Kaupunginhallitus, kokous 2.10.2023

Perustelut

Käyttötalousosan toteutuminen ja ennuste

Käyttötalousosan toimialoja, liikelaitoksia ja muita toimintoja sitova erä on toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate. Teknisen toimialan sitova erä on toimintamenot. Lisäksi käyttötalousosassa on esitetty toimialojen keskeisiin prosesseihin kytkeytyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden toteumaselvitykset ovat esityslistan liitteinä.

Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua on täydennetty ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuvia yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotetaan huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksetaan kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Ratkaisusta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset – arviolta 2,7 miljoonaa euroa sivukuluineen – on huomioitu toimialakohtaisissa tulosennusteissa ja niiden perusteella esitetään talousarvion muuttamista.

Konsernipalveluiden yhteissitovuuden (konsernipalvelut-esikuntayksikkö ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston toiminnot) budjetissa on yhteensä 0,9 miljoonaa euroa määrärahaa, jonka käyttötarkoitusta ei ole toistaiseksi sidottu. Määräraha toimii tarvittaessa puskurina vuodelle 2023 siirtyneille sote- ja pelastustoimen menoille. Palkkasopimusratkaisusta aiheutuu noin 0,1 miljoonaa euroa lisää henkilöstökuluja. Edellä mainittujen määrärahojen jäädessä käyttämättä alitetaan sitova erä, toimintakate, 0,8 miljoonalla eurolla.

Sivistyslautakunnan toimintatulojen kehitys on ollut positiivista ja kasvaneilla toimintatuotoilla pystytään kattamaan toimintamenojen kasvu, mikä näkyy erityisesti varhaiskasvatuksen kasvaneina henkilöstömenoina. Henkilöstömenojen kasvua selittävät lainsäädännön muutokset ja viime kevään koronatilanne, kun hoidossa olevien lasten määrä oli tilapäisesti vähentynyt. Alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvu on lisännyt tarvittavan henkilöstön määrää. Sitovan erän, toimintakatteen, ylitysennuste alkuperäiseen talousarvioon verrattuna on 1,6 miljoonaa euroa johtuen edellä mainitusta palkkasopimusratkaisusta.

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot tulevat tammi-maaliskuun toteuman perusteella olemaan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Vastaavasti toimintamenojen arvioidaan ylittävän talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla eli sitova erä toimintakate ylitetään 0,5 miljoonalla eurolla. Tästä 0,2 miljoonaa euroa on palkkasopimusratkaisusta johtuvaa henkilöstömenojen kasvua. Loppuosa ylityksestä johtuu pääosin hankkeisiin liittyvien palvelujen ostoista sekä hankkeisiin kohdistuvien tulojen ja menojen alibudjetoinnista.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla toimintatuloihin sisältyy eriä, jotka sekä ylittävät, että alittavat talousarvion. Kokonaisuutena toimintatulojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenoissa talousarvio tullaan alittamaan johtuen muun muassa ICT-yksikölle Pori-puhelimiin varattujen leasingkulujen pienentymisestä osan henkilöstöstä siirryttyä hyvinvointialueen palvelukseen. Palkkasopimusratkaisusta aiheutuu toimialalle noin 0,2 miljoonan euron henkilöstömenolisäys. Sitova erä toimintakate alittuu tämänhetkisen arvion mukaan 0,3 miljoonalla eurolla.

Teknisen toimialan maankäyttösopimuskorvaukset ja pysäköinnistä saatavat tulot tulevat jäämään talousarviosta, mutta vastaavasti vuokratuottojen arvioidaan ylittävän talousarvion, joten kokonaisuutena toimintatulot toteutuvat talousarvion mukaisena. Omajohtoinen rakentaminen on edelleen vähentynyt ja henkilöstöresurssia on käytetty aiempia vuosia enemmän talvikunnossapitoon. Tämän seurauksena valmistus omaan käyttöön-erän arvioidaan jäävän talousarviosta 0,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoissa nousupainetta on vuokrakuluissa, koska talousarvion laadinnan jälkeen on otettu käyttöön uusi päiväkotitila Tiilimäeltä. Lisäksi toimialan maksettavaksi on tullut perusturvan aiemmin vuokraamia kohteita, mitkä eivät lainsäädännön mukaan siirtyneet hyvinvointialueelle. Toimialan sitova erä, toimintakulut, ylittää alkuperäisen talousarvion tämänhetkisen arvion mukaan 0,3 miljoonalla eurolla, josta 0,2 miljoonaa euroa on palkkasopimusratkaisusta aiheutuvaa henkilöstömenojen kasvua.

Toimialoille kohdistamattomissa käyttötalouserissä merkittävin menoerä on työmarkkinatuen kuntaosuus, mihin on talousarviossa varattu 5,95 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 toteutunut kuntaosuus oli 6,05 miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuun kuntaosuudet ovat olleet keskimäärin 541 000 euroa kuukaudessa, jolloin koko vuoden toteuma olisi noin 6,5 miljoonaa euroa. Kuukausikohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, eikä alkuvuoden toteuman perusteella voi vielä tehdä luotettavia arvioita lopullisesta kuntaosuudesta. Työllisyyspalvelut tekee jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa kustannusten hillitsemiseksi.

Toimialoille kohdistamattomiin eriin kirjataan vuonna 2023 budjetoimattomia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tuloja ja menoja. Koska kunnan tilinpäätös tulee käsitellä ja hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä, ei kaikkia perusturvan ja pelastuslaitoksen eriä ollut aikataulusyistä mahdollista kirjata vuoden 2022 tilinpäätökseen. Tavoitetila on, että kaikki perusturvaa koskevat kirjaukset on tehty ja pelastuslaitoksen loppuselvitys laadittu syyskuuhun mennessä. Kirjausten lopullisia tulosvaikutuksia ei vielä kyetä arvioimaan.

Tuloslaskelmaosan toteutuminen ja ennuste

Tuloslaskelmaosan sitovat erät ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot.

Toimintakatteen kasvu ilman liikelaitoksia on vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta hieman yli 5 prosenttia. Vertailusta on eliminoitu hyvinvointialueelle siirtyneet erät ja hyvinvointialueelta laskutettavat vuokratuotot. Toimintakatteen vertailukelpoisuutta heikentävät kuitenkin useat tekijät, muun muassa sivistystoimialan muuttuneet käytännöt hanketukien jaksotuksissa.

Verotulojen kehittymistä ei tule verrata aiempiin vuosiin, koska hyvinvointialueiden rahoituksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä eli Porin veroprosentti vuodelle 2023 on 8,36. Yhteisöverosta leikataan samasta syystä noin kolmannes. Tammi-Helmikuun verotilitykset olivat kuitenkin korkealla tasolla, koska tilitysperusteet ovat määräytyneet verovuoden 2022 perusteella. Maaliskuun tilitys oli ensimmäinen uuden normaalin mukainen verotilitys, jossa kunnallisvero puolittui ja yhteisövero pienentyi selvästi.

