Perustelut
Toimialan toimintatuotot ovat lisääntyneet 0,9 M eurolla (+31 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Joukkoliikenteen kustannuspaikalle on nyt kesäkuun loppuun mennessä kirjautunut lipputuotot tammi-toukokuulta Porin Linjojen osalta sekä suurin osa touko-kesäkuun myynnistä Waltti-järjestelmästä. Summa on yhteensä 1 M euroa, joka on 57 % vuodelle 2023 budjetoiduista lipputuotoista. Lipputulojen kertymään vaikuttaa uusien matkakorttien ostojen suuri määrä, koska kaikki matkakortit on vaihdettava uusiin Waltti-matkakortteihin. Kesälomien jälkeen laskutetaan vielä merkittäviä määriä erilaisia ostositoumuksilla ja hankintapäätöksillä luovutettuja matkakortteja ja lipputuotteita sekä lippujen myyntipisteiden myymiä lipputuotteita.
Lähimaksaminen linja-autoissa alkoi kesäkuun puolivälissä. Lähimaksaminen korvasi nopeasti käteislipputuloja, ja jo heinäkuussa lähimaksulla maksettiin enemmän matkoja kuin käteisellä. Lähimaksutuotot tuloutuvat suoraan kaupungille, kun taas linja-autojen käteistulot kaupungille tilittää Porin Linjat Oy takautuvasti kerran kuussa.
Rauma-Eurajoki-Pori-yhteysvälin uusi liikennöintisopimuskausi on käynnistynyt. Lippu- ja maksujärjestelmämuutoksen ja kesälomien takia lipputulojen jakaminen ostokustannuksiin osallistuville kaupungeille on viivästynyt. Tarkempaa ennustetta seudullisen liikenteen lipputuloista voidaan tehdä vasta elokuun lipputulojen selvittyä.
Jätehuoltoviranomaisen viranomaistehtävien hoidon aiheuttamat kustannukset tullaan laskuttamaan Keräämö Oy:ltä 1.-30.6.2023 jaksolta talousarvion summasta 50 % ja 1.7.-31.12.2023 tasaus laskutetaan toteuman mukaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Tukien ja avustusten kasvu 0,3 M eurolla (+43 %) viime vuoteen verrattuna johtuu suurimmaksi osaksi palkkatukimaksatusten aikaistumisesta viime vuoteen verrattuna. Palkkatuen valtionkorvauksia on tilitetty nyt tammi-maaliskuulta 0,4 M€ ja tulematta on vielä huhti-kesäkuulta noin 0,55 M€. Palkkatukea tullaan lisäksi oikaisemaan toimintatuottoihin taseesta löytyneen kustannuspaikkavirheen vuoksi tälle vuodelle reilun 0,4 M euron verran.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi 27.2.2023 päivätyllä päätöksellään Porille valtionapua 1 055 000 euroa. Talousarviovaiheessa Traficomin ennakoitiin jatkavan koronavuosien lisätukitoimia, mutta avustus on mitä ilmeisimmin pysyvästi vähenemässä takaisin koronaa edeltävien vuosien tasolle. Porille myönnettiin 235 000 euroa vähemmän kuin mitä odotettiin.
Rakennusvalvonnan lupamaksutuotoissa tuskin päästään budjetoituun 1,3 M euroon, sillä asunto- ja toimitilarakentamisen heikko tilanne jatkuu edelleen. Tämän hetken arvio on, että lupamaksutuotoissa tultaisiin jäämään noin 0,2 M €.
Toimialan toimintakulut ovat 4 %:ia suuremmat (0,6 M €) kuin vastaavana aikana viime vuonna. Henkilöstökulut ovat 0,3 M euroa suuremmat (4 %) kuin viime vuoden kesäkuussa. Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua täydennettiin ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuvia yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotettiin huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksettiin kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Talous- ja hallintoyksikkö valmistelee talousarviomuutokset ja tarvittavan määrärahan haun kaupunginvaltuustolta keskitetysti. Elinvoima- ja ympäristötoimialalle palkkaratkaisusta aiheutuva lisäkustannus on alustavien arvioiden mukaan noin 0,25 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 henkilöstökulujen kehitystä tarkasteltaessa tulee muistaa, että vielä joulukuussa 2022 pidettyjen yt-neuvottelujen tuloksena työllisyyden hoidosta siirtyi 1.1.2023 alkaen 3,5 henkilötyövuotta Satakunnan hyvinvointialueelle. Tähän ei oltu talousarviovaiheessa varauduttu, joten palkkamäärärahat näkyvät yhä toimialan käyttösuunnitelmassa, vaikkakin kaupungin rahoituspohjasta on tehty siirto hyvinvointialueelle. Euroissa tämä tekee 140 000 euroa koko vuodelta. Työllisyyden hoidon työpajoilta siirrettiin 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi kokonaisuudessaan.
Työllistämispalkkoja on maksettu 0,14 M € viime vuotta vähemmän. Määrärahan arvioidaan kuitenkin tulevan käytetyksi täysimääräisesti vuoden aikana. Työllistettyjä on kaupungilla kokonaisuudessaan (pajat, muut sekä ne, joita tuettu pelkällä kaupungin tuella) ollut nyt keskimäärin touko-kesäkuussa 10-20 henkeä vähemmän kuin vuonna 2022. Työllisyystilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, eikä työttömissä ole niin paljon sellaisia hakijoita, jotka pystyvät työsuhteeseen. Hyvinvointialueen tulo vaikutti siihen, että kaupungin paikkatarjonnasta hävisi aika paljonkin työpaikkoja ja työllistämismahdollisuuksia. Velvoitetyöllistettyjen määrä on edelleen suht korkea; tammi-kesäkuun aikana työllistetty 95 henkilöä.
Muun muassa kaupunkisuunnittelussa, suunnittelu- ja kehittämisyksikössä, joukkoliikenteessä ja ICT-yksikössä henkilöstötilanne on nyt viime vuotta parempi ja henkilöstökulujen arvioidaankin toteutuvan täysimääräisesti tänä vuonna. Eläinlääkinnässä puolestaan on edelleen rekrytointivaikeuksien vuoksi kaksi kaupungineläinlääkärin virkaa avoinna, mutta henkilöstökulut ovat lähes käyttösuunnitelman mukaisella tasolla, koska suureläinpäivystyksen korvauskulut ovat alkuvuonna nousseet. Pieneläinpäivystyksen osalta kulut ovat olleet käyttösuunnitelmassa esitettyä vähäisemmät palvelutuottajan rekrytointivaikeuksien vuoksi, mutta tilanne muuttuu käyttösuunnitelman mukaiseksi vuoden kolmannella neljänneksellä, sillä Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n pieneläinpäivystys on alkanut pyöriä sopimuksen mukaisesti ympärivuorokautisena Porin toimipisteellä 26.6. alkaen.
Toimialan palvelujen ostot ovat 0,3 M euroa (5,3 %) vuodentakaista suuremmat. Elinvoima- ja ympäristötoimialan palvelujen ostoissa on suurta kuukausittaista vaihtelua. Toiminta ei ole kaikilta osin vertailukelpoista viime vuoteen nähden. Esimerkiksi tässä vaiheessa vuotta ICT:n palveluihin ja ohjelmalisensseihin on käytetty 0,46 M euroa vähemmän kuin vuosi sitten. ICT-palvelujen ja ohjelmalisenssiostojen väheneminen ei ole kuitenkaan varsinaista kulujen pienentymistä, vaan kulut kirjautuvat kirjanpitoon eri tahtiin viime vuoteen verrattuna johtuen kulujen jaksotuksista sekä toimittajien laskutusaikatauluista.
Joukkoliikenteen menoissa ei näy vielä lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottokustannuksia eikä ensimmäisiä kuukausiveloituksia. Muutoin liikennöintisopimusten korvaukset on saatu ajan tasalle.
