Tekninen lautakunta, kokous 18.8.2026

Perustelut

Valtuustoaloite jätetty 18.5.2026 varavaltuutettu Helvi Walli toimesta: 

Porin kansallinen kaupunkipuisto (virallisesti perustettu v. 2002) turvaa kaupunkikeskustan viheralueiden virkistyskäytön ja kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilymisen. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi keino luoda kaupunkilaisille hyvän elämän edellytyksiä. Hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin perustehtävä. "Asukkaiden oma osallistuminen, aktiivisuus sekä vastuunotto omasta ja läheistensä hyvivoinnista ovat keskeisiä elinvoimaisen ja yhteisöllisen kaupunkiyhteisön rakentumisessa" (Hyvinvointiraportti v. 2025) Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö tarjoaa mahdollisuuksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen, liikkumisen ja arjen aktiivisuuden tukemiseen ja terveellisten elintapojen edistämiseen. Puistoakseleista Pohjoispuistossa ja Itäpuistossa kesäaikoina upeat istutukset, vuosien varrella saadut merkittävät taidehankinnat, patsaat ja muistomerkit kutsuvat ihmisiä liikkeelle ja upeat puistonpenkitkin houkuttelevat levähtämään, samoin talvisin jouluvalot luovat ilon ja valon myötä viihtyisyyttä. Eteläpuistossa on vain Per Kirkebyn Tiiliveistos v. 1993 Seurakuntakeskuksen vieressä, josta Itsenäisyydenkadulle saakka puuston lisäksi on 14 puistonpenkkiä. Itsenäisyyskadun varrella, Cygnaeuksen koulun julkisivupuisto on upea täydennys Eteläpuiston jatkeena. Joulun aikaan v. 2025 oli yksi vaatimaton valoketju joidenkin puiden välillä puiston eteläpäässä.  

Löytyisiköhän sponsorirahoitusta Eteläpuiston puolessa välissä olevalle alueelle, Fiinin naapuriksi?? Länsipuistossa Risto Rytin aukiolta Vapaudenkadulle asti on puuston lisäksi 14 puistonpenkkiä. Tämä puisto on jäänyt vaille mitään erityistä houkuttelevuutta, ei sitä yhtä jouluvalonauhaakaan talvella. Porin kaupunkia halkovat puistoakselit korostavat historiallisia ominaispiirteitä muistuttaen suuresta kaupunkipalosta v. 1852. Puistoakselit ovat harvinaisia ja Porissa kaupunkikuvallisesti merkittäviä. Puistoakselien varrelle on keskittynyt myös kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta rakennuskantaa. Taideyhteistyö olemassa olevien yhteistyökumppaneiden, kulttuurialan eri toimijoiden, taidekoulun oppilaiden ja puistotoimen kanssa talousarvioon varatun määrärahan turvin mahdollistaa tasa-arvoisesti otsikossa mainittuja Etelä - ja Länsipuistojen kehittämisen. Ristikkäispuistot ovat uniikkeja. MATKAILUMARKKINOINNIN lisäämiseen on paljon mahdollisuuksia. Pitkän pimeän aikana hyvä valaistus luo turvallisuutta liikkumiseen, mutta ennen kaikkea koko ristikkäispuistojen jouluvalaistus loisi houkuttelevan Pori- vetovoiman matkailuun monien" jouluvalokaupunkien" haastajaksi!!  

Vastaus valtuustoaloitteeseen Etelä- ja Länsipuistojen kehittämisestä osana Porin kansallista kaupunkipuistoa 

Valtuutettu on aloitteessaan tuonut esille Porin kansallisen kaupunkipuiston merkityksen kaupunkilaisten hyvinvoinnille, viihtyisyydelle, turvallisuudelle sekä matkailulliselle vetovoimalle. Aloitteessa esitetään erityisesti Etelä- ja Länsipuistojen kehittämistä taiteen, valaistuksen, tapahtumien ja ympäristörakentamisen keinoin sekä mahdollisuuksien selvittämistä ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseksi. 

Porin kaupunki tunnistaa kansallisen kaupunkipuiston merkityksen osana kaupungin identiteettiä, kulttuuriympäristöä, viherverkostoa ja asukkaiden hyvinvointia. Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2002, ja sen tavoitteena on turvata kaupunkikeskustan viheralueiden virkistyskäyttö sekä kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen. Kaupunkipuisto on myös keskeinen osa kaupungin strategista kaupunkikehittämistä.  

Porin keskustan ristikkäispuistot muodostavat valtakunnallisesti poikkeuksellisen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Puistoakselit ovat merkittävä osa vuoden 1852 suurpalon jälkeistä asemakaavaratkaisua ja ne kuuluvat olennaisena osana kansallisen kaupunkipuiston ydinarvoihin.  

Kaupunki kehittää viheralueita ja kansallista kaupunkipuistoa pitkäjänteisesti käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Puistojen kunnossapidossa, istutuksissa, valaistuksessa sekä ympäristötaiteen sijoittamisessa pyritään huomioimaan eri alueiden ominaispiirteet, kulttuurihistorialliset arvot sekä kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Samalla kehittämistoimenpiteiden tulee olla taloudellisesti, teknisesti ja ylläpidon näkökulmasta kestäviä. 

