosisuunnitelmat -oheismateriaaliin)
  • Koulujen kerhotunnit (sisältyy Koulujen lukuvuosisuunnitelmat -oheismateriaaliin)
  • Koulujen tavoitekortit lukuvuodelle 2022-2023 (sisältyy Koulujen lukuvuosisuunnitelmat -oheismateriaaliin)

Lukuvuosisuunnitelmat on laadittu Wilmassa ja ne ovat siellä osin myös huoltajien luettavissa. Lisäksi koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat sivistyslautakunnan käsittelyä ja hyväksymistä varten tämän päätösehdotuksen oheismateriaalina. Myös koulujen toimintakalenterit ovat tämän päätösehdotuksen liitteenä. Koulujen keskeisistä tilastoista ja opetussuunnitelman liitteistä on tehty yhteenvetotaulukoita, jotka ovat esityksen liitteenä. Koulut raportoivat lukuvuosisuunnitelman yhteydessä myös siitä, onko koululla ajan tasalla oleva opetussuunnitelma sekä sen liitteenä olevat muut suunnitelmat. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://peda.net/id/f3d4843c6 ja muut suunnitelmat löytyvät kouluilta. Alla on mainittu suunnitelmat, jotka peruskouluilla ja lukioissa tulee olla: 

  • Koulun opetussuunnitelma 
  • Koulun järjestyssäännöt 
  • Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
  • Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma
  • Palo- ja pelastussuunnitelma
  • Opettajille laadittu YS-ajankäyttösuunnitelma
  • Omavalvontasuunnitelma

Koulujen toimintakalenterit lukuvuodelle 2022–2023 

Koulujen toimintakalenterit sisältyvät lukuvuosisuunnitelmiin. Sivistyslautakunta hyväksyy toimintakalenterit. Koulujen toimintakalenteri on laadittu koko vuodelle helpottamaan koulutyön ajoitusta ja edistämään toiminnan suunnitelmallisuutta. 

Yhteenveto lukuvuosisuunnitelmien tilastoista lukuvuonna 2022–2023 

Peruskoulujen ja lukion lukuvuosisuunnitelmien perustiedoista on laadittu liitteenä olevat yhteenvedot tunti- ja erityistehtäkehyksen käytöstä sekä erilaisista koulutyötä kuvaavista tilastoista.  

Perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut 109 oppilaalla viime lukuvuodesta. Kokonaisoppilasmäärä on 20.9.2022 oppilastilaston mukaan 7 222. Yleisopetuksen koulujen oppilasmäärä on laskenut  viime lukuvuodesta 75 oppilaalla ja myös erityiskoulujen oppilasmäärä on laskenut 75 oppilaalla. Erityistä tukea saavien oppilaiden kokonaismäärä on tasan 800 oppilasta. Erityisen tuen oppilaiden määrä on laskenut viime lukuvuodesta 33 oppilaalla. Erityistä tukea saavista oppilaista erityiskouluissa opiskele 348 oppilasta, yleisopetuksen koulujen pienryhmissä 337 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 115 oppilasta. Lisäksi erityiskouluissa opiskelee seitsemän esiopetusoppilasta, joita ei lasketa perusopetuksen oppilasmäärään. Erityisen tuen pienryhmien oppilasmäärä on kasvanut, mutta erityiskoulujen oppilasmäärä sekä yleisopetuksen luokissa integroituna opiskelevien oppilaiden määrä on laskenut. Varsinkin muutokset erityiskoulujen ja pienryhmien oppilasmäärissä tukevat valtakunnallista linjausta, jonka mukaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki ensisijaisesti omassa lähikoulussaan. Päivälukioiden opiskelijamäärä on noussut viime lukuvuodesta 11 opiskelijalla 1 252 opiskelijaan. 

Tunti- ja erityistehtäväkehyksen avulla tapahtuvaa resurssin jakoa on viime vuosina muutettu vastaamaan paremmin koulukohtaisia ja alueellisia tarpeita. Tuntikehys jaetaan kouluille keväällä ennen tulevaa lukuvuotta. Kaikkea tuntikehystä ei oteta heti syksyllä käyttöön vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin voidaan reagoida. Keväällä 2022 peruskouluille on jaettu tuntikehystä yhteensä 13 089 tuntia, joka on kolme tuntia vähemmän kuin viime keväänä. Keväällä jaetusta kehyksestä yleisopetuksen kouluihin jaettiin 11 768 tuntia, josta erityisopetukseen tulee käyttää vähintään 1 355 tuntia, joka on 31 tuntia enemmän kuin vuosi sitten. Resurssista suoraan erityiskouluihin kohdennettiin 1 321 tuntia, joka puolestaan on 19 tuntia vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka suoraan erityiskouluihin jaettu tuntimäärä pieneni, erityisopetukseen jaettu kokonaistuntimäärä oli 22 tuntia suurempi kuin vuosi sitten. Porin lukiolle ja aikuislukiolle jaettiin yhteistä resurssia saman verran kuin vuosi sitten eli 1 810 tuntia. Kaiken kaikkiaan perus- ja lukiokoulutukseen on jaettu 14 899 tuntia, joka on kolme tuntia vähemmän kuin vuosi sitten. Koska oppilasmäärä on laskenut, tuntikehyksen määrä oppilasta kohden on kasvanut viime lukuvuoteen verrattuna.

Koulut jakavat syksyllä heille keväällä myönnetyn tuntikehyksen yleisopetukseen, erityisopetukseen, opetuksen jakotunteihin, tukiopetukseen, erilaisiin erityistehtäviin ja kerhotunteihin. Liitteenä olevassa tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukossa on nähtävissä, miten peruskoulut ja lukiot ovat resurssinsa jakaneet. Tällä jaolla oppilaskohtainen tuntikerroin on laskenut alakouluissa ja noussut ylä-, yhtenäis- ja erityiskouluissa. Peruskouluille keväällä jaetusta tuntikehyksestä osoitettiin 2 676 tuntia suoraan erityisopetukseen (erityiskouluihin, pienryhmiin ja muuhun erityisopetukseen), mutta koulut voivat käyttää siihen myös muuta tuntikehystä. Kun tarkastellaan, miten koulut ovat syksyllä 2022 resurssinsa jakaneet, erityisopetukseen kohdennetaan peruskouluissa yhteensä 3 227 tuntia, joka on 133 tuntia enemmän kuin viime vuonna ja noin 25 prosenttia käytetyistä tunneista. 

Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi tuntikehystä on perusopetuksessa käytetty yleisopetuksen suurten ryhmien jakamiseen yhteensä 246 tuntia, joka on kolme tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Osa tästä Porin kaupungille myönnettävästä niin sanotusta ryhmärahasta kohdennetaan koulunkäyntiohjaajaresurssiin, mikä ei näy liitteenä olevasta tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukosta. Ryhmärahasta on rekrytoitu tänä lukuvuonna 19 koulunkäyntiohjaajaa. Näistä kuusi työskentelee kiertävinä ohjaajina tukien oppilaita, joilla on akuutti ohjaajan tarve tai jotka esimerkiksi tarvitsevat tukea siirtyessään erityiskoulusta tai pienryhmästä yleisopetuksen luokkaan. Lisäksi toisella hankerahalla on rekrytoitu kiertävä koulunkäyntiohjaaja monikielisten oppilaiden tueksi. Erityiskouluihin ryhmärahaa ei opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaan saa kohdentaa. Viime lukuvuoden tapaan myös tänä lukuvuonna kaikkien peruskoulujen - myös erityiskoulujen - ja lukioiden käytössä on valtion erityisavustusta koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen. Perusopetuksessa tämä käytetään muun muassa tukiopetukseen, erityis- ja samanaikaisopetukseen sekä koulunkäyntiohjaajaresurssiin. Lukiokoulutuksessa avustuksen avulla voidaan vähentää kurssien opiskelijamäärää, lisätä yhteisopettajuutta, tuki- ja erityisopetusta sekä perustaa kertaavia ryhmiä. Tuntikehyksen ja edellä mainittujen avustusten lisäksi kouluilla on käytettävissä myös monia muita hankerahoituksia, joita voidaan käyttää opetuksen ja muun toiminnan resurssointiin, opetuksen ja koulun muun toiminnan kehittämiseen, erilaisiin hankintoihin ja opettajien koulutukseen. 

Lukuvuosittain tarkastellaan koulumuodoittain opetusryhmien laskennallista kokoa (oppilaita/perusluokka) sekä sitä, kuinka monta oppilasta on opetustuntia kohden. Ensimmäinen luku antaa osviittaa koulun koosta, mutta ei kerro tarkkaa tietoa siitä, minkä kokoisessa ryhmässä oppilaat opiskelevat. Jälkimmäinen luku ottaa huomioon sen, miten kouluille jaettu tuntimäärä vaikuttaa opetusryhmien kokoon. Opetusryhmien laskennallinen koko on laskenut ala-, erityis- ja yhtenäiskouluissa ja noussut hieman yläkouluissa. Oppilaiden määrä opetustuntia kohden on pysynyt saman erityis- ja yläkoulussa, laskenut yhtenäiskouluissa ja noussut alakouluissa. Oppilasryhmien minimi- ja maksimikoko vaihtelevat kouluittain. Yhdessä koulussa on 30 oppilaan ryhmä ja yhdessä 32 oppilaan ryhmä, kun taas monessa kouluissa on alle 15 oppilaan ryhmiä. Jatkossa kun oppilasmäärä vähenee, koulujen määrä pysyy ennallaan ja asukkaat keskittyvät yhä enemmän tietyille alueille, opetusryhmien koot koulujen välillä tulevat yhä enemmän segregoitumaan. Oppilaiden yhdenvertaisten oppimisedellytysten takaamiseksi on tarpeen tehdä toimenpiteitä, joilla opetusryhmien kokoja pystytään tasaamaan eri puolilla kaupunkia. Oppilasmäärien laskua hidastavat Ukrainasta maahan muuttaneet oppilaat. Ukrainan tilanteen vaikutuksen kestoa on hankala arvioida. Lukiossa ryhmäkoot ovat perinteisesti olleet suurempia kuin perusopetuksessa. 

Lukuvuosisuunnitelman tilastotiedoissa on kuvattu myös muita tunnuslukuja. Opettajien koulutuspäivien tilastointitapaa muutettiin neljä vuotta sitten. Näiden lukujen perusteella opettajien koulutukseen osallistuminen oli lukuvuonna 2021-2022 noussut ala- ja erityiskouluissa ja laskenut ylä- ja yhtenäiskouluissa kun vuosi sitten tilanne oli päinvastainen. Korona-aikana koulutukset järjestettiin etänä ja etäkoulutusten kirjaaminen ESS-järjestelmään saattaa olla osin puutteellista, kun osallistuminen ei edellytä siirtymistä muualle. Toisaalta samasta syystä etäkoulutuksiin on helpompi osallistua, minkä voisi ajatella lisäävän koulutukseen osallistumista. Myös koulujen tutoropettajat antavat kouluilla erityisesti digitaaliseen osaamiseen liittyvää vertaistukea ja -koulutusta, mikä ei näy koulutuspäivien määrissä. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on koulu- ja erityisesti opettajakohtaisia eroja, joka ei näy tässä tilastossa.  

Sivutoimisena hoidettujen tuntien kokonaismäärä on noussut viime lukuvuodesta 21 tunnilla. Sivutoimisena hoidettujen tuntien määrä on noussut erityisesti yläkouluissa. Opettajakelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on perusopetuksessa 27, joka on kolme opettajaa enemmän kuin viime lukuvuonna. Lukiossa ei ole yhtään kelpoisuutta vailla olevaa päätoimista opettajaa. 

Vertailussa on myös oppilaiden poissaoloprosentti lukuvuonna 2021-2022, joka on alakouluissa 8,7, erityiskouluissa 5,1, yläkouluissa 9,6 ja yhtenäiskouluissa 9,2. Poissaoloprosentti on noussut ala-, ylä- ja yhtänäiskouluissa ja laskenut ainoastaan erityiskouluissa. Poissaoloprosentti lasketaan koulukohtaisten poissaoloprosenttien keskiarvona eikä se tällöin ota huomioon yksittäisten koulujen oppilasmäärää, joka vaihtelee paljon. Tästä johtuen esimerkiksi pienen koulun suuri poissaoloprosentti vaikuttaa keskiarvoon yhtä paljon kuin suuremman koulun poissaolojen määrän. Poissaoloihin puuttumiseksi ja niiden vähentämiseksi on laadittu peruskouluille yhtenäinen poissaolon portaat -toimintamalli, jonka tavoitteena oli yhtenäistää sekä poissaolojen kirjaamista että erityisesti niihin puuttumista. Koulujen välillä on suurta vaihtelua poissaolojen määrissä. Opetusyksikössä tulee selvittää, mistä vaihtelu johtuu: onko kyse eroista poissaolojen määrissä, niiden kirjaamisessa vai tavoissa raportoida niistä. Korona-aika on vaikuttanut viime vuosina myös paljon poissaoloihin, joskin nämä poissaolot ovat olleet terveydellisiä.

Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä oli lukuvuonna 2021-2022 yhteensä 79, joka on sama kuin vuotta aiemmin. Vaikka kiusaamistapauksia ei saisi olla lainkaan, positiivisena voi kuitenkin pitää sitä, että kokonaismäärä ei ole noussut. Myös kiusaamistapausten määriin vaikuttaa tapausten kirjaamistapa, joskin määrää voidaan kuitenkin suuruusluokaltaan pitää viitteellisenä. Vuoden 2021 kouluterveystutkimuksen mukaan kiusaamista viikoittain kokeneiden määrä on hieman lisääntynyt perusopetuksessa vuoden 2019 tuloksiin verrattuna. Alakouluissa 8,4 prosenttia, yläkouluissa 6,8 prosenttia ja lukioissa 0,8 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee tulevansa kiusatuksi viikoittain. Pojat kokevat tulleensa useammin kiusatuiksi kuin tytöt. Toisaalta vuoden 2021 kouluterveystutkimusten mukaan yläkoululaiset kertovat kiusaamisesta aiempaa useammin koulun aikuiselle ja siihen puuttuminen on koettu auttavan useammin (vertailu vuoden 2017 tuloksiin, koska vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä ei ollut tätä indikaattoria käytössä). Alakoululaisista pojat ovat kertoneet aiempaa useammin kiusaamisesta, mutta tytöt aiempaa vähemmän. Alakoululaisten kokemus kiusaamisen loppumisesta tai vähentymisestä kertomisen jälkeen oli vähentynyt. Kyselyyn vastanneiden porilaisten tyttöjen kehityssuunta kiusattuna olemisen osalta on samanlainen koko maan tuloksiin verrattuna. Porilaisista pojista on vastausten perusteella useampi koulukiusattuna koko maan tulokseen nähden. Porin kouluissa kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota.

Yläkoulujen antamien tietojen mukaan niiden oppilaiden määrä, jotka eivät saaneet päättötodistusta laski kuudesta oppilaasta kahteen oppilaaseen. Päättötodistuksen saaneista oppilaista vaille jatko-opintopaikkaa jäi kolme oppilasta (tilanne 20.9.) kun viime lukuvuonna vaille jatko-opintopaikkaa jäi kaksi oppilasta. Vuonna 2020 tuli voimaan laki pidennetystä oppivelvollisuudesta, jonka myötä kaikille perusopetuksen päättäneille tulee löytyä jatko-opintopaikka. Oppivelvollisuuden pidentymisen myötä kaikki jatko-opintopaikkaa vaille jääneet ohjautuvat oppivelvollisuuskoordinaattorille, joka tukee heitä jatko-opintoihin sijoittumisessa. Muut oppilaat jatkoivat opiskelua toisella asteella tai aloittivat oppisopimuskoulutuksen. Lukion keskeyttäneiden määrä oli viime lukuvuonna 2021-2022 päivälukioissa 60 opiskelijaa eli yhdeksän opiskelijaa enemmän kuin vuosi aiemmin. Keskeyttäneiden jatkosijoittumista seurataan Porin toisen asteen oppilaitosten kesken. Lukion keskeyttäneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammatilliseen koulutukseen tai toiseen lukioon. Kolmentoista lukio-opinnot keskeyttäneen opiskelijan osalta ei ollut tietoa, mihin he ovat siirtyneet lukio-opinnot keskeytettyään. 

Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2021-2022 osalta (oheismateriaalina) 

Peruskoulut ja lukio arvioivat lukuvuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Koulujen tekemä arviointi on perusopetuslain 21 §:n ja lukiolain 16 §:n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin opetusyksikössä usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat kasvatuksen ja opetuksen kehittämisohjelmaan ja sen perusteella laadittuihin opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Näiden mukaiset arvioinnin osa-alueet olivat: 

  1. Digitalisaation edistäminen opetuksessa ja tukipalveluissa
  2. Oppilaitosten toimintakulttuurin ja opetussuunnitelmien kehittäminen
  3. Oppimisen tuen parantaminen ja monipuolistaminen
  4. Hyvinvoinnin ja koulupolun turvallisuuden edistäminen
  5. Yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten kasvu- ja oppimisolosuhteiden vahvistaminen

Lukuvuonna 2021 - 2022 koulujen toimintaa kehitettiin opetussuunnitelman ja opetusyksikön vuositavoitteiden mukaisesti. Koronapandemia vaikutti vielä lukuvuoden 2021 - 2022 toimintoihin, vaikka kaikkia koskevia etäopetusjaksoja ei enää ollutkaan. Rajoituksia oli kuitenkin edelleen voimassa. Esimerkiksi luokkien välistä yhteistoimintaa ei juurikaan ollut ja myös sairauspoissaoloja oli paljon. Keväällä 2022 rajoituksista luovuttiin ja koulut saivat toimia parin kuukauden ajan lähes samoin kuin ennen pandemiaa. Myös koulujen omia tapahtumia, juhlia ja muun muassa lukioiden penkkarit ja vanhojen tanssit pystyttiin järjestämään, joskin tavanomaista myöhemmin. 

COVID-pandemia toi myös lisäresurssia peruskoulujen ja lukioiden toimintaan, kun kouluilla oli käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta koronapandemian vaikutusten tasoittamiseen. Lukiokoulutuksessa COVID-avustuksen avulla voidaan vähentää kurssien opiskelijamäärää, lisätä yhteisopettajuutta ja tukiopetusta sekä perustaa kertaavia ryhmiä. COVID-tuella on myös lisätty lukion erityisopetusresurssia. Myös muita hankerahoituksia oli aiempien lukuvuosien tavoin paljon käytössä. Hankerahoituksella edistettiin muun muassa digitaalista pedagogiikkaa sekä perusopetuksessa oppimisen tukea ja inkluusiota erityisesti konsultoivien erityisopettajien avulla. Nämä kaupungin yhteiset kehittämiskohteet vaikuttavat myös koulujen kehittämistyöhön.  

Digitalisaation edistäminen opetuksessa ja tukipalveluissa

Digitalisaatiota edistettiin opetuksessa monipuolisesti ja uusia kehittämiskohteita tuli esille koulujen yhteenvedoissa. Monessa peruskoulussa oppilaiden digiosaamista pohdittiin ikäluokittain (1-2, 3-6 ja 7-9), mikä kertoo siitä, että oppilaiden osaamista, osaamistarpeita ja digiopetussuunnitelman tavoitteita on pohdittu aiempaa tarkemmin. Digitaalisia työkaluja, ohjelmistoja ja materiaaleja käytettiin monipuolisesti. Moni koulu oli viime lukuvuonna käsitellyt tietoturvallisuutta ja muun muassa some-turvallisuutta sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Tutoropettajat ja digivastaavat huolehtivat oman koulunsa opettajien osaamisesta kouluttamalla, ohjaamalla ja toisaalta lisäämällä omaa osaamistaan. Ohjelmointia ja robotiikkaa on kehitetty keskitetysti, mutta vain muutama koulu mainitsí siihen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Lukiossa opiskelijoiden digiosaamista on edistetty ohjaamalla heitä käyttämään opiskelun tukena erilaisia oppimisalustoja, ohjelmistoja, palveluita ja digikirjoja. Lisäksi opiskelijoiden digi-taitojen tukemiseksi on tarjottu AT01-opintojaksoa ja luokkiin on lisätty tekniikkaa, älytauluja ja muita digilaitteita.

Oppilaitosten toimintakulttuurin ja opetussuunnitelmien kehittäminen

Monessa koulussa toimintakulttuuria kehitettiin yhdessä tekemisen ja yhteistyön lisäämisen näkökulmasta. Peruskouluissa lisättiin yhteisopettajuutta, tiimityöskentelyä ja yhteissuunnittelua sekä oppilaiden välistä yhteistyötä yli luokkarajojen. Pohjoisväylän koulun kahdessa toimipisteessä, Ruosniemessä ja Toejoella sekä Porin Lyseon koulussa yhteistyön kehittäminen konkretisoitui erityisesti koulujen yhdistämisprosessien myötä. Myös huoltajien ja oppilaiden osallisuutta vahvistettiin eri tavoin. Oppilaan osaamisen arvioinnin uudistaminen ja yhdenmukaistaminen oli osa monen koulun kehittämistyötä. Lukuvuonna 2021-2022 otettiin käyttöön uudet päättöarvioinnin kriteerit, mikä vaikutti erityisesti yläkoulujen toimintaan. Arvioinnista tiedottamista huoltajille ja oppilaille lisättiin. Viime lukuvuonna yhtenäistettiin myös kahden lukion toimintakulttuureita. Lukiot ovat yhdistyneet hallinnollisesti jo aiemmin, mutta tänä lukuvuonna kaikki lukio-opiskelijat aloittivat opinnot samoissa tiloissa. Myös opiskelijat ovat osallistuneet yhteisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Yhteistä toimintakulttuuria on edistetty myös samanaikais- ja yhteisopettajuuden avulla eri oppiaineissa. 

Oppimisen tuen parantaminen ja monipuolistaminen

Lukuvuonna 2021-2022 kaikki vakinaiset perusopetuksen opettajat suorittivat kolmiportaiseen tukeen liittyvän verkkokoulutuksen. COVID-tuella pystyttiin lisäämään muun muassa tukiopetustunteja ja ohjaajaresurssia. Myös läksypiirejä toimii monessa koulussa. Oppimisen tukea ja inkluusiota edistettiin monin tavoin. Kouluissa kehitettiin omia oppimisen tuen rakenteita ja esimerkiksi laaja-alaisten erityisopettajien erityisopettajien osaamista ja työpanosta hyödynnettiin myös oppitunneilla aiempaa enemmän. Koulukohtaisten toimintatapojen kehittämisessä hyödynnettiin konsultoivien erityisopettajien osaamista. Opetusryhmiä muodostettiin eri tavoin ja joustavasti tarpeen mukaan. Lukio-opiskelijoille on järjestetty  opiskelun tukemiseksi lukuisia tukipajoja eri oppiaineissa, kuten englannissa, matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä ruotsin kielessä. Näiden tukipajojen opettajina on toiminut aineenopettajia ja erityisopettaja. 

Hyvinvoinnin ja koulupolun turvallisuuden edistäminen

Oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta edistettiin monin erilaisin tavoin ja kouluilla oli tähän liittyen monia konkreettisia kehittämiskohteita. Yhteistä kehittämiskohteille oli yhteisöllisyyden ja koulun me-hengen sekä oppilaiden taitojen vahvistaminen. Esimerkiksi peruskouluissa opeteltiin tunne-, vuorovaikutus- tai turvataitoja. Useammalle koululle yhteistä oli aktiivinen ja strukturoitu poissaoloihin puuttuminen sekä kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyen tehtiin myös erilaisia kyselyjä, kuten hyvinvointi- tai koulutyytyväisyyskyselyjä ja hyödynnettiin esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksia. Lukiossa aloitettiin turvallisuussuunnitelman ja järjestyssääntöjen uudistaminen. Myös lukion hyvinvointityöryhmä kokoontui säännöllisesti.

Yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten kasvu- ja oppimisolosuhteiden vahvistaminen

Kouluilla on tuettu erilaisia oppijoita monin tavoin kehittämällä inklusiivista toimintakulttuuria ja tarjoamalla oppilaille heidän tarvitsemansa oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Kouluilla on panostettu tukiopetukseen, läksypiireihin ja eriyttämiseen. Kouluyhteisöä on kehitetty myös erilaisella tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllä, jossa sekä puututtiin kiusaamiseen ja syrjintään että huomioitiin oppilaiden erilaiset taustat ja pyrittiin tukemaan kaikkien oppilaiden koulunkäyntiä. Lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria edistettiin muutamassa koulussa kannustamalla oppilaiat lukemisen pariin esimerkiksi kirjavinkkauksilla ja lukudiplomeilla. Lukiossa tavoitteena oli poistaa yksittäisvessoista sukupuolitarrat. Tämä toteutettiin remontin yhteydessä tilatyöryhmän kanssa. Seksuaalisen häirinnän, rasismin, anonyymikiusaamisen ja kiusaamisen estämiseen liittyvä Kaikkien Puolesta -tapahtuma suunniteltiin ja sovittiin järjestettäväksi Kirjurin Lokkilavalla syyskuussa 2022. Tapahtuma suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä opiskelijakunnan hallituksen kanssa.

Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2022–2023 

Lukuvuosisuunnittelun yhteydessä peruskoulut ja lukiot määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan muun muassa päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Jokainen yksikkö kehittää omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ja tavoitteisiin vaikuttavat yksiköiden erityispiirteet. Konkreettisten tavoitteiden avulla pyritään löytämään myös yhteisiä kehittämiskohteita.

Perusopetus

Perusopetuksen vuositavoitteet ovat: 1) Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy, 2) Opetus on laadukasta ja taloudellisesti tuotettua ja 3) Kaikki oppilaat löytävät opiskelupaikan peruskoulun jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan perusopetuksessa muun muassa lisäämällä koulupäivän aikaista liikkumista esimerkiksi välkkäritoimintaa lisäämällä. Koulujen kerhotoiminnan ja Harrastamisen Suomen mallin hyödyntäminen tuovat koulupäivän jälkeisiä harrastusmahdollisuuksia kaikkien oppilaiden ulottuville. Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on yhteisöllisyyden, osallisuuden, kummi- ja tukioppilastoiminnan, tunne- ja kaveritaitojen vahvistaminen sekä kiusaamisen ehkäiseminen.  

Opetuksen laatua ja taloudellisuutta lisätään vahvistamalla opettajien osaamista ja tukemalla opettajien täydennyskoulutukseen osallistumista. Erilaiset yhteisöllisyyttä lisäävät toimintatavat, kuten yhteis- ja samanaikaisopettajuus, tiimityöskentely ja yhteissuunnittelu edistävät laatua ja mahdollistavat synergian hyödyntämisen. Resurssien jakamisessa pyritään huomioimaan entistä paremmin tuen tarpeet, joita tuetaan muun muassa erilaisilla joustavilla järjestelyillä. Toiminnan taloudellisuutta lisätään hyödyntämällä digitaalisia ja/tai maksuttomia materiaaleja, palveluita ja koulun ulkopuolisia palveluja.   

Viime lukuvuonna opetussuunnitelmaan kirjattiin velvollisuus antaa tehostettua ohjausta yläkoulun oppilaille. Tänä lukuvuonna kouluissa kehitetään tehostetun ohjauksen, henkilökohtaisen ohjauksen sekä vuosiluokkien 1 - 6 ohjauksen toimintatapoja. Yläkoululaisille järjestetään täsmätutustumisia sekä tarvittaessa henkilökohtaisia tutustumiskäyntejä. Huoltajien kanssa käydään myös läpi jatko-opintomahdollisuuksia. Alakoulun ohjauksen ohella oppilaiden koulupudokkuutta ehkäistään antamalla mahdollisimman varhaista ja oikea-aikaista tukea, puuttumalla poissaoloihin ja tukemalla oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Tarvittavan tuen järjestämisessä hyödynnetään COVID-tukea. 

Lukiokoulutus

Lukion vuositavoitteet ovat: 1) Porin lukion vetovoimaisuuden ja laadun varmistaminen, 2) Oppivelvollisuuslain edellyttämät toiminnalliset muutokset toteutetaan ja 3) Lukiolain uudistuksen edellyttämän korkeakouluyhteistyön vahvistaminen.

Porin lukion vetovoimaisuuden ja laadun varmistamiseksi tuetaan henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia, laaditaan lukiokoulutuksen laatukäsikirja sekä taataan riittävän monipuolinen opetustarjonta. Oppivelvollisuuslain edellyttämät toiminnalliset muutokset toteutetaan jakamalla maksuttomat materiaalit jaettu kaikille ensimmäisen ja toisen vuoden Porin lukion opiskelijoille. Samoin vahvistetaan opintojen etenemisen seurantaa. Lukiolain uudistuksen edellyttämä korkeakouluyhteistyötä vahvistetaan lisäämällä lukiolaisten tietämystä korkeakoulujen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle järjestetään koulutusta korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön liittyen. Aikuislukion tarjoamia mahdollisuuksia tuodaan aiempaa enemmän esille verkkosivuilla ja mediassa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi

Sivistyslauta päättää hyväksyä koulujen toimintakalenterit ja lukuvuosisuunnitelmat lukuvuodelle 2022-2023.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Peruskoulut, Porin lukio