Perustelut
Peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmat, toiminnan arviointi sekä tavoitteet lukuvuonna 2024-2025
Perusopetusasetuksen 9 §:n 1 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, koulun ulkopuolisesta opetuksesta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Peruskoulut ovat laatineet omat opetussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmansa eli lukuvuosisuunnitelmansa koulukohtaisten opetussuunnitelmien ja sivistystoimialan sekä opetusyksikön antamien ohjeiden perusteella osaksi koulutuksen järjestäjän vuosittaista suunnitelmaa. Tässä tarkastellaan peruskoulujen vuosisuunnitelmiin sisältyviä keskeisiä toimintaa kuvaavia tilastoja ja muita tietoja sekä toiminnan arviointia ja tavoitteen asettelua kuluvalle lukuvuodelle.
Peruskoulujen lukuvuosisuunnittelu sisältää:
- Yhteenvedon opetussuunnitelman liitteistä (liite 1)
- Toimintakalenterin (hyväksytty sivistyslautakunnassa 24.9.2024, 126 §)
- Keskeisiä koulujen toimintaan liittyviä tilastoja, joista on tehty yhteenvedot seuraaviin liitteisiin:
- Liite 2 Tunti- ja erityistehtäväkehys
- Liite 3 Kuluvan lukuvuoden 2024 - 2025 tilastoja
- Liite 4 Edellisen lukuvuoden 2023 - 2024 tilastoja
- Kuvauksen koulun toiminnan ja opetuksen yleisistä järjestelyistä (liitteessä 5)
- Kuvauksen koulun kehittämisprojekteista ja kv-toiminnasta (liitteessä 5)
- Erityistehtävien jaon (liitteessä 5)
- Erityisopetuksen tuntien jakautumisen (liitteessä 5)
- Koulujen kerhotunnit (liitteessä 5)
- Edellisen lukuvuoden arvioinnin (liitteessä 5)
- Koulujen tavoitekortit lukuvuodelle 2024-2025 (liitteessä 5).
Lukuvuosisuunnitelmat on laadittu Wilmassa ja ne ovat siellä osin myös huoltajien luettavissa. Lisäksi koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat sivistyslautakunnan käsittelyä ja hyväksymistä varten tämän päätösehdotuksen liitteenä.
Koulukohtainen opetussuunnitelma ja sen liitteet (liite 1)
Koulut raportoivat lukuvuosisuunnitelman yhteydessä, onko heillä ajan tasalla oleva opetussuunnitelma sekä sen liitteenä olevat muut suunnitelmat. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://peda.net/id/f3d4843c6 ja muut suunnitelmat löytyvät kouluilta. Kouluilla tulee olla seuraavat suunnitelmat:
- Koulukohtainen opetussuunnitelma
- Järjestyssäännöt
- Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
- Palo- ja pelastussuunnitelma
- Opettajien ys-ajan käyttösuunnitelma
- Omavalvontasuunnitelma
- Henkilökunnan perehdyttäminen tietosuoja- ja tietoturva-asioihin ja asioiden käsittely soveltuvin osin oppilaiden kanssa.
Yhteenveto lukuvuosisuunnitelmien yhteydessä kerättävistä ja muista tilastoista lukuvuonna 2024–2025 (liitteet 2, 3 ja 4)
Sivistyslautakunnalle on tehty koonti perusopetusta kuvaavista keskeisistä tilastoista. Peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmien perustiedoista on laadittu liitteenä olevat yhteenvedot tunti- ja erityistehtäkehyksen käytöstä sekä erilaisista koulutyötä kuvaavista tilastoista. Osa tilastotiedoista otetaan keskitetysti Primus-oppilashallintojärjestelmästä tilastojen yhtenäisyyden vuoksi eivätkä koulut raportoi niitä lukuvuosisuunnitelmissaan.
