Perustelut
Sivistyslautakunnan toimintatuottoja on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän, toteumaprosentti 54,3 (56,3 v. 2024 ), laskua viime vuodesta 6,6 %. Tähän on suurin syy se, että vuodelta 2024 siirrettyjen hankerahoitustuottojen määrä on merkittävästi laskenut. Valtion säästötoimenpiteiden vuoksi hankerahoituksen määrä tulee jatkossakin edelleen vähenemään. Myyntituottojen määrä on kasvanut. Tähän vaikuttaa erityisesti esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset, joiden perushintoja valtiovarainministeriö tarkisti vuonna 2024. Tarkistus vaikuttaa toisaalta myös kotikuntakorvausmenoihin. Sen sijaan hyvinvointialueelta laskutettavien erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan tuotot tulevat laskemaan, koska hyvinvointialue irtisanoi kesäajan toiminnan vuoden 2024 lopulla eikä toimintaa järjestetty enää tänä kesänä. Maksutuottojen kertymä on viime vuoden tasolla, ja toteumat talousarvion mukaisia. Maksutuotoissa ovat varhaiskasvatus- ja iltapäivätoiminnan maksut sekä lukukausi- ja kurssimaksut. Toimintatuottoja arvioidaan kokonaisuudessaan kertyvän 0,2 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän.
Toimintakulut ovat toteutuneet talousarviota paremmin, toteumaprosentti 65,2 (v. 2024 66,3), kasvua viime vuodesta 0,6 %. Henkilöstökulut ovat nousseet viime vuodesta 0,8 %. Henkilöstökulujen kehitykseen on vaikuttanut erityisesti koulunkäyntiohjaajien kesäajan lomautukset. Varhaiskasvatuksessa kesäajan henkilöstöjärjestelyissä onnistuttiin ja muun muassa sijaisten käyttöä rajoitettiin. Elokuun toteumaan vaikuttaa myös se, että varhaiskasvatuksen tehostuneiden henkilöstöjärjestelyjen ansiosta määräaikaisia työsuhteita alkaa vasta syyskuussa. Hoidossa olevien lasten määrä on pienempi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Koulujen ja päiväkotien uudet toimintakaudet ovat käynnistyneet, ja toiminnot palaavat täyteen laajuuteen. Tämä tulee kasvattamaan henkilöstökuluja syksyn osalta. Varhaiskasvatuksessa henkilöstömäärä tulee kasvamaan. Henkilöstökuluihin vaikuttaa myös oppimisen tuen uudistuksen voimaan tulo 1.8.2025, mikä lisää opetuksen ja tukitoimien määrää. Uusia perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiä on myös jouduttu perustamaan heti syyslukukauden alusta lukien.
Palvelujen ostot ovat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden hieman kasvaneet, toteumaprosentti 65,1 (65,1 v. 2024), kasvua 2,8 %. Edellä mainittu esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten perushintojen tarkistus on lisännyt menoja. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ovat nousseet indeksi- ja kerrointarkistusten myötä. Uudet korotukset astuivat voimaan 1.8. 2025 alkaen.
Tarvikeostot ovat vähentyneet, toteumaprosentti 59,7 (v. 2024 71,3), laskua 6,9 %. Elokuussa koulujen oppimateriaali- ja tarvikehankintoja on tehty etenkin syyslukukauden alkuun valmistuneiden uudisrakennuskohteiden Pohjoisväylän, Myötätuulen ja Ahlaisten koulujen osalta. Myös lukion sähköinen oppimateriaali hankittiin pääosin elokuussa.
Avustusten osalta kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ovat laskeneet, toteumaprosentti 59 (68 v. 2024), laskua viime vuoteen 11,7 %. Tähän vaikuttaa kotihoidon tuen kuntalisän lakkauttaminen sekä myös lasten määrän väheneminen ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu.
Muut toimintakulut ovat toteutuneet alempina viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, toteumaprosentti 24,4 (v. 2024 74,4), laskua viime vuoteen 65 %. Hankkeisiin liittyviä kuluja on ollut viimevuotista vähemmän.
Toimintakulujen arvioidaan tässä vaiheessa toteutuvan talousarviota 0,8 miljoonaa euroa paremmin.
Sivistyslautakunnan toimintakatteen toteumaprosentti heinäkuussa oli 66,1 (v. 2024 67,2). Toimintakate on kasvanut viime vuoteen verrattuna 1,2 %. Sivistyslautakunnan talous on toteutunut talousarviota positiivisemmin. Elokuun talousraportin perusteella ennuste on, että toimintakate toteutuu talousarviota 0,6 miljoonaa euroa paremmin. Ennusteeseen sisältyy vielä epävarmuustekijöitä. Oppimisen tuen uudistus astui voimaan 1.8. 2025 alkaen. Uudistuksen todelliset kustannusvaikutukset nähdään syksyn aikana samoin kuin palkankorotusten, jotka ajoittuvat lokakuulle.
Henkilöstön kokonaismäärä on viimevuotista pienempi. Kokonaismäärä elokuussa oli 1645, viime vuonna 1700. Vakituisia oli enemmän ja vastaavasti määräaikaisia ja sijaisia selvästi vähemmän. Erityisesti varhaiskasvatuksessa sijaisten määrä laski vuoden takaisesta. Henkilötyövuosien määrä on laskenut. Tämä johtui pitkälti opetusyksikön koulunkäynninohjaajien kesäajan lomautuksista, mutta myös varhaiskasvatuksessa henkilötyövuosien määrä on laskenut. Sairauspoissaolot kasvoivat jyrkästi alkuvuonna, mutta huhtikuusta asti poissaolojen määrä on ollut tavanomainen. Elokuussa poissaoloja oli vähemmän viime vuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloja on 2,1 % viime vuoteen verrattuna enemmän.
Kolmannesvuosiraportin yhteydessä raportoidaan myös talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Raportit ovat esityslistan liitteenä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Sivistyslautakunta päättää merkitä kolmannesvuosiraportin tiedoksi.