Kunnallisveroennustetta on päivitetty kuntaliiton veroennustekehikkoon perustuen ja paikalliset tekijät huomioiden 153,0 miljoonaan euroon. Alkuperäisessä talousarviossa kunnallisverotuloksi oli arvioitu 148,5 miljoonaa euroa eli nykyinen ennuste on 4,5 miljoonaa euroa sitä korkeampi. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin.

Yhteisöveroennuste, 19,0 miljoonaa euroa, perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioon yhteisöveron kehityksestä sekä alkuvuoden tilitystietoihin. Arviossa on otettu huomioon myös paikallisia tekijöitä. Alkuperäisessä talousarviossa yhteisöveron määräksi oli arvioitu 1,1 miljoonaa euroa vähemmän. Valmistuva yhteisövero 2022 aiheuttaa kunnallisveron tapaan vielä epävarmuutta kuluvan vuoden tilityksiin.

Kiinteistöveroennuste, 27,0 miljoonaa euroa, perustuu Verohallinnon maaliskuussa julkaisemaan ennakkotietoon valmistuvasta verotuksesta. Arvio on noin 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisessa.

Verotulot yhteensä ovat päivitetyn ennusteen mukaan 199,0 miljoonaa euroa eli 6,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Koska verotuloarvio on muuttunut olennaisesti talousarvioon verrattuna, on talousarvioseurannan oikeellisuuden kannalta perusteltua esittää kaupunginvaltuustolle talousarvion muuttamista uuden ennusteen mukaiseksi.

Talousarviossa vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuudeksi arvioitiin 15,3 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatioksi 13,8 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudeksi -5,4 miljoonaa euroa, yhteensä 23,7 miljoonaa euroa. Tehtyjen päätösten mukaan Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2023 on 16,4 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatio 13,5 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -5,6 miljoonaa euroa, yhteensä 24,4 miljoonaa euroa.  Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus tarkistetaan vielä loppuvuonna toteutuneiden oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi. Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 0,6 miljoonaa euroa talousarviota positiivisemmin, mitä ehdotetaan valtuustolle huomioitavaksi talousarvion muutoksena.

Rahoitustuloihin ja -menoihin on siirretty viranhaltijapäätöksenä investointiosasta 752 000 euron määräraha Kiinteistö Oy Porin Jäähallin pääomavastikkeiden kattamiseen. Kiinteistöyhtiön lainanlyhennysrahasto on päätetty lopettaa, joten sille maksettavat vastikkeet tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

Korkokulujen osalta koko vuoden ennuste on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan viitekorkojen kehitys loppuvuoden aikana ja mahdolliset muutokset kaupungin lainamäärässä. Koska talousarviossa korkokuluihin on varattu vain noin 4,1 miljoonaa euroa, ehdotetaan myös tältä osin tehtäväksi -3,4 miljoonan euron talousarviomuutosta sitovaan erään rahoitustulot ja -menot.

Investointiosan toteutuminen ja ennuste

Investointiosan sitovat erät ovat toimialakohtaiset irtain- ja muut investoinnit. Lisäksi sitova erä on teknisen toimialan infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointimenojen yhteissumma.

Infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointien kumulatiivinen toteutuma on tammi-maaliskuun osalta -6,9 miljoonaa euroa kokonaismäärärahan ollessa -58,9 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan infrainvestointien määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, mutta tiloihin kohdistuvista investoinneista jää määrärahaa käyttämättä noin 3-4 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alitukset tulevat Itä-Porin päiväkodista (menossa tarjouspyynnön ja kilpailutuksen uudelleenvalmistelu), Ahlaisten monitoimitalosta (suunnittelu jäljessä, kilpailutus loppukesällä) ja Kirjurin kioskista.

Rahoitusosan toteutuminen ja ennuste

Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys.

Vuoden 2023 talousarviolainaa ei ole vielä nostettu yhtään. Korkokulujen hillitsemiseksi talousarviolainan nostamista pyritään lykkäämään niin pitkälle kuin se kaupungin maksuvalmiuden kannalta on mahdollista.

Liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen ja ennuste

Palkkasopimusratkaisusta liikelaitoksille aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset huomioidaan talousarviomuutoksina kaupunginvaltuuston niin päättäessä. Palveluliikelaitoksen osalta vaikutus on noin 0,2 miljoonaa euroa. Muilta osin liikelaitos ei toistaiseksi ennusta poikkeamia.

Porin Vedelle palkkasopimusratkaisu aiheuttaa noin 60 000 euron lisäkustannukset henkilöstömenoihin. Tämän lisäksi toimintakulut ovat aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen osalta aiempaa korkeammat. Suuntauksen jatkuessa vastaavana, on ilmeistä, että budjetoituun vuosikatetavoitteeseen 2023 ei päästä. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosan arvioidaan alustavasti toteutuvan noin miljoona euroa talousarviota heikommin. Asian kehittyminen on otettu Porin Veden toimivan johdon ja kaupungin konsernipalveluiden talous- ja hallintoyksikön kuukausittaiseen erityisseurantaan.

Kaupungin tulosennuste

Alkuperäisessä vuoden 2023 talousarviossa kaupungin tulosennuste liikelaitokset mukaan lukien oli 13,7 miljoonaa euroa. Viranhaltijapäätöksenä tehty siirto investointiosasta huomioiden, muutettu talousarvio on nyt 13,0 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen niin päättäessä, esitetään kaupunginvaltuustolle toukokuussa päätettäväksi talousarviomuutoksia henkilöstökuluihin, verotuloihin, valtionosuuksiin ja korkomenoihin. Muutosten nettovaikutus tulokseen on yhteensä 0,8 miljoonaa euroa, minkä jälkeen talousarvion tulokseksi muodostuu 13,8 miljoonaa euroa. Lisäksi muut ennusteessa huomioitavat toimialakohtaiset poikkeamat ovat yhteensä -0,6 miljoonaa euroa. Näin ollen tilikauden 2023 tulosennuste on nyt 13,2 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilikauden ylijäämään tulevat vielä vaikuttamaan perusturvaa ja pelastuslaitoksen loppuselvitystä koskevat kirjaukset sekä tavanomaiset tilinpäätöskirjaukset.

Henkilöstö

Kaupungin henkilöstön lukumäärä väheni hyvinvointialueen aloitettua. Nyt henkilöstön määrä on 3275, joista sivuvirkaisia ja -toimisia 162. Alkuvuonna vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana. Nykyorganisaation toimialoilta hyvinvointialueelle siirtyneet sekä HR- ja taloustoimintojen keskittäminen aiheuttavat kaupunkitasoisissa mittareissa epäjatkuvuuden ja vertailun vaikeuden edeltävään vuoteen. Näistä merkittävin on Palveluliikelaitokselta hyvinvointialueelle siirtyneet 230 henkilöä.

Tästä syystä henkilötyövuosien kertymää kannattaa tulkita toimialakohtaisesti. Kasvua on sivistystoimialan kertymässä. Vaikka sivistystoimialalla vakituisten määrä on vähentynyt kuraattoreiden ja psykologien siirryttyä hyvinvointialueelle sekä talous- ja HR-toimintojen keskittämisten vuoksi, on henkilöstön nettomäärä kasvanut.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet kolmanneksella vuoteen 2022 verrattuna, jolloin poissaoloja oli poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2021 verrattuna poissaoloja on kuitenkin ollut 9 prosenttia enemmän.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 8.5.2023 § 252.

Asian esittely ja aikaisempi käsittely on historiatiedoissa.

Perustelut

Käyttötalousosan toteutuminen ja ennuste

Käyttötalousosan toimialoja, liikelaitoksia ja muita toimintoja sitova erä on toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate. Teknisen toimialan sitova erä on toimintamenot. Lisäksi käyttötalousosassa on esitetty toimialojen keskeisiin prosesseihin kytkeytyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta annetaan selvitykset neljännesvuosittain.

Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua on täydennetty ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuvia yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotetaan huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksetaan kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Ratkaisusta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset – arviolta 2,7 miljoonaa euroa sivukuluineen – on huomioitu toimialoittain kaupunginvaltuuston 22.5.2023 hyväksymissä talousarviomuutoksissa.

Konsernipalveluiden yhteissitovuuden (konsernipalvelut-esikuntayksikkö ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston toiminnot) budjetissa on määrärahaa, jonka käyttötarkoitusta ei ole toistaiseksi sidottu. Määräraha toimii tarvittaessa puskurina vuodelle 2023 siirtyneille sote- ja pelastustoimen menoille. Määrärahojen jäädessä käyttämättä alitetaan sitova erä, toimintakate, 0,9 miljoonalla eurolla.

Sivistyslautakunnan toimintatulojen kehitys on ollut positiivista ja kasvaneilla toimintatuotoilla pystytään kattamaan toimintamenojen kasvu, mikä näkyy erityisesti varhaiskasvatuksen kasvaneina henkilöstömenoina. Henkilöstömenojen kasvua selittävät lainsäädännön muutokset ja viime kevään koronatilanne, kun hoidossa olevien lasten määrä oli tilapäisesti vähentynyt. Alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvu on lisännyt tarvittavan henkilöstön määrää. Sitovan erän, toimintakatteen, arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti.

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot tulevat toteuman perusteella olemaan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Vastaavasti toimintamenojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla eli sitova erä toimintakate ylitetään 0,3 miljoonalla eurolla.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla toimintatuloihin sisältyy eriä, jotka sekä ylittävät, että alittavat talousarvion. Kokonaisuutena toimintatulojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenoissa talousarvio tullaan alittamaan johtuen muun muassa ICT-yksikölle Pori-puhelimiin varattujen leasingkulujen pienentymisestä osan henkilöstöstä siirryttyä hyvinvointialueen palvelukseen. Sitova erä toimintakate alittuu tämänhetkisen arvion mukaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Teknisen toimialan maankäyttösopimuskorvaukset ja pysäköinnistä saatavat tulot tulevat jäämään talousarviosta, mutta vastaavasti vuokratuottojen arvioidaan ylittävän talousarvion, joten kokonaisuutena toimintatulot toteutuvat talousarvion mukaisena. Omajohtoinen rakentaminen on edelleen vähentynyt ja henkilöstöresurssia on käytetty aiempia vuosia enemmän talvikunnossapitoon. Tämän seurauksena valmistus omaan käyttöön-erän arvioidaan jäävän talousarviosta 0,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoissa nousupainetta on vuokrakuluissa, koska talousarvion laadinnan jälkeen on otettu käyttöön uusi päiväkotitila Tiilimäeltä. Lisäksi toimialan maksettavaksi on tullut perusturvan aiemmin vuokraamia kohteita, mitkä eivät lainsäädännön mukaan siirtyneet hyvinvointialueelle. Toimialan sitova erä, toimintakulut, ylittää alkuperäisen talousarvion tämänhetkisen arvion mukaan 0,1 miljoonalla eurolla.

Toimialoille kohdistamattomissa käyttötalouserissä merkittävin menoerä on työmarkkinatuen kuntaosuus, mihin on talousarviossa varattu 5,95 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 toteutunut kuntaosuus oli 6,05 miljoonaa euroa. Tammi-huhtikuun kuntaosuudet ovat olleet keskimäärin 533 000 euroa kuukaudessa, jolloin koko vuoden toteuma olisi noin 6,4 miljoonaa euroa. Kuukausikohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, eikä alkuvuoden toteuman perusteella voi vielä tehdä luotettavia arvioita lopullisesta kuntaosuudesta. Työllisyyspalvelut tekee jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa kustannusten hillitsemiseksi.

Toimialoille kohdistamattomiin eriin kirjataan vuonna 2023 budjetoimattomia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tuloja ja menoja. Koska kunnan tilinpäätös tulee käsitellä ja hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä, ei kaikkia perusturvan ja pelastuslaitoksen eriä ollut aikataulusyistä mahdollista kirjata vuoden 2022 tilinpäätökseen. Tavoitetila on, että kaikki perusturvaa koskevat kirjaukset on tehty ja pelastuslaitoksen loppuselvitys laadittu syyskuuhun mennessä. Kirjausten lopullisia tulosvaikutuksia ei vielä kyetä arvioimaan.

Tuloslaskelmaosan toteutuminen ja ennuste

Tuloslaskelmaosan sitovat erät ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot.

Toimintakatteen kasvu ilman liikelaitoksia on vuoden ensimmäisen kolmanneksen osalta noin 7 prosenttia. Vertailusta on eliminoitu hyvinvointialueelle siirtyneet erät ja hyvinvointialueelta laskutettavat vuokratuotot. Toimintakatteen vertailukelpoisuutta heikentävät kuitenkin useat tekijät, muun muassa sivistystoimialan muuttuneet käytännöt hanketukien jaksotuksissa.

Verotulojen kehittymistä ei tule verrata aiempiin vuosiin, koska hyvinvointialueiden rahoituksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä eli Porin veroprosentti vuodelle 2023 on 8,36. Yhteisöverosta leikataan samasta syystä noin kolmannes. Tammi-Helmikuun verotilitykset olivat kuitenkin korkealla tasolla, koska tilitysperusteet ovat määräytyneet verovuoden 2022 perusteella. Maaliskuun tilitys oli ensimmäinen uuden normaalin mukainen verotilitys, jossa kunnallisvero puolittui ja yhteisövero pienentyi selvästi.

Kunnallisveroennuste on kuntaliiton huhtikuun veroennustekehikkoon perustuen ja paikalliset tekijät huomioiden 153,0 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa kunnallisverotuloksi oli arvioitu 148,5 miljoonaa euroa eli nykyinen ennuste on 4,5 miljoonaa euroa sitä korkeampi. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin.

Yhteisöveroennuste, 19,0 miljoonaa euroa, perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioon yhteisöveron kehityksestä sekä alkuvuoden tilitystietoihin. Arviossa on otettu huomioon myös paikallisia tekijöitä. Alkuperäisessä talousarviossa yhteisöveron määräksi oli arvioitu 1,1 miljoonaa euroa vähemmän. Valmistuva yhteisövero 2022 aiheuttaa kunnallisveron tapaan vielä epävarmuutta kuluvan vuoden tilityksiin.

Kiinteistöveroennuste, 27,0 miljoonaa euroa, perustuu Verohallinnon maaliskuussa julkaisemaan ennakkotietoon valmistuvasta verotuksesta. Arvio on noin 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisessa.

Verotulot yhteensä ovat muutetun talousarvion mukaan 199,0 miljoonaa euroa eli 6,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa.

Muutetun talousarvion mukaan Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2023 on 16,4 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatio 13,5 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -5,6 miljoonaa euroa, yhteensä 24,3 miljoonaa euroa.  Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus tarkistetaan vielä loppuvuonna toteutuneiden oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi. 

Rahoitustuloihin ja -menoihin on siirretty viranhaltijapäätöksenä investointiosasta 752 000 euron määräraha Kiinteistö Oy Porin Jäähallin pääomavastikkeiden kattamiseen. Kiinteistöyhtiön lainanlyhennysrahasto on päätetty lopettaa, joten sille maksettavat vastikkeet tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

Korkokulujen osalta muutettu talousarvio on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan viitekorkojen kehitys loppuvuoden aikana ja mahdolliset muutokset kaupungin lainamäärässä.

Investointiosan toteutuminen ja ennuste

Investointiosan sitovat erät ovat toimialakohtaiset irtain- ja muut investoinnit. Lisäksi sitova erä on teknisen toimialan infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointimenojen yhteissumma.

Infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointien kumulatiivinen toteutuma on tammi-huhtikuun osalta -9,7 miljoonaa euroa kokonaismäärärahan ollessa -58,9 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan infrainvestointien määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, mutta tiloihin kohdistuvista investoinneista jää määrärahaa käyttämättä noin 3-4 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alitukset tulevat Itä-Porin päiväkodista (menossa tarjouspyynnön ja kilpailutuksen uudelleenvalmistelu), Ahlaisten monitoimitalosta (suunnittelu jäljessä, kilpailutus loppukesällä) ja Kirjurin kioskista.

Rahoitusosan toteutuminen ja ennuste

Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys.

Vuoden 2023 talousarviolainaa ei ole vielä nostettu yhtään. Korkokulujen hillitsemiseksi talousarviolainan nostamista pyritään lykkäämään niin pitkälle kuin se kaupungin maksuvalmiuden kannalta on mahdollista.

Liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen ja ennuste

Palkkasopimusratkaisusta liikelaitoksille aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset on huomioitu kaupunginvaltuuston 22.5.2023 päättämissä talousarviomuutoksissa.

Porin Veden toimintakulut ovat aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen osalta aiempaa korkeammat. Suuntauksen jatkuessa vastaavana, on ilmeistä, että budjetoituun vuosikatetavoitteeseen 2023 ei päästä. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosan arvioidaan alustavasti toteutuvan noin 0,5 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Asian kehittyminen on otettu Porin Veden toimivan johdon ja kaupungin konsernipalveluiden talous- ja hallintoyksikön kuukausittaiseen erityisseurantaan.

Kaupungin tulosennuste

Alkuperäisessä vuoden 2023 talousarviossa kaupungin tulosennuste liikelaitokset mukaan lukien oli 13,7 miljoonaa euroa. Viranhaltijapäätöksenä tehty siirto investointiosasta ja kaupunginvaltuuston 22.5.2023 päättämät talousarviomuutokset huomioiden muutettu talousarvio päätyy 13,8 miljoonan euron tulokseen. Lisäksi muut ennusteessa huomioitavat toimialakohtaiset poikkeamat ovat yhteensä -0,2 miljoonaa euroa. Näin ollen tilikauden 2023 tulosennuste on nyt 13,6 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilikauden ylijäämään tulevat vielä vaikuttamaan perusturvaa ja pelastuslaitoksen loppuselvitystä koskevat kirjaukset sekä tavanomaiset tilinpäätöskirjaukset.

Henkilöstö

Kaupungin henkilöstön lukumäärä väheni noin puoleen hyvinvointialueen aloitettua. Nykyorganisaation toimialoilta hyvinvointialueelle siirtyneet sekä HR- ja taloustoimintojen keskittäminen aiheuttavat kaupunkitasoisissa mittareissa epäjatkuvuuden ja vertailun vaikeuden edeltäviin vuosiin. Merkittävin epäjatkuvuus aiheutuu Palveluliikelaitokselta hyvinvointialueelle siirtyneistä henkilöistä (230 henkilöä).

Nyt henkilöstön määrä on 3194, joista sivuvirkaisia tai -toimisia on 63. Alkuvuoteen verrattuna vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä on hieman vähentynyt, mutta vähenemä ei näy henkilötyövuosikertymässä.

Epäjatkuvuuksista johtuen henkilötyövuosien kertymää kannattaa tulkita toimialakohtaisesti. Kasvua on sivistystoimialan kertymässä ja erityisesti varhaiskasvatuksen määräaikaisten ja sijaisten määrässä. Vaikka sivistystoimialalla vakituisten määrä on vähentynyt kuraattoreiden ja psykologien siirryttyä hyvinvointialueelle sekä talous- ja HR-toimintojen keskittämisten vuoksi, on henkilöstön nettomäärä kasvanut. Konsernipalveluissa, elinvoima- ja ympäristötoimialalla, Porin Vedessä ja teknisellä toimialalla kertymä on lähellä edeltävän vuoden tasoa. Teknisen toimialan henkilöstömäärä väheni jätehuollon yhtiöittämisen seurauksena (noin 20 henkilöä), mutta vähenemä alkaa näkymään vasta tulevien kuukausien henkilötyövuosikertymässä.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 30,4 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, jolloin poissaoloja oli poikkeuksellisen paljon. Vuoteen 2021 verrattuna sairauspoissaoloja on kuitenkin ollut 9,4 prosenttia enemmän. Palveluliikelaitoksen ja Porin Veden sairauspoissaolot ovat yhä samalla tasolla edeltävän vuoden kanssa. Sivistystoimialalla ja teknisellä toimialalla sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet, mutta selvästi korkeammalla tasolla kuin vuonna 2021. Konsernipalveluissa ja elinvoima- ja ympäristötoimialalla sairauspoissaolot ovat painuneet myös alle vuoden 2021 tason.

Perustelut

Käyttötalousosan toteutuminen ja ennuste

Käyttötalousosan toimialoja, liikelaitoksia ja muita toimintoja sitova erä on toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate. Teknisen toimialan sitova erä on toimintamenot. Lisäksi käyttötalousosassa on esitetty toimialojen keskeisiin prosesseihin kytkeytyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta annetaan selvitykset neljännesvuosittain.

Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua on täydennetty ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuneita yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotettiin huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksettiin kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Ratkaisusta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset – arviolta 2,7 miljoonaa euroa sivukuluineen – on huomioitu toimialoittain kaupunginvaltuuston 22.5.2023 hyväksymissä talousarviomuutoksissa.

Konsernipalveluiden yhteissitovuuden (konsernipalvelut-esikuntayksikkö ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston toiminnot) budjetissa on määrärahaa, jonka käyttötarkoitusta ei ole toistaiseksi sidottu. Määräraha toimii tarvittaessa puskurina vuodelle 2023 siirtyneille sote- ja pelastustoimen menoille. Määrärahojen jäädessä käyttämättä alitetaan sitova erä, toimintakate, 0,9 miljoonalla eurolla.

Sivistyslautakunnan toimintatulojen kehitys on ollut positiivista ja kasvaneilla toimintatuotoilla pystytään kattamaan toimintamenojen kasvua, mikä näkyy erityisesti varhaiskasvatuksen kasvaneina henkilöstömenoina. Henkilöstömenojen kasvua selittävät lainsäädännön muutokset ja viime kevään koronatilanne, kun hoidossa olevien lasten määrä oli tilapäisesti vähentynyt. Alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvu on lisännyt tarvittavan henkilöstön määrää. Todennäköistä on, että syksyn osalta varhaiskasvatuksen henkilöstökulujen kasvu tulee jatkumaan vastaavanlaisena. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota varhaiskasvatuksen toiminnan organisointiin ja järjestelyihin, jotta toiminnan taloudellisuutta saataisiin omilla toimilla parannettua. Ennusteen mukaan sekä toimintatulot, että toimintamenot ylittävät talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Näin ollen sitova erä, toimintakate, toteutuu muutetun talousarvion puitteissa.

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot tulevat toteuman perusteella olemaan 0,6 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat. Vastaavasti toimintamenojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttavat organisaatiomuutokset, joiden myötä henkilökunnan määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna, sekä hanketoiminnan kasvu. Hankkeisiin kohdistuvat tulot toteutuvat osittain vasta seuraavalla tilikaudella, mikä rasittaa kuluvan vuoden tulosta. Tämän hetkisen arvion mukaan lautakunnan sitova erä, toimintakate, ylitetään 0,3 miljoonalla eurolla.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla toimintatuloihin sisältyy eriä, jotka sekä ylittävät, että alittavat talousarvion. Kokonaisuutena toimintatulojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenoissa talousarvio tullaan alittamaan johtuen muun muassa ICT-yksikölle Pori-puhelimiin varattujen leasingkulujen pienentymisestä osan henkilöstöstä siirryttyä hyvinvointialueen palvelukseen. Sitova erä, toimintakate, alittuu tämänhetkisen arvion mukaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Tekniselle toimialalle oli budjetoitu 0,6 miljoonan euron tuloarviot maankäyttösopimuskorvauksista, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan korvaukset jäävät kuluvalta vuodelta kokonaan toteutumatta. Lisäksi pysäköinnistä saatavat tulot tulevat jäämään talousarviosta noin 0,5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti maa- ja vesialueiden vuokratuottojen arvioidaan ylittävän talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Yhteensä toimintatulojen arvioidaan toteutuvan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Omajohtoinen rakentaminen on edelleen vähentynyt ja henkilöstöresurssia on käytetty aiempia vuosia enemmän talvikunnossapitoon. Tämän seurauksena valmistus omaan käyttöön-erän arvioidaan jäävän talousarviosta 0,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoissa ylityspainetta aiheuttaa erityisesti koneiden ja kaluston korjaukset sekä kaukolämpömaksut. Kevään myöhästyminen nosti lämmitystarvetta ja siten kaukolämmön kulutusta. Lisäksi kaukolämmön hintaan on tullut vuoden alusta 5 prosentin korotus. Kevään myöhäisempi saapuminen näkyy myös talvikunnossapitokauden pidentymisenä ja siten koneiden ja kaluston lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toimialan sitova erä, toimintakulut, ylittää alkuperäisen talousarvion tämänhetkisen arvion mukaan 0,4 miljoonalla eurolla.

Toimialoille kohdistamattomissa käyttötalouserissä merkittävin menoerä on työmarkkinatuen kuntaosuus, mihin on talousarviossa varattu 5,95 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 toteutunut kuntaosuus oli 6,05 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun kuntaosuudet ovat olleet keskimäärin 542 000 euroa kuukaudessa, jolloin koko vuoden toteuma olisi noin 6,5 miljoonaa euroa. Kuukausikohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, eikä alkuvuoden toteuman perusteella voi vielä tehdä luotettavia arvioita lopullisesta kuntaosuudesta. Työllisyyspalvelut tekee jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa kustannusten hillitsemiseksi.

Toimialoille kohdistamattomiin eriin kirjataan vuonna 2023 budjetoimattomia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tuloja ja menoja. Koska kunnan tilinpäätös tulee käsitellä ja hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä, ei kaikkia perusturvan ja pelastuslaitoksen eriä ollut aikataulusyistä mahdollista kirjata vuoden 2022 tilinpäätökseen. Tavoitetila on, että kaikki perusturvaa koskevat kirjaukset on tehty ja pelastuslaitoksen loppuselvitys laadittu syyskuun loppuun mennessä. Kirjausten lopullisia tulosvaikutuksia ei vielä kyetä arvioimaan.

Tuloslaskelmaosan toteutuminen ja ennuste

Tuloslaskelmaosan sitovat erät ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot.

Verotulojen kehittymistä ei tule verrata aiempiin vuosiin, koska hyvinvointialueiden rahoituksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä eli Porin veroprosentti vuodelle 2023 on 8,36. Yhteisöverosta leikataan samasta syystä noin kolmannes. Tammi-Helmikuun verotilitykset olivat kuitenkin korkealla tasolla, koska tilitysperusteet ovat määräytyneet verovuoden 2022 perusteella. Maaliskuun tilitys oli ensimmäinen uuden normaalin mukainen verotilitys, jossa kunnallisvero puolittui ja yhteisövero pienentyi selvästi.

Kunnallisveroennuste on kuntaliiton huhtikuun veroennustekehikkoon perustuen ja paikalliset tekijät huomioiden 153,0 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa kunnallisverotuloksi oli arvioitu 148,5 miljoonaa euroa eli nykyinen ennuste on 4,5 miljoonaa euroa sitä korkeampi. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin.

Yhteisöveroennuste, 19,0 miljoonaa euroa, perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioon yhteisöveron kehityksestä sekä alkuvuoden tilitystietoihin. Arviossa on otettu huomioon myös paikallisia tekijöitä. Alkuperäisessä talousarviossa yhteisöveron määräksi oli arvioitu 1,1 miljoonaa euroa vähemmän. Valmistuva yhteisövero 2022 aiheuttaa kunnallisveron tapaan vielä epävarmuutta kuluvan vuoden tilityksiin.

Kiinteistöveroennuste, 27,0 miljoonaa euroa, perustuu Verohallinnon maaliskuussa julkaisemaan ennakkotietoon valmistuvasta verotuksesta. Arvio on noin 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisessa.

Verotulot yhteensä ovat muutetun talousarvion mukaan 199,0 miljoonaa euroa eli 6,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa.

Muutetun talousarvion mukaan Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2023 on 16,4 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatio 13,5 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -5,6 miljoonaa euroa, yhteensä 24,3 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus tarkistetaan vielä loppuvuonna toteutuneiden oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi. 

Rahoitustuloihin ja -menoihin on siirretty viranhaltijapäätöksenä investointiosasta 752 000 euron määräraha Kiinteistö Oy Porin Jäähallin rahoitusvastikkeiden kattamiseen. Kiinteistöyhtiön lainanlyhennysrahasto on päätetty lopettaa, joten yhtiölle maksettavat vastikkeet tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

Korkokulujen osalta muutettu talousarvio on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan viitekorkojen kehitys loppuvuoden aikana ja mahdolliset muutokset kaupungin lainamäärässä.

Investointiosan toteutuminen ja ennuste

Investointiosan sitovat erät ovat toimialakohtaiset irtain- ja muut investoinnit. Lisäksi sitova erä on teknisen toimialan infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointimenojen yhteissumma.

Infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointien kumulatiivinen toteutuma on tammi-kesäkuun osalta -18,8 miljoonaa euroa kokonaismäärärahan ollessa -58,9 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan infrainvestointien määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, mutta tiloihin kohdistuvista investoinneista jää määrärahaa käyttämättä noin 6 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alitukset tulevat Itä-Porin päiväkodista, Ahlaisten monitoimitalosta ja Yyterin inforakennuksesta. Itä-Porin päiväkodin osalta päätökset suunnittelijavalinnoista on tehty ja suunnittelu alkaa elokuussa. Ahlaisten monitoimitalon toteutusaikataulu siirtyy vähintään vuodella, jotta nykyistä koulua pystytään käyttämään rakentamisen aikana. Yyterin inforakennuksen rakentaminen aloitetaan elokuussa.

Rahoitusosan toteutuminen ja ennuste

Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys.

Talousarvion rahoitusosassa on osoitettu pitkäaikaisten lainojen lisäykseen 60,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen päätöksen 19.6.2023 § 332 jälkeen pitkäaikaista lainaa on nyt nostettu 43 miljoonaa euroa.

Liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen ja ennuste

Palkkasopimusratkaisusta liikelaitoksille aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset on huomioitu kaupunginvaltuuston 22.5.2023 päättämissä talousarviomuutoksissa.

Porin Veden toimintakulut ovat aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen osalta aiempaa korkeammat. Suuntauksen jatkuessa vastaavana, on ilmeistä, että budjetoituun vuosikatetavoitteeseen 2023 ei päästä. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosan arvioidaan alustavasti toteutuvan noin 0,5 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Asian kehittyminen on otettu Porin Veden toimivan johdon ja kaupungin konsernipalveluiden talous- ja hallintoyksikön kuukausittaiseen erityisseurantaan.

Kaupungin tulosennuste

Alkuperäisessä vuoden 2023 talousarviossa kaupungin tulosennuste liikelaitokset mukaan lukien oli 13,7 miljoonaa euroa. Viranhaltijapäätöksenä tehty siirto investointiosasta ja kaupunginvaltuuston 22.5.2023 päättämät talousarviomuutokset huomioiden muutettu talousarvio päätyy 13,8 miljoonan euron tulokseen. Lisäksi muut ennusteessa huomioitavat toimialakohtaiset poikkeamat ovat yhteensä -1,1 miljoonaa euroa. Näin ollen tilikauden 2023 tulosennuste on nyt 12,7 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilikauden ylijäämään tulevat vielä vaikuttamaan perusturvaa ja pelastuslaitoksen loppuselvitystä koskevat kirjaukset sekä tavanomaiset tilinpäätöskirjaukset.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä putosi toukokuusta 160 henkilöllä ja oli kesäkuun lopussa 3063. Sivuvirkaisia tai -toimisia kesäaikana on hyvin vähän, 4 henkilöä. Vakituisten määrä ei ole juuri muuttunut vuoden alkuun verrattuna, mutta määräaikaisia ja sijaisia on vähemmän. Näistä esimerkkinä tuntiopettajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat sekä koulunkäyntiavustajat. Kesätyöntekijöiden määrä kompensoi hieman määräaikaisten palvelussuhteiden vähenemistä. Hyvinvointialueelle siirtyneet henkilöt sekä HR- ja taloustoimintojen keskittäminen aiheuttavat epäjatkuvuutta raportteihin. Merkittävin epäjatkuvuus aiheutuu Palveluliikelaitokselta hyvinvointialueelle siirtyneistä 230 henkilöstä.

Ensimmäisen vuosipuoliskon henkilötyövuosikertymää kannattaa verrata edeltävään vuoteen toimialakohtaisesti. Kasvua on sivistystoimialan kertymässä ja erityisesti varhaiskasvatuksen määräaikaisten ja sijaisten määrässä. Vaikka sivistystoimialalla vakituisten määrä on vähentynyt kuraattoreiden ja psykologien siirryttyä hyvinvointialueelle sekä talous- ja HR-toimintojen keskittämisten vuoksi, on henkilöstön nettomäärä kasvanut. Konsernipalveluissa, elinvoima- ja ympäristötoimialalla ja Porin Vedessä kertymä on lähellä edeltävän vuoden tasoa. Teknisen toimialan henkilöstömäärä väheni jätehuollon yhtiöittämisen seurauksena (n. 20 henkilöä) ja vähenemä alkaa jo näkymään henkilötyövuosikertymässä.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 28,1 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, jolloin poissaoloja oli poikkeuksellisen paljon. Sairauspoissaoloja on kuitenkin 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 ja 13,3 prosenttia enemmän, jos vertaamme nykyorganisaatiota vuoteen 2021. Tällä hetkellä poissaolojen trendi on kuitenkin laskeva ja lähestymme vuoden 2021 tasoa. Muista toimialoista poiketen Palveluliikelaitoksen ja Porin Veden sairauspoissaolot ovat edeltävää vuotta korkeammat. Sivistystoimialalla ja teknisellä toimialalla sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet, mutta yhä selvästi korkeammalla tasolla kuin vuonna 2021. Vain elinvoima- ja ympäristötoimialalla sairauspoissaolot ovat painuneet myös alle vuoden 2021 tason.

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 21.8.2023 § 382.

Asian esittely ja käsittely on historiatiedoissa.

Perustelut

Käyttötalousosan toteutuminen ja ennuste

Käyttötalousosan toimialoja, liikelaitoksia ja muita toimintoja sitova erä on toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate. Teknisen toimialan sitova erä on toimintamenot. Lisäksi käyttötalousosassa on esitetty toimialojen keskeisiin prosesseihin kytkeytyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta annetaan selvitykset neljännesvuosittain.

Kunta-alan 8.6.2022 solmimaa palkkasopimusratkaisua on täydennetty ns. perälautatarkastelulla 7.3.2023. Ratkaisun perusteella 1.6.2023 voimaan astuneita yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä korotettiin huomioiden verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti. Lisäksi kunta-alan työntekijöille maksettiin kesäkuussa 467 euron kertapalkkio. Ratkaisusta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset – arviolta 2,7 miljoonaa euroa sivukuluineen – on huomioitu toimialoittain kaupunginvaltuuston 22.5.2023 hyväksymissä talousarviomuutoksissa.

Konsernipalveluiden yhteissitovuuden (konsernipalvelut-esikuntayksikkö ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston toiminnot) budjetissa on määrärahaa, jonka käyttötarkoitusta ei ole toistaiseksi sidottu. Määräraha toimii tarvittaessa puskurina vuodelle 2023 siirtyneille sote- ja pelastustoimen menoille. Määrärahojen jäädessä käyttämättä alitetaan sitova erä, toimintakate, 0,9 miljoonalla eurolla.

Sivistyslautakunnan toimintatulojen kehitys on ollut positiivista ja kasvaneilla toimintatuotoilla pystytään kattamaan toimintamenojen kasvua, mikä näkyy erityisesti varhaiskasvatuksen kasvaneina henkilöstömenoina. Henkilöstömenojen kasvua selittävät lainsäädännön muutokset ja viime kevään koronatilanne, kun hoidossa olevien lasten määrä oli tilapäisesti vähentynyt. Alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvu on lisännyt tarvittavan henkilöstön määrää. Todennäköistä on, että syksyn osalta varhaiskasvatuksen henkilöstökulujen kasvu tulee jatkumaan vastaavanlaisena. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota varhaiskasvatuksen toiminnan organisointiin ja järjestelyihin, jotta toiminnan taloudellisuutta saataisiin omilla toimilla parannettua. Ennusteen mukaan sekä toimintatulot, että toimintamenot ylittävät talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Näin ollen sitova erä, toimintakate, toteutuu muutetun talousarvion puitteissa.

Vapaa-ajan lautakunnan toimintatulot tulevat toteuman perusteella olemaan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota suuremmat johtuen liikunta- ja kulttuuritilojen käyttörajoitusten poistumisesta sekä hankerahoituksen kasvusta. Vastaavasti toimintamenojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion miljoonalla eurolla. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttavat muun muassa Nuorisoyksikön perustamiseen liittyvät organisaatiomuutokset, joiden myötä henkilökunnan määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Myös hanketoiminta on lisääntynyt ja hankkeisiin on palkattu määräaikaisia työntekijöitä. Hankkeisiin kohdistuvat tulot toteutuvat osittain vasta seuraavalla tilikaudella, mikä rasittaa kuluvan vuoden tulosta. Tämän hetkisen arvion mukaan lautakunnan sitova erä, toimintakate, ylitetään 0,6 miljoonalla eurolla.

Elinvoima- ja ympäristötoimialalla toimintatuloihin sisältyy eriä, jotka sekä ylittävät, että alittavat talousarvion. Kokonaisuutena toimintatulojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenoissa talousarvio tullaan alittamaan johtuen muun muassa ICT-yksikölle Pori-puhelimiin varattujen leasingkulujen pienentymisestä osan henkilöstöstä siirryttyä hyvinvointialueen palvelukseen. Sitova erä, toimintakate, alittuu tämänhetkisen arvion mukaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Tekniselle toimialalle oli budjetoitu 0,6 miljoonan euron tuloarviot maankäyttösopimuskorvauksista, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan korvaukset jäävät kuluvalta vuodelta kokonaan toteutumatta. Lisäksi pysäköinnistä saatavat tulot tulevat jäämään talousarviosta noin 0,5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti maa- ja vesialueiden vuokratuottojen arvioidaan ylittävän talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. Yhteensä toimintatulojen arvioidaan toteutuvan 0,4 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Omajohtoinen rakentaminen on edelleen vähentynyt ja henkilöstöresurssia on käytetty aiempia vuosia enemmän talvikunnossapitoon. Tämän seurauksena valmistus omaan käyttöön-erän arvioidaan jäävän talousarviosta 0,7 miljoonaa euroa. Toimintamenoissa ylityspainetta aiheuttaa erityisesti koneiden ja kaluston korjaukset sekä kaukolämpömaksut. Kevään myöhästyminen nosti lämmitystarvetta ja siten kaukolämmön kulutusta. Lisäksi kaukolämmön hintaan on tullut vuoden alusta 5 prosentin korotus. Kevään myöhäisempi saapuminen näkyy myös talvikunnossapitokauden pidentymisenä ja siten koneiden ja kaluston lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toiminnan sopeuttamista tehdään henkilöstön rekrytointeja hidastamalla ja kunnossapitokohteiden toteuttamistapoja sekä palveluiden hankintojen kiireellisyyttä arvioimalla. Toimialan sitova erä, toimintakulut, ylittää alkuperäisen talousarvion tämänhetkisen arvion mukaan 0,4 miljoonalla eurolla.

Toimialoille kohdistamattomissa käyttötalouserissä merkittävin menoerä on työmarkkinatuen kuntaosuus, mihin on talousarviossa varattu 5,95 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 toteutunut kuntaosuus oli 6,05 miljoonaa euroa. Tammi-heinäkuun kuntaosuudet ovat olleet keskimäärin 542 000 euroa kuukaudessa, jolloin koko vuoden toteuma olisi noin 6,5 miljoonaa euroa. Työllisyyspalvelut tekee jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa kustannusten hillitsemiseksi.

Toimialoille kohdistamattomiin eriin kirjataan vuonna 2023 budjetoimattomia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tuloja ja menoja. Koska kunnan tilinpäätös tulee käsitellä ja hyväksyä maaliskuun loppuun mennessä, ei kaikkia perusturvan ja pelastuslaitoksen eriä ollut aikataulusyistä mahdollista kirjata vuoden 2022 tilinpäätökseen. Tavoitetila on, että kaikki perusturvaa koskevat kirjaukset on tehty ja pelastuslaitoksen loppuselvitys laadittu syyskuun loppuun mennessä. Kirjausten lopullisia tulosvaikutuksia ei vielä kyetä arvioimaan.

Tuloslaskelmaosan toteutuminen ja ennuste

Tuloslaskelmaosan sitovat erät ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot.

Verotulojen kehittymistä ei tule verrata aiempiin vuosiin, koska hyvinvointialueiden rahoituksen takia kuntien veroprosentteja leikattiin 12,64 prosenttiyksiköllä eli Porin veroprosentti vuodelle 2023 on 8,36. Yhteisöverosta leikataan samasta syystä noin kolmannes. Tammi-Helmikuun verotilitykset olivat kuitenkin korkealla tasolla, koska tilitysperusteet ovat määräytyneet verovuoden 2022 perusteella. Maaliskuun tilitys oli ensimmäinen uuden normaalin mukainen verotilitys, jossa kunnallisvero puolittui ja yhteisövero pienentyi selvästi.

Kunnallisveroennustetta on nostettu muutettuun talousarvioon verrattuna perustuen kuntaliiton elokuun veroennustekehikkoon. Arvio koko vuoden kunnalisverotuloista on nyt 154,0 miljoonaa euroa eli miljoona euroa muutettua talousarviota parempi. Palkkasumman kasvu kuluvalle vuodelle on jopa 5,5 prosenttia, kun se vielä huhtikuun ennusteessa oli reilut 4 prosenttia.

Vastaavasti samaan kuntaliiton ennustekehikkoon perustuen yhteisöveroennustetta on laskettu 18,0 miljoonaan euroon eli miljoona euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Kesästä alkaen yritykset ovat alentaneet maksettuja ennakkoveroja, ja tämä on näkynyt yhteisöveron tilityksissä viime kuukausina.

Kiinteistöveroennuste, 27,0 miljoonaa euroa, perustuu Verohallinnon maaliskuussa julkaisemaan ennakkotietoon valmistuvasta verotuksesta. Arvio on noin 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisessa.