Perusopetuksen tilastointipäivän (20.9.2024) oppilasmäärä 7081 on laskenut 69 oppilaalla viime lukuvuodesta. Koulumuodoittain tarkasteltuna yleisopetuksen koulujen oppilasmäärä on laskenut viime lukuvuodesta 96 oppilaalla ja erityiskoulujen oppilasmäärä on kasvanut noin 20 oppilaalla. Erityistä tukea saavien oppilaiden kokonaismäärä on 820 oppilasta ja se on noussut viime lukuvuodesta 25 oppilaalla. Erityistä tukea saavista oppilaista erityiskouluissa opiskele 358 oppilasta, yleisopetuksen koulujen pienryhmissä 346 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 116 oppilasta. Erityiskoulujen ja erityisen tuen pienryhmien oppilasmäärä on noussut, kun taas yleisopetuksen luokissa integroituna opiskelevien erityisen tuen oppilaiden määrä on hieman laskenut. Erityiskoulujen ja pienryhmien oppilasmäärien kasvua selittävät muun muassa oppilaiden yhä suuremmat tuen tarpeet ja se, että Poriin on muuttanut paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Tästä kehityksestä huolimatta oppimisen tuen kehittämisessä on edelleen tärkeää, että oppilas saa tarvitsemansa tuen lähikoulussaan.
Tunti- ja erityistehtäväkehyksen avulla tapahtuvaa resurssin jakoa on viime vuosina muutettu vastaamaan paremmin koulukohtaisia ja alueellisia tarpeita. Tuntikehys jaetaan kouluille keväällä ennen tulevaa lukuvuotta. Kaikkea tuntikehystä ei oteta heti syksyllä käyttöön vaan osa jätetään käyttämättä, jotta lukuvuoden aikana esiin tulleisiin tarpeisiin voidaan reagoida. Keväällä 2024 peruskouluille on jaettu tuntikehystä yhteensä 13 423 tuntia, joka on 72 tuntia vähemmän kuin vuosi sitten. Keväällä jaetusta kehyksestä yleisopetuksen kouluihin jaettiin 11 868 tuntia. Tästä erityisopetukseen tulee käyttää vähintään 1 475 tuntia, joka on 120 tuntia enemmän kuin vuosi sitten. Erityiskouluihin resurssia kohdennettiin 1 762 tuntia eli liki 300 tuntia viime lukuvuotta enemmän. Yhteensä erityisopetukseen kohdennettiin noin 23 prosenttia kaikesta resurssista, jonka lisäksi koulut voivat käyttää erityisopetukseen myös muuta tuntikehystä.
Koulut jakavat syksyllä heille keväällä myönnetyn tuntikehyksen yleisopetukseen, erityisopetukseen, resurssiopetukseen, tukiopetukseen ja erilaisiin erityistehtäviin. Liitteenä olevassa tunti- ja erityistehtäväkehys -taulukossa (liite 2) on nähtävissä, miten peruskoulut ovat resurssinsa jakaneet. Tällä jaolla oppilaskohtainen tuntikerroin on noussut alakouluissa ja laskenut ylä-, yhtenäis- ja erityiskouluissa. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi tuntikehystä on perusopetuksessa käytetty yleisopetuksen suurten ryhmien jakamiseen yhteensä 244 tuntia, joka on 38 tuntia vähemmän kuin viime lukuvuonna. Jakotuntien lisäksi tästä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä ryhmärahasta on rekrytoitu tänä lukuvuonna 11 koulunkäyntiohjaajaa. Ryhmärahaa ei saa kohdentaa erityisopetukseen eikä erityiskouluihin. Tuntikehyksen ja ryhmärahan lisäksi kouluilla on käytettävissä myös muita hankerahoituksia, joita voidaan käyttää opetuksen ja muun toiminnan resurssointiin ja kehittämiseen, pieniin hankintoihin sekä opettajien koulutukseen.
Lukuvuosittain on tarkasteltu koulumuodoittain yleisopetuksen luokkien keskimääräistä kokoa. Kaikkien luokkien keskiarvojen keskiarvo on 19,3 oppilasta. Vuosiluokilla 1 - 6 keskikoko on alakouluissa 19,1 ja yhtenäiskouluissa 19. Vuosiluokilla 7 - 9 keskikoko on yläkouluissa 21,3 ja yhtenäiskouluissa 20. Luvuissa eivät ole mukana JOPO-luokat eikä erityisen tuen pienryhmät, jotka noin kymmenen oppilaan luokkina pienentäisivät keskiarvoja. Todellisten luokkien minimi- ja maksimikoko vaihtelevat kouluittain. Alakoulussa isoin luokka on 30 oppilaan luokka ja pienin kymmenen oppilaan luokka. Luokkakoon tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon oppitunneilla on oppilaita, koska opetuksessa käytetään paljon jakotunteja ja samanaikaisopettajaa. Myös kouluille jaettava suomi toisena kielenä -resurssi ja erityisopetusresurssi pienentävät oppitunneilla samaan aikaan olevaa oppilasmäärää.
Lukuvuosisuunnitelman tilastotiedoissa on kuvattu opettajien koulutuksiin osallistumista, jonka osalta tarkastellaan aina edellisen lukuvuoden tietoja, jotka koulut ilmoittaneet. Verrattaessa lukuvuoteen 2022 - 2023 lukuvuonna 2023-2024 koulutuksiin osallistuttiin yhtenäis- ja erityiskouluissa enemmän ja ala- ja yläkouluissa koulutuksiin osallistuttiin puolestaan vähemmän. Opettajien koulutukseen osallistumisessa on koulu- ja erityisesti opettajakohtaisia eroja, jotka eivät näy keskiarvoissa eikä koulukohtaisissa yhteenvedoissa. Tilastotietojen osalta tarkastellaan myös sivutoimisten tuntiopettajien kokonaismäärää, joka on kaupunkitasolla noussut. Opettajan kelpoisuutta vailla olevia päätoimisia opettajia on perusopetuksessa 25 eli kaksi vähemmän kuin viime lukuvuonna.
Vuosittain tarkastellaan myös 6.-luokkalaisten lukuvuositodistusten keskiarvojen sekä perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvoja. Kuudennnen vuosiluokan lukuvuositodistusten keskiarvot kerättiin ensimmäisen kerran vuosi sitten. Alakouluissa 6.-luokkalaisten lukuvuositodistusten keskiarvojen keskiarvo oli lukuvuonna 2023 - 2024 laskenut vuoden takaisesta yhdellä kymmenyksellä ollen nyt 8,0. Yhtenäiskouluissa 6.-luokkalaisten keskiarvojen keskiarvo oli sama kuin vuosi sitten eli 7,9. Päättötodistuksen keskiarvojen keskiarvo oli pysynyt samana yläkouluissa (8,0) ja erityiskouluissa (6,9). Yhtenäiskouluissa se oli 7,8, joka oli kaksi kymmenesosaa parempi kuin vuosi sitten.
Oppilaiden poissaoloprosenttia tarkastellaan myös lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Lukuvuonna 2023 - 2024 oppilaiden poissaoloprosentti oli 1.-6.-luokilla 6,5 prosenttia ja 7.-9.-luokilla 10,2 prosenttia. Näihin tunnuslukuihin ei ole samalla tavalla koottua vertailutietoa lukuvuodelta 2022 - 2023. Koulumuodoittain tarkasteltaessa vertailutietoa on saatavilla ja poissaoloprosentti on laskenut alakouluissa, yläkouluissa, yhtenäiskouluissa ja erityiskouluissa. Poissaoloihin lasketaan mukaan kaikki poissaolot: terveydelliset, luvattomat ja etukäteen anonut. Poissaoloprosentti lasketaan koulukohtaisten poissaoloprosenttien keskiarvona eikä se ota huomioon yksittäisten koulujen oppilasmäärää. Poissaolojen vähenemiseen vaikuttanee se, että perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja koulujen toimintatapoja on tarkennettu poissaoloihin puuttumiseksi, niiden seuraamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä kouluun kiinnittymisen tukemiseksi. Teemaan liittyen on myös järjestetty paljon koulutusta. Kouluissa työskentelevien kouluvalmentajien tehtävänkuvaa on viime vuosien aikana kehitetty ja vakiinnutettu. Todennäköisesti myös koronan jälkeen terveydelliset poissaolot alkavat vähitellen vakiintua tavanomaiselle tasolle.
Kirjattujen koulukiusaamistapauksien määrä oli lukuvuonna 2023-2024 yhteensä 116, joka on liki puolet enemmän kuin vuosi sitten. Kiusaamistapausten määrä oli kasvanut ala-, ylä- ja erityiskouluissa, mutta laskenut yhtenäiskouluissa. Kiusaamistapausten kirjaamiseen ja raportointiin otettiin käyttöön uusi Wilma-lomake lukuvuoden 2023-2024 aikana, mikä on mahdollisesti lisännyt kirjattujen kiusaamistapausten määrää. Kiusaaminen on myös monimuotoistunut, ja kiusaamista on paljon esimerkiksi somessa. Kiusaamistapausten määrän kasvu on myös linjassa kouluterveyskyselyn (2023) tulosten kanssa, joiden mukaan kiusaamista viikoittain kokeneiden määrä on lisääntynyt perusopetuksessa vuoden 2021 tuloksiin verrattuna. Etenkin tyttöjen kiusaamisen kokemukset ja kiusaamiseen osallistuminen on kasvanut. Porin kouluissa kiusaamisen estämiseen ja siihen puuttumiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Opetusyksikössä on kehitetty ja yhtenäistetty kiusaamisen ehkäisemiseen, seurantaan ja puuttumiseen liittyviä toimintatapoja. Myös esimerkiksi konsultoivat erityisopettajat ovat kiertäneet kouluilla kouluttamassa opettajia kyseiseen teemaan. Kiusaamistapausten määrää seurataan ja toimintatapoja siihen puuttumiseksi tulee kehittää edelleen, jotta kiusaaminen vähenee.
Yläkoulujen antamien tietojen mukaan ilman päättötodistusta jäi yksi oppilas. Päättötodistuksen saaneista oppilaista vaille jatko-opintopaikkaa jäi kaksi oppilasta, mutta molemmille on jo löytynyt jatko-opintopaikka. Vuonna 2020 tuli voimaan laki pidennetystä oppivelvollisuudesta, jonka myötä kaikille perusopetuksen päättäneille tulee löytyä jatko-opintopaikka.
Koulutyön tavoitteiden toteutumisen arviointi edellisen lukuvuoden eli lukuvuoden 2023-2024 osalta (liitteessä 5)
Perusopetuksessa keskeisiä kaupunkitason kehittämiskohteita olivat muun muassa kouluun kiinnittymisen tukeminen, poissaolojen ennaltaehkäisy, niiden seuranta ja poissaoloihin puuttuminen. Kouluilla kiertävä digiopettaja tuki hankerahoituksella valtakunnallisen Uudet lukutaidot -ohjelman mukaista oppilaiden ja opettajien digitaalista ja ohjelmointiosaamista sekä medialukutaitoa. Hankerahoituksella kehitettiin edelleen myös monikielisten oppilaiden opetusta ja kielitietoista opetusta. Tälle kehittämistyölle oli iso tarve, koska monikielisten oppilaiden määrä on muutaman viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Oppimisen tukea kehitettiin edelleen ja Tiilimäen sairaalakoulussa alkoi uutena toimintamuotona nivelluokat, joiden myötä koulun oppilas- ja opettajamäärä kasvoivat. Uudistus lisäsi myös konsultatiivisen sairaalaopetuksen määrää. Keväällä 2024 aloitettiin oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemiseksi yläkouluilla toimivien kouluvalmentajien tehtävänkuvan selkiyttäminen ja luokanohjaajille erilaiset ryhmäyttämistaitoja lisäävät koulutuskokeilut. Nämä kaupungin yhteiset kehittämiskohteet ja uudet toimintamuodot näkyivät myös koulujen kehittämistyössä.
Peruskoulut arvioivat lukuvuosisuunnitelmissaan edellisen lukuvuoden koulu- ja kehittämistyölle asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Koulujen tekemä arviointi on perusopetuslain 21 §:n edellyttämää vuosittaista toimintaa, jota on toteutettu Porin opetusyksikössä usean vuoden ajan. Koulujen arviointikohteet ja vuosittaiset tavoitteet perustuvat opetusyksikön vuosittaisiin tavoitteisiin. Näiden mukaiset perusopetuksen edellisen lukuvuoden arvioinnin osa-alueet ovat:
- Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja tuemme jatkuvaa oppimista. Opetuksen resurssoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
- Edistetään keskeisten tulevaisuuden taitojen, kuten digitaalisten taitojen Uudet lukutaidot -ohjelman mukaisesti, oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
- Kehitetään oppilaanohjausta, lisätään joustavia tapoja osallistua opetukseen ja vähennetään koulupudokkaiden määrää.
- Edistämme inkluusiota toteuttamalla lähikoulu kuulu kaikille -periaatetta, jonka mukaan tarvittava ja varhainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa. Tarjoamme laadukkaat oppimisen tuen palvelut.
- Parannamme monikielisten oppilaiden oppimisen edellytyksiä ja tuemme heidän kotoutumistaan.
- Puutumme kiusaamiseen ja vähennämme sitä. Kiusaamiseen puuttumisessa otetaan huomioon myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulma.
- Yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden kaupungin toimijoiden kanssa mahdollistamme moniammatillisten, matalan kynnyksen palvelujen lisäämisen kouluissa sekä varmistamme oppilashuollon palvelujen kattavuuden lakisääteisten mitoitusten mukaisesti.
Koulutuksellista tasa-arvoa ja jatkuvaa oppimista edistettiin huolehtimalla laadukkaasta yleisestä tuesta sekä oikea-aikaisesta ja monipuolisesta oppimisen tuesta. Kouluissa pyrittiin hyödyntämään heidän käytössään oleva erityisopetus-, samanaikaisopetus- ja ohjaajaresurssi oppilaiden tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kouluissa toteutettiin myös joustavia ryhmittelyjä, joustavaa alkuopetusta ja läksypiirejä. Inkluusion edistämiseksi yleisopetuksen kouluissa hyödynnettiin erityisesti erityisopettajien, koulunkäyntiohjaajien ja konsultoivien erityisopettajien työpanosta. Monessa koulussa lisättiin tai kehitettiin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integraatiota yleisopetuksen luokkiin.
Tulevaisuuden taitojen kehittämisessä suurin osa kouluista toi esille Uudet lukutaidot -ohjelman mukaisen digitaalisen osaamisen, ohjelmointiosaamisen ja medialukutaidon kehittäminen. Kiertävä digiopettaja piti kouluilla pajoja näiden taitojen edistämiseksi. Digitaaliseen osaamiseen liittyen tuettiin myös oppilaiden tietoturvaan liittyviä taitoja. Myös muita tulevaisuuden taitoja, kuten lukutaitoa, kansainvälisyyttä ja oppimisen taitoja, edistettiin.
Koulupudokkuutta ehkäistiin tukemalla oppilaiden kouluun kiinnittymistä lisäämällä osallisuuden kokemuksia, ryhmäyttämällä sekä järjestämällä esimerkiksi erilaista välituntitoimintaa. Poissaoloja seurattiin ja niihin puututtiin aiempaa systemaattisemmin. Kouluilla käytössä ollutta poissaolon portaat -toimintamallia tarkennettiin opetussuunnitelmatasolla, minkä myötä kouluissa päivitettiin poissaoloihin puuttumisen käytänteitä. Oppilaanohjauksen osalta jatkettiin muun muassa täsmätutustumisia toisen asteen opintoihin ja kehitettiin tehostettua oppilaanohjausta.
Monikielisten oppilaiden oppimisen edellytyksiä ja kotoutumista suomalaiseen koulujärjestelmään tuettiin kehittämällä koulun kielitietoista opetusta. Opettajat osallistuivat koulutuksiin ja myös monikielisten oppilaiden konsultoiva erityisopettaja kiersi kouluja tarjoamalla tukea monikielisten oppilaiden opetukseen. Kouluille jaettiin vinkkejä ja materiaalia kielitietoiseen opetukseen.
Kiusaamista ehkäistiin ja siihen puututtiin monella eri tavalla. Muutamassa koulussa päivitettiin suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja/tai toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Kiusaamiseen pyrittiin puuttumaan entistä tehokkaammin ja nopeammin. Kiusaamisen ehkäisemiseksi kehitettiin muun muassa kummi- ja tukioppilastoimintaa, järjestettiin kiusaamisen vastaisia viikkoja tai teemapäiviä, edistettiin ryhmäytymistä, tuettiin oppilaiden tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaitoja, lisättiin välituntivalvontaa ja hyödynnettiin vertaissovittelu-toimintamallia. Osa yläkoulun luokanohjaajista piti oppitunnin kiusaamiseen liittyen, muutamassa koulussa laadittiin “askeleet kiusaamisen ehkäisemiseksi” tai ristiriitatilanteita ratkottiin moniammattillisella tiiimillä, johon osallistui koulun henkilökunnan ohella kuraattori ja koulunuorisotyöntekijä.
Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa jatkui pääosin entisellään opiskeluhuollon ammattilaisten siirryttyä hyvinvointialueelle. Koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja olivat edelleen hyvin läsnä koulujen arjessa, mutta monessa koulussa psykologiresurssi koettiin edelleen riittämättömänä. Muista ammattilaisista perhetyöntekijät työskentelivät monella koululla. Sairaalakoulun nivelluokkatoiminnassa tehtiin tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Yhdessä koulussa esimerkiksi vanhempainillan järjestämiseksi tehtiin yhteistyötä Ankkuritiimin kanssa.
Koulujen tavoitteenasettelu lukuvuodelle 2024–2025 (liitteessä 5)
Lukuvuosisuunnittelun yhteydessä peruskoulut määrittelevät kuluvalle lukuvuodelle omat vuosittaiset toimenpiteensä ja niille tavoitetasot. Tavoitteenasettelulla pyritään kertomaan myös muun muassa päättäjille, opetusyksikön henkilöstölle ja huoltajille, mitkä ovat koulun lukuvuoden keskeiset kehittämistavoitteet. Jokainen koulu kehittää omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ja tavoitteisiin vaikuttavat koulujen erityispiirteet. Konkreettisten tavoitteiden avulla pyritään löytämään myös yhteisiä kehittämiskohteita. Perusopetuksessa on neljä vuositavoitetta, joita koulut ovat tarkentaneet alla esitettävällä tavalla.
- Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota. Opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
- Edistämme keskeisten tulevaisuuden taitojen oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
- Vahvistamme kouluun kiinnittymistä ja vähennetään koulupudokkuutta ja poissaolojen määrää.
- Luomme rakenteita ja toimintatapoja, joilla tuemme oppilaiden hyvinvointia. Teemme vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota. Opetuksen resursoinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja taustat.
Koulutuksellista tasa-arvoa ja inkluusiota edistetään monin eri tavoin. Keskeistä on oppimisen tukeen liittyvän resurssin mahdollisimman järkevä käyttö ja kohdentaminen sekä henkilöstön keskinäinen yhteistyö oppimisen ja koulunkäynnin pulmien ratkaisemiseksi. Tähän liittyen mainittiin opettajan ja koulynkäynninohjaajan välisen yhteistyö ja erityisopettajan ja muiden opettajien yhteistyön kehittäminen. Kouluissa jatketaan ja otetaan käyttöön joustavia ryhmittelyjä sekä joustavaa esi- tai alkuopetusta. Lukujärjestyksissä huomioidaan palkitukset ja oppilaiden integraatiota jatketaan. Oppimisessa mahdollistetaan oppilaille erilaisia ja monenlaisia tapoja osoittaa osaamistaan ja huomioidaan heidän vahvuuksiaan. Oppilaita myös ohjataan arvioimaan omaan opiskelukulttuuriaan. Selkopolku, kuvakommunikaatiokortit ja urakkamuotoinen opiskelu tukevat erilaisia oppilaita.
Edistämme keskeisten tulevaisuuden taitojen oppimista kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka-asteilla.
Oppilaiden tarvitsemista keskeisistä tulevaisuuden taidoista tulevana lukuvuonna kehitetään erityisesti lukutaitoa. Lukutaitoa edistetään monin tavoin, kuten järjestämällä erilaisia lukutaitotempauksia ja kirjavinkkauksia, opettamalla erilaisia lukustrategioita ja moni- ja medialukutaitoa. Lukemista lisätään myös erilaisin konkreettisin toimin. Yhdessä koulussa on lukupuu, johon jokaisesta luetusta kirjasta laitetaan uusi lehti, toisessa koulussa jokaiselle luokka-asteelle on määritelty kirjasarja, joka luetaan lukuvuoden aikana. Lukutaidon lisäksi keskeisinä tulevaisuuden taitoina edistetään digitaalista osaamista ja erityisesti oppilaiden tietoturvaan liittyvää osaamista. Muita tärkeitä kehitettäviä taitoja ovat esimerkiksi oppimaan oppimisen taidot ja opiskelutaidot, vastuuntunto, itseohjautuvuus, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja arjen taidot sekä sosiaaliset, tunne- ja vuorovaikutustaidot.
Vahvistamme kouluun kiinnittymistä ja vähennämme koulupudokkuutta ja poissaolojen määrää.
Oppilaiden kouluun kiinnittymistä vahvistetaan puuttumalla kiusaamiseen. Kiusaamista ennaltaehkäistään edistämällä ryhmäytymistä, vähentämällä yksinäisyyttä sekä kehittämällä oppilaiden tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaitoja. Kouluun kiinnittymistä tukee myös oppilaiden osallisuuden lisääminen koulun kehittämisessä ja koulun toiminnan suunnittelussa. Myös aikuisten kanssa viettämää aikaa lisätään eri tavoin, kuten kouluvaaritoiminnalla ja lisäämällä aikuisten määrää välitunnilla. Poissaoloihin puuttuminen ja niiden seuraaminen mainitaan lähes kaikissa kouluissa kuluvan lukuvuoden kehittämiskohteen. Poissaoloihin esimerkiksi puututaan matalalla kynnyksellä, yhteistyötä tehdään aiempaa tiiviimmin huoltajien kanssa ja poissaolojen syitä selvitetään aiempaa tarkemmin.
Luomme rakenteita ja toimintatapoja, joilla tuemme oppilaiden hyvinvointia. Teemme vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Oppilaiden hyvinvointia tuetaan erityisesti lisäämällä oppilaiden koulupäivän aikaista liikkumista. Liikkumista koulupäivän aikana lisätään useimmiten kehittämällä välituntien aikaista liikkumista. Kouluissa on pitkiä välitunteja ja erilaisia liikkumiseen liittyviä haasteita. Myös oppituntien toiminnallisuutta lisätään ja oppitunneilla pidetään pieniä liikuntataukoja. Hyvinvointia lisätään myös yhteistoiminnan, yhteishengen, kaveritaitojen ja osallisuuden vahvistamisella. Myös kännykän käytön vähentäminen, arjen taitojen vahvistaminen, terveellisten ruokailutottumusten ja elämäntavan tukeminen mainittiin keinoina oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyötä vahvistetaan entisestään opiskeluhuollon ammattilaisten ja esimerkiksi huoltajien ja erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.