SuomiAreenan suurimmat kuluerät ovat lavojen rakentaminen ja tapahtuman muut rakenteet, tapahtumatekniikka (äänentoisto ja screenit) sekä tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. Alustavana arviona on, että budjetoitu summa ylittyy 70 000 euroa, mutta luku tarkentuu, kun kaikki kuluerät on laskutettu. Ylityksen pääsyynä voidaan nähdä tapahtumajärjestämisen kustannusten nousu kokonaisuudessaan koronaa edeltävästä ajasta. Lisäksi tapahtuman uusi ajankohta kesäkuussa toi tarpeen tapahtumamarkkinoinnin toimenpiteiden lisäämiseen, jotta tapahtumakävijät löytävät tapahtuman myös jatkossa. Lisättyinä toimenpiteinä toteutettiin muun muassa käsiohjelma yhteistyössä Sanoma Median kanssa, kadunvarsimainontaa, radiomainontaa sekä Citylinjan bussiteippaukset. Tapahtumasta toteutetaan lisäksi kuluvana kesänä kävijätutkimus, jonka kautta kerätään tietoa muun muassa tapahtuman aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. SuomiAreenan vetovoimaisuus on viime vuonna toteutetun tutkimuksen mukaan nousussa ja samoin odotukset tapahtuman jatkuvaa kehittymistä kohtaan kasvavat.
Toimialan tarvikeostot ovat lähes tuplaantuneet viime vuoteen nähden. Mm. ICT-tarvikkeisiin, toimialan pienkalustohankintoihin sekä työpajojen rakennusmateriaaleihin on käytetty tänä vuonna enemmän määrärahaa kuin viime vuonna.
Avustuksia on maksettu 0,3 M € viime vuotta vähemmän. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen toiminta-avustukset on siirretty sivistystoimialalle vapaa-ajanlautakunnan alaisiin avustuksiin.
Toimialan muut toimintakulut ovat toteutuneet hieman korkeampina viime vuoteen nähden. Kesäkuulle on kirjautunut yksi 100 000 euron ostolasku väärään tiliryhmään, joka tullaan korjaamaan kirjanpitoon jälkikäteen. Pori-puhelimiin varatut leasingkulut tullaan alittamaan noin 0,3 miljoonalla eurolla johtuen henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle.
Kesäkuun talousraportin perusteella elinvoima- ja ympäristötoimialan tämänhetkinen arvio on, että toimiala tulee alittamaan toimintakatteensa noin 0,45 M eurolla.
Toimialan investointimäärärahoista (1,75 M €) on huhtikuun jälkeen käytetty reilu 0,5 M euroa. Toimialan investointimäärärahojen niin ICT:n, Yyterin kuin työllisyydenhoidonkin osalta arvioidaan tässä vaiheessa vuotta käytettävän täysimääräisesti. ICT:n investointimäärärahat (1,27 M €) käytetään digitalisaation kehittämiseen sekä sovellus- ja laitehankintoihin. Yyterissä (0,4 M €) keskitytään mm. yleissuunnitelmien toteutuksiin sekä alueen infran kehittämiseen. Työllisyydenhoidon investointimäärärahat (60 000 euroa) kohdistuvat luontopajatoimintoihin sekä nuorten työpajan kalustoon.
Toimialan henkilöstön määrä on lisääntynyt vuodessa neljällä henkilöllä ollen nyt kesäkuussa 302 henkilöä. Määräaikaisia on 13 enemmän ja vakituisia 9 vähemmän kuin vuosi sitten, mutta työllistettyjä on saman verran kuin vuosi sitten.
Puolivuotisraportin yhteydessä raportoidaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Elinvoima- ja ympäristötoimialan elinvoimaan ja hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden, toimialan yhteisten tavoitteiden sekä joukkoliikenteen ja työllisyydenhoidon toiminnallisten tavoitteiden selvitykset ovat esityslistan liitteenä.