Verotulot yhteensä ovat muutetun talousarvion mukaan 199,0 miljoonaa euroa eli 6,3 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa.

Muutetun talousarvion mukaan Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2023 on 16,4 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatio 13,5 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -5,6 miljoonaa euroa, yhteensä 24,3 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus tarkistetaan vielä loppuvuonna toteutuneiden oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi. 

Rahoitustuloihin ja -menoihin on siirretty viranhaltijapäätöksenä investointiosasta 752 000 euron määräraha Kiinteistö Oy Porin Jäähallin rahoitusvastikkeiden kattamiseen. Kiinteistöyhtiön lainanlyhennysrahasto on päätetty lopettaa, joten yhtiölle maksettavat vastikkeet tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

Korkokulujen osalta muutettu talousarvio on tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa euroa. Kaupungin korkosuojauksilla saavutetaan tämänhetkisen arvion mukaan noin kahden miljoonan euron hyöty. Lopputulokseen tulee vaikuttamaan viitekorkojen kehitys loppuvuoden aikana ja mahdolliset muutokset kaupungin lainamäärässä.

Investointiosan toteutuminen ja ennuste

Investointiosan sitovat erät ovat toimialakohtaiset irtain- ja muut investoinnit. Lisäksi sitova erä on teknisen toimialan infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointimenojen yhteissumma 58,9 miljoonaa euroa. Infrastruktuuriin ja tiloihin kohdistuvien investointien kumulatiivinen toteutuma on tammi-heinäkuun osalta noin 25 miljoonaa euroa.

Tämän hetken arvion mukaan infrainvestointien määräraha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, joskin Jokikeskus-työmaan kesällä tapahtuneesta osittaisesta keskeytymisestä johtuen urakka ei tule valmistumaan sille myönnetyn 2,3 miljoonan euron valtionavustuksen ehtojen mukaisessa määräajassa. Traficom on hakenut valtionavustukselle uudelleenbudjetointia vuodelle 2024. Asiasta päättää Suomen eduskunta syksyn 2023 aikana.

Tiloihin kohdistuvista investoinneista jää määrärahaa käyttämättä noin 6 miljoonaa euroa. Merkittävimmät alitukset tulevat Itä-Porin päiväkodista, Ahlaisten monitoimitalosta ja Yyterin inforakennuksesta. Itä-Porin päiväkodin osalta päätökset suunnittelijavalinnoista on tehty ja suunnittelu alkaa elokuussa. Ahlaisten monitoimitalon toteutusaikataulu siirtyy vähintään vuodella, jotta nykyistä koulua pystytään käyttämään rakentamisen aikana. Yyterin inforakennuksen rakentaminen on aloitettu loppukesällä.

Rahoitusosan toteutuminen ja ennuste

Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys.

Talousarvion rahoitusosassa on osoitettu pitkäaikaisten lainojen lisäykseen 60,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen päätöksen 19.6.2023 § 332 jälkeen pitkäaikaista lainaa on nyt nostettu 43 miljoonaa euroa.

Liikelaitosten talousarvioiden toteutuminen ja ennuste

Palkkasopimusratkaisusta liikelaitoksille aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset on huomioitu kaupunginvaltuuston 22.5.2023 päättämissä talousarviomuutoksissa.

Porin Veden toimintakulut ovat aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen osalta aiempaa korkeammat. Suuntauksen jatkuessa vastaavana, on ilmeistä, että budjetoituun vuosikatetavoitteeseen 2023 ei päästä. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosan arvioidaan alustavasti toteutuvan noin 0,5 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Asian kehittyminen on otettu Porin Veden toimivan johdon ja kaupungin konsernipalveluiden talous- ja hallintoyksikön kuukausittaiseen erityisseurantaan.

Kaupungin tulosennuste

Alkuperäisessä vuoden 2023 talousarviossa kaupungin tulosennuste liikelaitokset mukaan lukien oli 13,7 miljoonaa euroa. Viranhaltijapäätökset ja kaupunginvaltuuston 22.5.2023 päättämät talousarviomuutokset huomioiden muutettu talousarvio päätyy 13,8 miljoonan euron tulokseen. Lisäksi muut ennusteessa huomioitavat toimialakohtaiset poikkeamat ovat yhteensä -1,4 miljoonaa euroa. Näin ollen tilikauden 2023 tulosennuste on nyt 12,4 miljoonaa euroa. Lopulliseen tilikauden ylijäämään tulevat vielä vaikuttamaan perusturvaa ja pelastuslaitoksen loppuselvitystä koskevat kirjaukset sekä tavanomaiset tilinpäätöskirjaukset.

Henkilöstö

Määräaikaisen henkilöstön määrä on kesäkaudella alhainen ja määrä väheni edelleen heinäkuussa. Esimerkiksi tuntiopettajat, koulunkäyntiohjaajat sekä varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat ovat ammattinimikkeitä joiden määrä vähenee kesäkaudella. Myös kesätyöntekijöitä on vähemmän heinäkuun lopussa kesäkuuhun verrattuna. Vakituisten määrä ei ole juuri muuttunut vuoden alkuun verrattuna. Sivistystoimialan opetusyksikössä on määräaikaisia vuodentakaiseen verrattuna huomattavasti enemmän sillä päteville määräaikaisille- on tehty työsopimukset nyt koko kalenterivuodeksi.

Ensimmäisen vuosipuoliskon henkilötyövuosikertymää kannattaa verrata edeltävään vuoteen toimialakohtaisesti. Kasvua on sivistystoimialan kertymässä ja erityisesti varhaiskasvatuksen määräaikaisten ja sijaisten määrässä. Vaikka sivistystoimialalla vakituisten määrä on vähentynyt kuraattoreiden ja psykologien siirryttyä hyvinvointialueelle sekä talous- ja HR-toimintojen keskittämisten vuoksi, on henkilöstön nettomäärä kasvanut. Elinvoima- ja ympäristötoimialalla ja Porin Vedessä kertymä on lähellä edeltävän vuoden tasoa. Teknisen toimialan henkilöstömäärä väheni jätehuollon yhtiöittämisen seurauksena (n. 20 henkilöä) ja vähenemä alkaa jo näkymään henkilötyövuosikertymässä.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 29,6 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, jolloin poissaoloja oli poikkeuksellisen paljon ja 2,9 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Sairauspoissaoloja on kuitenkin 9,2 prosenttia enemmän, jos vertaamme nykyorganisaatiota (ilman perusturvaa ja pelastuslaitosta) vuoteen 2021. Tällä hetkellä poissaolojen trendi on kuitenkin laskeva ja lähestymme vuoden 2021 tasoa. Muista toimialoista poiketen Palveluliikelaitoksen ja Porin Veden sairauspoissaolot ovat edeltävää vuotta korkeammat. Sivistystoimialalla sairauspoissaolot ovat merkittävästi vähentyneet, mutta on yhä selvästi korkeammalla tasolla kuin vuonna 2021. Vain elinvoima- ja ympäristötoimialalla sekä konsrnipalveluissa sairauspoissaolot ovat painuneet myös alle vuoden 2021 tason.