Porin kaupungille on lisäksi esitetty toiveita Eteläpuiston yleisilmeen kehittämisestä ja puiston viihtyisyyden parantamiseksi esimerkiksi istutusaluein. Liisankadun ja Mikonkadun välisellä Etelänpuiston alueella sijaitsee sopiva nurmialue uudelle istutusalueelle. Keskeisellä paikalla ristikkäispuistoissa sijaitseva paikka on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa ja tästä syystä suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota laadukkaisiin materiaaleihin ja miljööseen sopiviin kalusteisiin. Eteläpuiston istutusalueen suunnittelun aikana on käyty keskustelua Satakunnan Museon ja Porin kansallisen kaupunkipuiston edustajien kanssa.  Eteläpuistoon on kunnostettu myös viime vuosina valaisinpylväät johdotuksineen ja uusittu valaisimet nykyaikaiseen tekniikka, kuitenkin soveltuen historialliseen ilmeeseen. Eteläpuiston istutusalueen suunnitelma perustuu lainvoimaiseen asemakaavaan. Eteläpuistossa, välillä Liisankatu-Mikonkatu, sijaitsevalle vapaalle nurmikkoalueelle perustetaan graniittireunakiveyksellä rajattava noin 100 m2:n kokoinen istutusalue ja graniittilaatoilla perustettava oleskelupaikka. Puistossa olemassa oleva kasvillisuus säilytetään. Uuden istutusalueen kasvillisuus toteutetaan kausikasveilla. Graniittilaattapintainen oleskelualue tulee suojaamaan pinnan alla olevaa kunnallistekniikkaa. Oleskelualueelle sijoitetaan istuimella varustettu ruukku sekä neljä yksittäistä selkänojallista tuolia. Istutusalueen keskeltä kohoavat metalliset, alueen arkkitehtuuriin sopivat pergolat, joihin voidaan kasvattaa kukkivia köynnöksiä. Eteläpuiston istutusalue tuodaan erillisenä asiana tiedoksi tekniselle lautakunnalle. 

Lisäksi lähivuosina on suunnitteilla saneerata Länsipuiston sekä Itäpuiston, välillä puistojen risteys Ratsulan kulma, historialliset valaisinpylväät ja niihin uusitaan valaisimet, jotka ovat jo käytössä Etelä- ja Pohjoispuistossa. Muunlainen Länsipuiston kehittäminen tapahtuu mustavarisyhdyskuntien ehdoilla. Pohjoispuistoon tullaan asentamaan Eteläpuiston tavoin sähköpistokkeita, jotka mahdollistavat pop up –tapahtumien sähkönsaannin ja kausivaloratkaisujen turvallisemman toteuttamisen. Myös puistojen valaistuksen kehittämistä arvioidaan osana kaupungin yleistä valaistuksen suunnittelua. Valaistuksella voidaan lisätä sekä turvallisuuden tunnetta että kaupunkiympäristön viihtyisyyttä erityisesti pimeänä vuodenaikana. Mahdolliset kausi- ja jouluvalaistuksen laajennukset arvioidaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien sekä yhteistyö- ja sponsorointimahdollisuuksien perusteella. 

Kaupunginpuutarhurin lausunnon mukaan Länsipuistossa on isoja vanhoja puita, joiden kuntoa on määräajoin tutkittu. Nämä tarkastetaan vielä loppukesällä 2026. Vuosien varrella Länsipuistosta on jouduttu muutama puu kaatamaan turvallisuusperustein. Eteläpuistossa on yksi ontto vaahtera, joka on tänä vuonna tutkittu. Kyseinen puu on edelleen turvallista pitää kasvussa, mutta siihen tehdään määrävuosin jälkitarkastukset. 

Aloitteessa esille nostettu taideyhteistyö sekä yhteistyö oppilaitosten, kulttuuritoimijoiden, yhdistysten ja muiden kumppaneiden kanssa ovat lähtökohtaisesti kannatettavia toimintatapoja. Kaupunki hyödyntää yhteistyömalleja jo nykyisin erilaisissa ympäristö- ja kulttuurihankkeissa, ja vastaavia mahdollisuuksia voidaan tarkastella myös puistoalueiden kehittämisen yhteydessä. 

Matkailun näkökulmasta kansallinen kaupunkipuisto ja ristikkäispuistot ovat merkittävä osa Porin vetovoimatekijöitä. Kaupunki kehittää yhdessä matkailutoimijoiden kanssa kansallisen kaupunkipuiston tunnettuutta sekä sen tarjoamia kulttuuri-, luonto- ja virkistyspalveluja.  

Tekninen lautakunta toteaa, että aloitteessa esitetyt tavoitteet ovat linjassa Porin kansallisen kaupunkipuiston kehittämisen, asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen sekä kaupungin vetovoiman vahvistamisen kanssa. Etelä- ja Länsipuistojen kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan osana viheralueiden, kaupunkipuiston ja keskustaympäristön jatkuvaa suunnittelua sekä talousarviovalmistelua.

Päätösehdotus

Esittelijä

Tekninen lautakunta päättää antaa oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle.