Perustelut
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, ensimmäinen allekirjoittaja valtuutettu Mirva Heino, jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.5.2026 § 81 valtuustoaloitteen työkyvyttömyyseläkkeellä oleville 20-65-vuotiaille kohdennetun uintipassin kokeiluun ottamisesta kolmen vuoden ajaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 § 225 pyytää aloitteesta vapaa-ajan lautakunnan lausunnon 30.9.2026 mennessä.
Valtuustoaloite on luettavissa historiatiedoista.
Vapaa-ajan lautakunnan lausunto:
Aloitteessa esitetään kolmen vuoden kokeilua työkyvyttömyyseläkkeellä oleville 20–65-vuotiaille kohdennetun uimapassin käyttöön ottamiseksi edistämään ja mahdollistamaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden liikkumista yhdellä viikoittaisella uimalaitoskäynnillä.
Aloite tukee kaupunginhallituksen 28.10.2024 § 426 hyväksymän poikkihallinnollisen liikkumisohjelman tavoitteita. Porilaisten arkiaktiivisuuden lisääminen on yksi sekä liikkumisohjelman että kaupunginvaltuuston kokouksessaan 10.11.2025 § 156 hyväksymän Kasvun metropori Pori 2035 -strategian keskeisiä tavoitteita.
Liikkumisohjelman kehittämiskohteessa ”Erityisryhmien liikunta” yksi tavoite on:
”Edistetään yhdenvertaisia liikkumisen mahdollisuuksia eri liikkuja- ja ikäryhmissä” ja yhtenä tätä tavoitetta edistävänä tekona on ”Tarkastellaan liikuntalaitosten hinnoittelu- ja alennusryhmäkäytäntöjä eri syistä haavoittuvammassa asemassa olevien henkilöryhmien liikkumisen edistämiseksi”.
Aloitteen kohderyhmän, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 20–65-vuotiaiden, voidaan katsoa olevan liikkumisohjelman edellä mainittuun tavoitteen ja toimenpiteen mukaisesti liikkumisen ja toimintakyvyn näkökulmasta erityistä huomiota tarvitseva ja aloitteessa esiin tuodut perustelut ovat myös tavoitteen ja toimenpiteen mukaisia.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 20–64-vuotiaiden porilaisten lukumäärän voidaan arvioida olevan 3 100–3 200. Sotkanet-tietokannan mukaan 15–64-vuotiaista porilaisista työkyvyttömyyseläkkeellä on 6,6 % ja 25–64-vuotiaista porilaisista 7,6 % (31.12.2025 tilanne).
Liikuntayksikössä on tehty taustatyötä edellä mainitun liikkumisohjelman tavoitteen edistämiseksi. Liikuntalaitosten hinnoittelu- ja alennusryhmäkäytäntöjä on katsottu olevan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella kokonaisuutena, sillä määritelmä haavoittuvassa asemassa olevat henkilöryhmät pitää sisällään myös monia muita väestöryhmiä, kuin nyt aloitteessa esiin nostetut työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Tällä hetkellä kaupungin alennusryhmäkäytäntöjen piiriin kuuluvat 4–17-vuotiaat lapset ja nuoret, opiskelijat, eläkeläiset, varushenkilöt, työttömät (peruspäiväraha tai työmarkkinatuki) sekä määräaikaisella kuntoutustuella olevat.
Alennusryhmäkäytäntöjä koskevassa taustatyössä on tunnistettu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden lisäksi muun muassa seuraavia ryhmiä, joiden kohdalla palveluiden hinnoittelulla voisi olla aktivoivaa vaikutusta heidän liikkumiskäyttäytymiseensä: perhevapaalla (vanhempainrahalla) olevat vanhemmat, hoitovapaalla (kotihoidon tuella) olevat vanhemmat, ansiosidonnaisella päivärahalla olevat työttömät, omaishoitajat, maahanmuuttajat sekä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat.
Kaupungin uimalaitosten kävijämäärien kehitys on viime aikoina ollut, erityisesti keskustan uimahallin osalta, laskeva. Kävijämääräkehityksen taustalla voidaan arvioida olevan useita tekijöitä, mutta yksi mahdollinen asukkaiden liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on hinnoittelu. Uimalaitosten kävijämäärää tulee tarkastella sekä talouden (pääsymaksukertymä) että asukkaiden liikkumisen näkökulmasta. Keskustan uimahallin kävijämäärästä tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa koostuu muista, kuin normaalin pääsymaksun maksavista asiakkaista, eli esimerkiksi alennusryhmiin kuuluvista tai seniorikorttia käyttävistä asiakkaista, nuorisopassin käyttäjistä tai koululaisuinneista. Mikäli uusia asiakasryhmiä sisällytetään joko alennusryhmien tai aloitteessa esitetyllä tavalla kokonaan maksuttoman käytön piiriin, muutokset on syytä tehdä talousarviovalmistelun yhteydessä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pääsymaksutuottotavoitteisiin on hankalaa päästä, joten mahdollisten muutosten toteuttaminen edellyttää myös taloustavoitteiden tarkastelua. Samalla on kuitenkin hyvä huomioida, että mahdolliset uudet alennusryhmät eivät automaattisesti tarkoita pääsymaksutuottojen vähenemistä. Jos alennukset houkuttelevat uusia käyttäjiä palvelujen piiriin, ne voivat lisätä sekä pääsymaksutuottoja että palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden liikkumisen edistämiseksi yksi mahdollinen keino voisi olla seniorikortin laajentaminen kattamaan myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt. Tällä hetkellä seniorikortin ikärajana on 65 vuotta. Toimenpide olisi osittain aloitteen mukainen, eli uimalaitosten käyttö ei olisi kokonaan maksutonta, mutta kuitenkin vahvasti subventoitua. Seniorikortti on nykyään mahdollista ostaa kuukaudeksi kerrallaan, joten maksun suuruuden ei pitäisi muodostaa merkittävää estettä liikkumiselle. Vapaa-ajan lautakunta katsoo kuitenkin, että yksittäistä ryhmää koskevan muutoksen sijaan hinnoittelua ja alennusryhmiä koskevat muutokset olisi perustellumpaa tehdä kokonaisuutena ja talousarviovalmisteluun kytkeytyen. Lisäksi lautakunta huomauttaa, että mikäli seniorikorttia laajennettaisiin edellä esiin tuodulla tavalla kattamaan myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, tämänkin muutoksen taloudelliset vaikutukset tulee huomioida vapaa-ajan lautakunnan alaisen kokonaisuuden talousarviossa.
Vapaa-ajan lautakunta pitää haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien liikkumisen edistämistä tärkeänä ja kaupungin liikkumisohjelman tavoitteiden mukaisena. Lautakunta katsoo kuitenkin, että uimalaitosten hinnoitteluun ja alennusryhmäkäytäntöihin liittyvät muutokset tulee valmistella kokonaisuutena, yhdenvertaisuusnäkökulma huomioiden ja osana tulevien vuosien talousarviovalmistelua.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, esa.kohtamaki@pori.fi
Vapaa-ajan lautakunta päättää antaa oheisen lausunnon valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle.