Tekninen lautakunta, kokous 18.4.2023

Perustelut

Porin Perussuomalaisten valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja Ismo Läntinen jätti valtuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:

"Valtuustoaloite

Porin kaupungin kattava poikkihallinnollinen liikkumisohjelma.

* Projektivetäjä 

* Koko organisaation kattava.

Liikkumisohjelma:

• Sivistyslautakunta
• Tekninen lautakunta
• Elinvoima- ja ympäristölautakunta
• Perusturva

Projektin vetovastuu konsernihallinnossa?

Projektinvetäjä valitaan ulkopuolelta (varataan palkkarahat) tai valitaan organisaation sisältä.

Kyseinen poikkihallinnollinen liikkumisohjelma on käytössä jo useassa kaupungissa. Ohjelmalla on madallettu kuntalaisten turvallista omaehtoista liikkumista, jolla taasen on iso merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä. 

Kyseisen liikkumisohjelman edelläkävijä on Helsingin kaupunki.

Esitän, että käynnistetään Porin kaupungille poikkihallinnollisesti kattava liikkumisohjelma.

Porin Perussuomalaiset

Ensimmäinen allekirjoittaja

Ismo Läntinen"

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt perusturvalautakunnalta lausuntoa Ismo Läntisen valtuustoaloitteeseen koskien Porin kaupungin poikkihallinnollisesti kattavan liikkumisohjelman käynnistämiseen. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että monissa kaupungeissa on käytössä poikkihallinnollinen liikkumisohjelma. Ohjelmalla on madallettu kuntalaisten turvallista omaehtoista liikkumista, jolla taasen on iso merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä. 

Perusturvalautakunta lausuu seuraavaa: Poikkihallinnollinen liikkumisohjelma on hyvä toimintamalli kannustaa kuntalaisia myönteisellä tavalla liikkumaan ja tuomaan liikkuminen osaksi kuntalaisten arkea. Tärkeää on tuoda kuntalaisille esille myönteistä asennemuutosta liikkumiseen; ajatuksella että, liikkuminen on helppo ja houkutteleva arjen valinta ja pienelläkin arkiliikkumisen toiminnalla on merkitys. Liikkuminen ei ole pelkästään liikunta-asia, vaan elintapa-asia. Vähäisellä arki- ja hyötyliikkumisella on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tuloksellinen liikkumisohjelma edellyttää laaja-alaista sektorirajat ylittävää toimintaotetta ja kaikkien kaupungin toimialojen mukanaoloa määritellen liikkumista lisäävät keinonsa. Toimenpiteet ja niihin liittyvät mittarit olisivat kohdentuisi kaikille toimialoille niin kuntalaisiin kuin henkilöstöön. Liikkumisohjelma on hyvä tehdä yhdessä kuntalaisten, eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa asiakaslähtöisellä toimintatavalla kuntalaisten erilaiset tarpeet ja toiveet huomioiden. Perusturvalautakunta näkee, että poikkihallinnollista liikkumisohjelmaa tehtäessä on hyvä huomioida myös tuleva hyvinvointialue ja sen kanssa tehtävä yhteistyö. Hyvinvointialueen ja alueen kuntien tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tätä työtä tehdään hyvinvointialueella yhteistyössä kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. (Laki hyvinvointialueesta (611/20201), Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 

Perustelut

Porin perussuomalaisten valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja Ismo Läntinen jätti valtuuston kokouksessa 11.10.2021 § 220 valtuustoaloitteen, joka koskee Porin kaupungin kattavaa poikkihallinnollista liikkumisohjelmaa. Valtuustoaloite on luettavissa historiatiedoista.

Kaupunginhallitus päätti pyytää kokouksesssaan 22.11.2021 §244 aloitteesta sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan, elinvoima- ja ympäristölautakunnan ja perusturvan lausunnot 31.1.2022 mennessä.

Sivistyslautakunnan lausunto:

Sivistyslautakunta on jo aiemmin suhtautunut myönteisesti ajatukseen koko kaupunkiorganisaation kattavasta liikkumisohjelmasta. Liikuntajaoston perustamista koskevasta aloitteesta kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa (sivistyslautakunnan kokous 12.10.2021 § 221) todetaan, että: "Sivistyslautakunta näkee, että [liikuntajaoston perustamista] konkreettisempana toimenpiteenä liikkeen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen toimisi kokonaisvaltaisen, toimialarajat ylittävän liikkumisohjelman rakentaminen ja jalkauttaminen koko kaupunkiorganisaatioon sekä kaupunkilaisten pariin." 

Liikkumisohjelman tavoitteena on edistää kaupungin asukkaiden liikkumistottumuksia sekä fyysistä aktiivisuutta arjessa. Poikkihallinnollisen liikkumisohjelman tarkoituksena on olla kaikkien kaupunkiorganisaation toimialojen toiminnan läpileikkaava arkiaktiivisuuteen sekä liikkumiseen kannustava toimenpideohjelma, jonka myötä edistetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kaupungin asukkaiden aktiivista arkea. Kaupunkilaisten liikkumiseen vaikuttavia, fyysiseen aktiivisuuteen kannustavia tai sitä rajoittavia, ratkaisuja tehdään jatkuvasti eri toimialoilla. Koko kaupunkiorganisaation kattavan liikkumisohjelman myötä saadaan koottua näitä liikkumiseen vaikuttavia toimenpiteitä yhteen ohjelmaan ja tehtyä näin liikkumisen edistämisestä aiempaa suunnitelmallisempaa.

Ajankohta liikkumisohjelman laatimiselle on erittäin otollinen, sillä vuoden 2023 alusta tapahtuvan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun hyvinvointialueille siirtymisen myötä ennaltaehkäisevän hyvinvointityön merkitys kunnan tehtävänä kasvaa entisestään. Liikkumisohjelma toimii näin kaupungin asukkaidensa hyvinvointia edistävän työn toimenpidesuunnitelmana liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden osalta.

UKK-instituutti on vuonna 2018 arvioinut liian vähäisestä liikunnasta syntyvien kustannusten suuruudeksi koko valtakunnan tasolla vuosittain 3,2-7,5 miljardia euroa. Olympiakomitea on mallintanut tämän arvion perusteella kuntakohtaisia lukuja liian vähäisen liikkumisen aiheuttamiksi kustannuksiksi vuosittain. Porin osalta tämän asukasluvun pohjalta arvioidun luvun haarukka on 48,6-113,9 miljoonaa euroa.

Tutkimusten mukaan suomalaisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta samaan aikaan fyysinen aktiivisuus on kokonaisuudessaan laskenut. Liikunnan harrastamisen lisääntyminen ei ole riittänyt korvaamaan muun elämäntavan kasvanutta fyysistä passiivisuutta. Lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä viidennes ja ikäihmisistä ainoastaan muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Koronapandemia on entisestään vähentänyt osan väestöstä liikkumista. Riittämätön liikunta aiheuttaa kunnille esimerkiksi terveydenhuollon kasvavia kustannuksia, kustannuksia menetettynä työpanoksena, ikääntyneiden kasvavia hoivakuluja sekä syrjäytymisen kustannuksia.

Valtakunnalliset tulokset ovat osoittaneet, että Porin seudulla on syytä tehdä toimenpiteitä kaupunkilaisten arjen aktivoimiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Viimeisissä peruskouluikäisten Move!-mittauksissa Satakunta sijoittui häntäpäähän ja aikuisväestön osalta tulokset ovat olleet samankaltaisia.  

Riittämättömän liikunnan haasteen ratkaisemiseksi ei kuitenkaan riitä vain liikuntatoimen toimenpiteet. Kuntalainen viettää merkittävän osan arjestaan muualla, kuin liikuntatoimen palveluiden ulottuvilla, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja työpaikoilla tai näihin liittyvillä matkoilla. Tästä syystä kuntalaisten liikkumisen lisääminen tapahtuukin kunnan kaikkien hallinnonalojen yhteistyönä.

Sivistyslautakunta pitää koko Porin kaupunkiorganisaation kattavan, poikkihallinnollisen liikkumisohjelman laatimista erittäin kannatettavana. Aloitteessa on nostettu esiin liikkumisohjelman toteuttamisen kannalta olennaisia kysymyksiä, esimerkiksi sen, mistä toimialalta tai yksiköstä käsin ohjelmatyö koordinoidaan sekä ohjelman laatimisen ja jalkauttamisen riittävän resursoinnin. Koordinoinnin kannalta olennaista on se, että kaikki toimialat sitoutuvat ohjelmatyöhön ja kohdentavat myös omaa resurssiaan liikkumisohjelman laatimiseen. Ohjelmatyön koordinoinnin tulisi tapahtua päätoimisesti, mikä edellyttää myös taloudellisten resurssien kohdentamista. Ohjelman laatiminen, jalkauttaminen ja viestiminen tulee nähdä useampivuotisena prosessina, jota rakennetaan ja viedään käytäntöön suunnitelmallisesti sekä pitkäjänteisesti. Valmiista liikkumisohjelmasta rakentuu kaupungin valmistuvaa strategiaa tukeva ja kunnan tehtäväksi jäävää ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä ohjaava dokumentti, joka sisältää eri toimialoille asetettuja selkeitä tavoitteita ja mittareita, antaen näin työkaluja tuloksekkaan hyvinvointityön tietoon perustuvaan johtamiseen.      

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausuntoa Porin Perussuomalaisten valtuustoryhmän Koko kaupungin kattava poikkihallinnollinen liikkumisohjelma–valtuustoaloitteesta.

Valtuustoaloitteen tarkempi sisältö ja asian aiempi käsittely on luettavissa historiatiedoista.

Elinvoima- ja ympäristölautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

"Porin kaupunkisuunnittelun tehtävä on ohjata Porin kaupunkirakenteen kehitystä, ennakoida pitkän
aikavälin muutoksia ja vastata ajankohtaisiin tarpeisiin.

Maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL).

Maankäyttö- ja rakennuslaki

1§

Lain yleinen tavoite

Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan
edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja
kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun
laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen
käsiteltävinä olevissa asioissa.

Kaavoituksella määritellään yleispiirteisesti yhdyskuntarakenne, eri toimintojen sijainti, liikenteelliset
verkostot, asuminen, palvelut, työpaikat jne.

Yhdyskuntarakenne vaikuttaa kaupungin asukkaiden elämään kokonaisvaltaisesti, minkä vuoksi
elinympäristömme tulisi olla liikkumiseen kannustava. Urheilu ja liikkuminen vaikuttavat fyysiseen ja
henkiseen terveyteemme ja ehkäisevät samalla myös sairauksia. Hyvä kunto voidaan saavuttaa myös
arkiliikunnalla.

Maankäytön suunnittelussa pitää huomioida erilaisina toimintoina urheilu, kuntoliikunta ja muu
liikkuminen.

Kaikki erilaiset liikkumismuodot vaativat erilaista näkökantaa suunnitteluun ja kaupunkirakenteen
tarpeisiin ja aluevarausten mitoitukseen.

Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa tulee huomioida ja hyödyntää kattavasti eri alojen osaamista ja
näkökantoja, jotta arkielämän liikkuminen saadaan kannustavaksi. Arkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän
toimiin liittyvää liikuntaa. Esimerkiksi omin voimin tapahtuvaa liikkumista paikasta toiseen pyöräillen tai
kävellen.

Viihtyisä elinympäristö houkuttelee viettämään enemmän aikaa ulkona ja liikkumaan. Asuinalueemme ja
työpaikkojemme sekä käyttämiemme palveluiden sijainnit vaikuttavat siihen, liikummeko paikasta
toiseen jollakin ajoneuvolla vai omin lihasvoimin. Yhdyskuntasuunnittelussa yhdyskuntarakenteen
hajaantumista pitäisi näin ollen välttää. Samalla on mahdollista vähentää myös liikenteen päästöjä.
Arkiliikunnan edistäminen on siten samalla myös ilmastoteko.

Arkemme koostuu eri paikkoihin sijoittuvista sekä eri vuorokauden aikoina tapahtuvista toiminnoista.
Suuri osa matkoistamme suuntautuu työhön, kouluun, palveluihin, vapaa-ajan harrastuksiin yms.
Yhdyskuntarakenteen toimivuus syntyy sopivilla etäisyyksillä olevista monipuolisista palveluista ja niille
johtavista turvallisista ja terveellisistä yhteyksistä.

Kaupunkisuunnittelun keinoin on mahdollista edistää erilaisten liikuntareittien ja paikkojen
rakentamisedellytyksiä. Viher- ja virkistysalueet tulisi olla eheitä sekä viheryhteydet jatkuvia ja helposti
asukkaiden saavutettavissa. Myös ympäristön laatu ja esteettisyys sekä ympärivuotinen
käyttömahdollisuus on tärkeä huomioida ulkoilu- ja virkistysreittejä suunniteltaessa. Virkistys- ja vapaa-
ajantoiminnoille tulee varata kaupunkirakenteessa riittävästi tilaa sekä osoittaa niille sopiva sijainti.

Virkistysreittien ja -alueiden määrä ei saa toisaalta ylittää laadukkaan ylläpidon mahdollisuuksia.
Terveellisyys ja turvallisuus ja esim. valaistus ovat ensisijaisia edellytyksiä reitistöjen ja alueiden
aktiiviselle käytölle.

Varsinaiseen liikuntapaikkarakentamiseen löytyy kattavasti yleiset suunnitteluohjeet ja normistot. Tilaa vieville ja hallirakentamista vaativille liikunta- /urheilumuodoille varataan kaupungissa omat alueensa. Näidenkin alueiden tulisi sijaita kaupunkirakenteessa keskeisesti ja niiden saavuttaminen tulisi
olla helppoa myös joukkoliikenteellä ja kevyen liikenteen yhteydet tulisi olla sujuvat. Isomäen
urheilukeskus on hyvä esimerkki koko kaupunkia palvelevasta liikunta-/urheilupaikkakeskittymästä.
Tällaiset keskukset palvelevat arkiliikunnan sijasta ensisijaisesti urheilua, kuntoliikuntaa ja ohjattua
liikuntaa.

Kaupunkirakenteen aluekeskuksiin, asuinalueiden yhteyteen, tulee varata maankäytön suunnittelussa
riittävästi mahdollisuuksia myös liikuntapaikkarakentamiselle. Liikuntapaikkarakentamiselle soveltuvia
paikkoja ovat usein koulujen- ja päiväkotirakennusten yhteydessä tai läheisyydessä olevat alueet.
Tällaisten rakennettujen liikuntapaikkojen yhteyteen kannattaa liittää myös muita julkisia, kaikille avoimia
tiloja ja ulkoilumahdollisuuksia.

Hyvällä kaupunkisuunnittelulla elinympäristö kutsuu liikkumaan.  Mitä enemmän hoidettuja ulkoiluun
tarkoitettuja alueita on, sitä enemmän ihmiset liikkuvat."